Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2021 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2021 – Kirjailijoilta on tullut liittoon hätääntyneitä viestejä vuoden 2020 myyntitilitysten myötä. Kappalemääräisesti uutuuskirjat ovat myyneet odotusten mukaisesti tai jopa yli, mutta sähköisissä palveluissa kirja tuottaa enää vain roposia. Liiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan äänikirjan palkkio on viidesosa painetun kirjan palkkiosta.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2021 – Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista säädettiin 1960-luvun alussa. Lähtökohtana oli kirjailijoiden heikko taloudellinen ja sosiaalinen asema, ja aluksi määrärahoista peräti 60 prosenttia käytettiin sosiaalisin perustein myönnettäviin avustuksiin.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2021 – Korona on koetellut yhtä elinkeinoamme erityisen rajulla kädellä: taidetta ja kulttuuria. Työpaikat on suljettu ja elinkeinoa on rajoitettu aivan katastrofaalisella tavalla. Kirjailijat eivät suinkaan ole tästä historiallisesta sulusta selvinneet vaurioitta, sillä kirjailijoiden työ ja tulot ovat monisyisempi ilmiö kuin pelkkä kirjamyynnistä saatava palkkio.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2020 – Kustannusalallakin olisi mahdollista sopia asioista paikallisesti toiminnan erityispiirteet ja kehitystarpeet huomioiden. Se lisäisi oikeusvarmuutta ja luottamusta sekä vähentäisi transaktiokustannuksia molemmin puolin. Tätä kehitystä voitaisiin myös lainsäädännöllä tukea.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2020 – Kuolinilmoitukset ja tekijänoikeudet ovat aihepiiri, josta keskusteleminen ja mahdollisten epäkohtien esille nostaminen ei ole helppoa, aihepiiri koskettaa hyvin henkilökohtaisella tasolla läheisiään surevia. Se ei ole helppoa myöskään yksittäiselle kirjailijalle, jonka tekstiä on julkaistu, toisinaan muunneltuna. Usein tekijän nimi joko jätetty ilmoittamatta tai joissain tapauksissa nimi mainitaan reippain ottein muunnellun tekstin yhteydessä.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2020 – EU:n tekijänoikeusdirektiivi 2019/790 eli DSM-direktiivi on tärkeä muun muassa kirjailijoille ja esiintyville taiteilijoille. Se sisältää useita artikloita, joiden tarkoituksena on parantaa tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa. Direktiiviä ollaan nyt säätämässä osaksi kotimaista tekijänoikeuslakia.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2020 – Vilkas toimintavuosi on jälleen käynnistynyt. Vuosi 2020 on liiton 123. toimintavuosi, tämän vuoden tammikuussa liiton jäsenmäärä saavutti 800 jäsenen rajapyykin. Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen, kivijalka, jonka varassa toimintaa tehdään ja kehitetään.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2019 – Tämän vuoden kuluessa on käynyt selväksi, että äänikirjat ovat toden teolla lyöneet läpi Suomessa. Äänikirjojen konsepti onkin kuluttajalle helppo. Kuukausimaksua vastaan käyttöön saa ison kirjaston, ja koska puhelin ja kuulokkeet kulkevat monella joka tapauksessa laukussa tai taskussa, on kirjojen kuuntelu ollut helppo liittää osaksi arkisia askareita.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2019 – Lasten ja nuorten lukeminen on puhututtanut ja huolestuttanut. Monien huolena on, etteivät kouluikäiset lue lainkaan, eivät ainakaan vapaaehtoisesti. Kamppailu vapaa-ajan käyttömuodoista on kovaa ja lukeminen kilpailee suoratoistopalvelujen ja älypuhelinten kautta helposti saatavilla olevan muun sisällön kanssa.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2019 – ”Kuka kertoisi, pitääkö taiteilijan selviytymisen oikeasti olla 7-päiväisestä työviikosta ja näin monessa kohdin onnesta ja onnekkuuden tunteesta kiinni?” Apurahojen tason mataluus ja määrän riittämättömyys kiteytyivät kirjailija Johanna Hulkon puheenvuorossa Ammattina taiteilija -vaalipaneelissamme Tampereella 26.3. Tapasimme maalis-huhtikuun aikana viidellä paikkakunnalla järjestetyissä paneeleissamme yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa noin 30 eduskuntaehdokasta. Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkailta löytyi ymmärrystä taiteilijoiden tilanteeseen ja toimia taiteilijoiden työskentelyn edellytysten parantamiseksi on usean puolueen ohjelmissa.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2019 – Viime vuoden syksyllä taide- ja taiteilijapolitiikan tavoitteita tarkastellut Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi yhteensä 21 ehdotusta taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen tavoitteiksi. Esitykset käsittelevät taiteen asemaa yhteiskunnassa, taiteen rahoitusta ja taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2018 – Suomen Kirjailijaliiton jäsenmäärä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Vielä 1960-luvun lopulla liitossa oli 400 jäsentä, ja 500 jäsenen rajapyykki rikkoutui vuonna 1980. 2000-luvun alusta jäsenistö on kasvanut noin 300 kirjailijalla, ja tämän vuoden lopussa liitossa on noin 800 jäsentä. Tällä vuosikymmenellä hakijoita on ollut vuosittain 50–90 ja keskimäärin noin puolet on hyväksytty jäseniksi.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2018 – Työhuoneeni seinällä on valokuva tekijänoikeusjärjestö Kopioston perustamisasiakirjojen allekirjoitustilaisuudesta vuodelta 1978. Silloinen puheenjohtaja Jaakko Syrjä ja toimistonhoitaja Pirkko Pesola allekirjoittavat kuvassa perustamisasiakirjan liiton edustajina. Suomen Kirjailijaliitto oli keskeisesti perustamassa tänä vuonna 40 vuotta täyttävää Kopiostoa. Kopiosto perustettiin alkujaan hoitamaan oppilaitosten koko ajan lisääntyvää teosten valokopiointia ja kopioinnista tekijöille ja kustantajille maksettavan tekijänoikeuskorvauksen tilitystä.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2018 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä liiton perustehtävät ovat ennallaan. Yksi tapa toteuttaa tätä perustehtävää on kirjailijan työskentelyn rahoittaminen. Erilaisten apurahojen myöntäminen sekä kirjailijan työskentelyä että työvälineitä varten on osa liitossa tehtävää työtä. Vuonna 2017 liiton apurahalautakunnat käsittelivät noin 500 apurahakemusta ja apurahoja myönnettiin yhteensä liiton kautta noin 400 000 euroa. Erilaisia apurahahakuja on vuoden mittaan kaikkiaan kuusi.
