Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2021 – Korona on koetellut yhtä elinkeinoamme erityisen rajulla kädellä: taidetta ja kulttuuria. Työpaikat on suljettu ja elinkeinoa on rajoitettu aivan katastrofaalisella tavalla. Kirjailijat eivät suinkaan ole tästä historiallisesta sulusta selvinneet vaurioitta, sillä kirjailijoiden työ ja tulot ovat monisyisempi ilmiö kuin pelkkä kirjamyynnistä saatava palkkio.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2020 – Kustannusalallakin olisi mahdollista sopia asioista paikallisesti toiminnan erityispiirteet ja kehitystarpeet huomioiden. Se lisäisi oikeusvarmuutta ja luottamusta sekä vähentäisi transaktiokustannuksia molemmin puolin. Tätä kehitystä voitaisiin myös lainsäädännöllä tukea.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2020 – Kuolinilmoitukset ja tekijänoikeudet ovat aihepiiri, josta keskusteleminen ja mahdollisten epäkohtien esille nostaminen ei ole helppoa, aihepiiri koskettaa hyvin henkilökohtaisella tasolla läheisiään surevia. Se ei ole helppoa myöskään yksittäiselle kirjailijalle, jonka tekstiä on julkaistu, toisinaan muunneltuna. Usein tekijän nimi joko jätetty ilmoittamatta tai joissain tapauksissa nimi mainitaan reippain ottein muunnellun tekstin yhteydessä.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2020 – EU:n tekijänoikeusdirektiivi 2019/790 eli DSM-direktiivi on tärkeä muun muassa kirjailijoille ja esiintyville taiteilijoille. Se sisältää useita artikloita, joiden tarkoituksena on parantaa tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa. Direktiiviä ollaan nyt säätämässä osaksi kotimaista tekijänoikeuslakia.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2020 – Vilkas toimintavuosi on jälleen käynnistynyt. Vuosi 2020 on liiton 123. toimintavuosi, tämän vuoden tammikuussa liiton jäsenmäärä saavutti 800 jäsenen rajapyykin. Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen, kivijalka, jonka varassa toimintaa tehdään ja kehitetään.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2019 – Tämän vuoden kuluessa on käynyt selväksi, että äänikirjat ovat toden teolla lyöneet läpi Suomessa. Äänikirjojen konsepti onkin kuluttajalle helppo. Kuukausimaksua vastaan käyttöön saa ison kirjaston, ja koska puhelin ja kuulokkeet kulkevat monella joka tapauksessa laukussa tai taskussa, on kirjojen kuuntelu ollut helppo liittää osaksi arkisia askareita.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2019 – Lasten ja nuorten lukeminen on puhututtanut ja huolestuttanut. Monien huolena on, etteivät kouluikäiset lue lainkaan, eivät ainakaan vapaaehtoisesti. Kamppailu vapaa-ajan käyttömuodoista on kovaa ja lukeminen kilpailee suoratoistopalvelujen ja älypuhelinten kautta helposti saatavilla olevan muun sisällön kanssa.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2019 – ”Kuka kertoisi, pitääkö taiteilijan selviytymisen oikeasti olla 7-päiväisestä työviikosta ja näin monessa kohdin onnesta ja onnekkuuden tunteesta kiinni?” Apurahojen tason mataluus ja määrän riittämättömyys kiteytyivät kirjailija Johanna Hulkon puheenvuorossa Ammattina taiteilija -vaalipaneelissamme Tampereella 26.3. Tapasimme maalis-huhtikuun aikana viidellä paikkakunnalla järjestetyissä paneeleissamme yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa noin 30 eduskuntaehdokasta. Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkailta löytyi ymmärrystä taiteilijoiden tilanteeseen ja toimia taiteilijoiden työskentelyn edellytysten parantamiseksi on usean puolueen ohjelmissa.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2019 – Viime vuoden syksyllä taide- ja taiteilijapolitiikan tavoitteita tarkastellut Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi yhteensä 21 ehdotusta taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen tavoitteiksi. Esitykset käsittelevät taiteen asemaa yhteiskunnassa, taiteen rahoitusta ja taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2018 – Suomen Kirjailijaliiton jäsenmäärä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Vielä 1960-luvun lopulla liitossa oli 400 jäsentä, ja 500 jäsenen rajapyykki rikkoutui vuonna 1980. 2000-luvun alusta jäsenistö on kasvanut noin 300 kirjailijalla, ja tämän vuoden lopussa liitossa on noin 800 jäsentä. Tällä vuosikymmenellä hakijoita on ollut vuosittain 50–90 ja keskimäärin noin puolet on hyväksytty jäseniksi.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2018 – Työhuoneeni seinällä on valokuva tekijänoikeusjärjestö Kopioston perustamisasiakirjojen allekirjoitustilaisuudesta vuodelta 1978. Silloinen puheenjohtaja Jaakko Syrjä ja toimistonhoitaja Pirkko Pesola allekirjoittavat kuvassa perustamisasiakirjan liiton edustajina. Suomen Kirjailijaliitto oli keskeisesti perustamassa tänä vuonna 40 vuotta täyttävää Kopiostoa. Kopiosto perustettiin alkujaan hoitamaan oppilaitosten koko ajan lisääntyvää teosten valokopiointia ja kopioinnista tekijöille ja kustantajille maksettavan tekijänoikeuskorvauksen tilitystä.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2018 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä liiton perustehtävät ovat ennallaan. Yksi tapa toteuttaa tätä perustehtävää on kirjailijan työskentelyn rahoittaminen. Erilaisten apurahojen myöntäminen sekä kirjailijan työskentelyä että työvälineitä varten on osa liitossa tehtävää työtä. Vuonna 2017 liiton apurahalautakunnat käsittelivät noin 500 apurahakemusta ja apurahoja myönnettiin yhteensä liiton kautta noin 400 000 euroa. Erilaisia apurahahakuja on vuoden mittaan kaikkiaan kuusi.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2018 – Suomen perustuslaissa turvataan taiteen vapaus (16.3§). Taiteelle annettu vapaus tarkoittaa käytännössä taiteen harjoittamisen rajoittamattomuutta, oikeutta valita aihe, menetelmä ja ilmaisun tapa. Suomessa ja muissa länsimaissa on perinteisesti valtion ja taiteen välillä noudatettu etäisyyden periaatetta, jota kutsutaan kuvaavasti myös arm’s length -periaatteeksi. Periaatteen tarkoituksena on säilyttää taiteen itsenäisyys. Kun yhteiskunta rahoittaa taidetta, se ei puutu taiteen sisältöihin tai muotoon. Valtio ei määritä, mikä on rahoittamisen arvoista ja mikä ei, mikä on hyvää tai mikä huonoa taidetta, vaan valtio pysyttäytyy käsivarren mitan päässä.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2017 – Liiton jäsenyyskriteerit ovat asia, joka on vuosien saatossa kiinnostanut mediaa: toisinaan uutisoinnin kohteena on ollut yksittäisten henkilöiden jäseneksi hakeminen, toisinaan kiinnostusta ovat herättäneet liiton jäsenyyskriteerit yleisemmin. Liiton säännöissä jäseneltä vaaditaan vähintään kaksi suomen kielellä kirjoitettua kaunokirjallista teosta ja teoksilta sellaista ammatillista ja taiteellista tasoa, että kirjoittajaa voi pitää kirjailijana. Kirjailijan työhön ei ole koulutusta, joka pätevöittäisi ja joka voisi olla jäsenyyden ehtona, kuten on laita monissa muissa ammatillisissa yhdistyksissä. Kaikkien hakijoiden teokset luetaan huolella ja ammattilaisuuden taso arvioidaan liiton johtokunnassa.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2017 – Olen ollut liiton toiminnanjohtajana nyt seitsemän ja puoli vuotta. Toisinaan eri yhteyksissä on yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa tullut puhetta liiton pitkästä historiasta ja perustamisajankohdasta 1800-luvun lopulla. Minulta on kysytty liiton historiateoksesta: miltä ajalta liiton historia on kirjoitettu? Olen joutunut vastaamaan, ettei sitä ole tehty miltään ajalta – mutta onneksi olen samaan hengenvetoon voinut lisätä, että vuonna 2017 on. Silloin on kirjoissa ja kansissa liiton ensimmäiset 120 vuotta. ”Suutarin lapsilla ei siis ole kenkiä”, ovat jotkut todenneet.
