Arkisto: Toiminnanjohtajalta

Vaikuttaminen vaatii näkyvyyttä

Kuva: Heli Sorjonen

Tämänkertaisen toiminnanjohtajan palstan kirjoitimme yhdessä viestintäpäällikkö Hanna-Reetta Schreckin kanssa. Aihe kun koskee viestintää ja näkyvyyttä. Ei ole varmaan jäänyt huomaamatta, että Kirjailijaliitto on panostanut viime aikoina erityisen paljon viestintään ja […]

Asiat saattavat riidellä, ihmiset tekevät yhteistyötä

Jatkan edellisestä Kirjailija-lehden kirjoituksestani (Yhteistyötä, näkyvyyttä ja vahvaa vaikuttamista, Kirjailija 4/2022), jossa puhuin jo yhteistyön merkityksestä edunvalvonnassa. Liitolla on valtava määrä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä, joita ilman tämä työ olisi mahdotonta. […]

Uutta kohti

Virpi Hämeen-Anttila, kuva Tomi Kontio

Päättyvä vuosi on ollut Kirjailijaliitolle muutosten vuosi. Jätimme hyvästit toiminnanjohtajallemme Suvi Oinoselle ja viestintäpäälliköllemme Anna Chydeniukselle, jotka siirtyivät toisiin tehtäviin. Menetimme samalla ison viipaleen tietotaitoa. Onneksi löysimme aukkoa paikkaamaan pätevät, […]

Yhteistyötä, näkyvyyttä ja vahvaa vaikuttamista

Haluan aloittaa kiitoksista: Kirjailijaliitossa on tehty 125 vuoden historian aikana mittaamattoman arvokasta työtä suomalaisen kirjallisuuden ja kirjailijoiden työolojen eteen. Toiminta on ollut uudistuvaa ja toimintatavat tehokkaita samalla, kun on kunnioitettu […]

Kirjailijan työtä tukemassa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2021 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen.

Halvalla menee, mutta menköön?

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2021 – Kirjailijoilta on tullut liittoon hätääntyneitä viestejä vuoden 2020 myyntitilitysten myötä. Kappalemääräisesti uutuuskirjat ovat myyneet odotusten mukaisesti tai jopa yli, mutta sähköisissä palveluissa kirja tuottaa enää vain roposia. Liiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan äänikirjan palkkio on viidesosa painetun kirjan palkkiosta.

Kirjailija- ja kääntäjäapurahat ovat taiteen rahoitusta

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2021 – Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista säädettiin 1960-luvun alussa. Lähtökohtana oli kirjailijoiden heikko taloudellinen ja sosiaalinen asema, ja aluksi määrärahoista peräti 60 prosenttia käytettiin sosiaalisin perustein myönnettäviin avustuksiin.

Korona koettelee myös kirjailijoita

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2021 – Korona on koetellut yhtä elinkeinoamme erityisen rajulla kädellä: taidetta ja kulttuuria. Työpaikat on suljettu ja elinkeinoa on rajoitettu aivan katastrofaalisella tavalla. Kirjailijat eivät suinkaan ole tästä historiallisesta sulusta selvinneet vaurioitta, sillä kirjailijoiden työ ja tulot ovat monisyisempi ilmiö kuin pelkkä kirjamyynnistä saatava palkkio.

Sopimisella tehokkuutta ja oikeusturvaa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2020 – Kustannusalallakin olisi mahdollista sopia asioista paikallisesti toiminnan erityispiirteet ja kehitystarpeet huomioiden. Se lisäisi oikeusvarmuutta ja luottamusta sekä vähentäisi transaktiokustannuksia molemmin puolin. Tätä kehitystä voitaisiin myös lainsäädännöllä tukea.

Tekijänoikeuksia kunnioitettava myös kuolinilmoituksissa

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2020 – Kuolinilmoitukset ja tekijänoikeudet ovat aihepiiri, josta keskusteleminen ja mahdollisten epäkohtien esille nostaminen ei ole helppoa, aihepiiri koskettaa hyvin henkilökohtaisella tasolla läheisiään surevia. Se ei ole helppoa myöskään yksittäiselle kirjailijalle, jonka tekstiä on julkaistu, toisinaan muunneltuna. Usein tekijän nimi joko jätetty ilmoittamatta tai joissain tapauksissa nimi mainitaan reippain ottein muunnellun tekstin yhteydessä.

Avoimuutta teosten käyttöraportointiin

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2020 – EU:n tekijänoikeusdirektiivi 2019/790 eli DSM-direktiivi on tärkeä muun muassa kirjailijoille ja esiintyville taiteilijoille. Se sisältää useita artikloita, joiden tarkoituksena on parantaa tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa. Direktiiviä ollaan nyt säätämässä osaksi kotimaista tekijänoikeuslakia.

Rahastojen suomaa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2020 – Vilkas toimintavuosi on jälleen käynnistynyt. Vuosi 2020 on liiton 123. toimintavuosi, tämän vuoden tammikuussa liiton jäsenmäärä saavutti 800 jäsenen rajapyykin. Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen, kivijalka, jonka varassa toimintaa tehdään ja kehitetään.

Äänikirja kukoistaa! Mitä jää kirjailijalle viivan alle?

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2019 – Tämän vuoden kuluessa on käynyt selväksi, että äänikirjat ovat toden teolla lyöneet läpi Suomessa. Äänikirjojen konsepti onkin kuluttajalle helppo. Kuukausimaksua vastaan käyttöön saa ison kirjaston, ja koska puhelin ja kuulokkeet kulkevat monella joka tapauksessa laukussa tai taskussa, on kirjojen kuuntelu ollut helppo liittää osaksi arkisia askareita.

Ei lukeva tieltä eksy

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2019 – Lasten ja nuorten lukeminen on puhututtanut ja huolestuttanut. Monien huolena on, etteivät kouluikäiset lue lainkaan, eivät ainakaan vapaaehtoisesti. Kamppailu vapaa-ajan käyttömuodoista on kovaa ja lukeminen kilpailee suoratoistopalvelujen ja älypuhelinten kautta helposti saatavilla olevan muun sisällön kanssa.

Suomalainen taide ei ole tuontitavaraa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2019 – ”Kuka kertoisi, pitääkö taiteilijan selviytymisen oikeasti olla 7-päiväisestä työviikosta ja näin monessa kohdin onnesta ja onnekkuuden tunteesta kiinni?” Apurahojen tason mataluus ja määrän riittämättömyys kiteytyivät kirjailija Johanna Hulkon puheenvuorossa Ammattina taiteilija -vaalipaneelissamme Tampereella 26.3. Tapasimme maalis-huhtikuun aikana viidellä paikkakunnalla järjestetyissä paneeleissamme yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa noin 30 eduskuntaehdokasta. Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkailta löytyi ymmärrystä taiteilijoiden tilanteeseen ja toimia taiteilijoiden työskentelyn edellytysten parantamiseksi on usean puolueen ohjelmissa.