Halvalla menee, mutta menköön?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

 

Elokuussa uutisoitiin, että näyttelijä Scarlett Johansson on haastanut Disneyn oikeuteen. Disney-yhtiöt oli julkaissut Johanssonin tähdittämän Black Widow -elokuvan suoratoistopalvelussaan samaan aikaan kun elokuva sai ensi-iltansa elokuvateatterissa. Tämä vaikuttaa näyttelijälle maksettaviin palkkioihin, sillä palkkio lasketaan elokuvateattereiden lipputuloista. The Wall Street Journalin mukaan päätös tarkoittaa Johanssonille jopa 50 miljoonan dollarin menetystä.

Elokuva-alalla on perinteisesti ymmärretty jakelukanavien merkitys ja elokuvien elinkaari kulkee elokuvateattereista tallennemyynnin ja vuokrauksen kautta kuukausimaksullisiin suoratoistopalveluihin ja lopulta tv-esitysoikeuksien myyntiin.


”Valitettavasti ilmaiset kaudet tai näennäinen hinta muuttavat kuluttajien käsitystä kirjan hinnasta ja arvosta.”


Kirja-ala puolestaan on valinnut digitaalisessa ympäristössä toisenlaisen tien. Aiemmin ymmärrettiin, ettei uutuuskirjaa laiteta myyntiin samaan aikaan pokkarina hintaan 7,90 €. Uutuuskirjat myydään kalliimmalla, yleensä kovakantisessa formaatissa ja lukijatkin ovat valmiita niistä maksamaan. Nyt erilaisista luku- ja kuunteluaikapalveluista on saatavissa kaikki kuumimmat uutuudet heti niiden ilmestyttyä, edulliseen kuukausimaksulliseen hintaan.

Kilpailu lukuaikapalvelujen asiakkaista on kovaa ja kilpailua käydään hinnalla. Tuttavani irtisanoi oman lukuaikapalvelunsa. Häntä kosittiin takaisin supertarjouksella: 200 000 kirjan valikoima hintaan 0,10 euroa kuukausi. Kymmenen senttiä! Valitettavasti ilmaiset kaudet tai näennäinen hinta muuttavat kuluttajien käsitystä kirjan hinnasta ja arvosta.


”Kirjailijoilta on tullut liittoon hätääntyneitä viestejä vuoden 2020 myyntitilitysten myötä. Sähköisissä palveluissa kirja tuottaa enää vain roposia.”


Kirjailijoilta on tullut liittoon hätääntyneitä viestejä vuoden 2020 myyntitilitysten myötä. Kappalemääräisesti uutuuskirjat ovat myyneet odotusten mukaisesti tai jopa yli, mutta sähköisissä palveluissa kirja tuottaa enää vain roposia. Liiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan äänikirjan palkkio on viidesosa painetun kirjan palkkiosta. Kirjailijan usean vuoden työ myydään ulos pilkkahinnalla.

Kun digitaaliseen markkinaan liittyviä asioita nostaa esille saa kuulla, ettei digi kannibalisoi printtiä, lukuaikapalveluita käyttävät asiakkaat ovat kokonaan uusia kirjanystäviä ja että kyseessä on mahtava mahdollisuus lisämyyntiin. Luvut kertovat toista kuin hokemat. Kustannusyhdistyksen vuositilastojen mukaan painetun kirjan myynti on laskenut. Kymmenen vuotta sitten painetun kaunokirjallisuuden myynti oli vuodessa noin 41 miljoonaa euroa, vuonna 2020 enää noin 26 miljoonaa. Uusia kirjoja myydään sähköisissä kanavissa niin halvalla, että uusia kirjanystäviä on saatava nopeasti moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Halpuuttamiskehitys on huolestuttava ja herättää monia kysymyksiä. Mistä tähän maahan saadaan pitkäjänteisesti uraa tekeviä ammattilaisia, jos ansainta romuttuu? Onko toiminta kustantajillekaan kannattavaa? Onko näin aggressiivinen hinnoittelu kustantamoiden ja/tai kirjailijoiden edun mukaista?


”Mistä tähän maahan saadaan pitkäjänteisesti uraa tekeviä ammattilaisia, jos ansainta romuttuu? Onko toiminta kustantajillekaan kannattavaa?”


Miten tätä kehitystä voi kääntää terveemmälle pohjalle?

Kirjailijoiden mahdollisuudet vaikuttaa hinnoitteluun ovat hyvin rajalliset. Perinteisesti kirjan hinnan määrittää kustantaja. Voiko kirjailija nykyisessä tilanteessa luottaa siihen, että kustantamo myy hänen kirjansa ulos kohtuulliseen hintaan? Hintaan, jossa on otettu huomioon myös kirjailijan mahdollisuudet ansaista työllään ja kirjailijan osuus myyntituloista jää kannattavaksi.

Yksi vaihtoehto on uudentyyppinen hinnoittelu. Jos haluat uusimmat uutuudet, on hinta kalliimpi. Kuluttajat ovat tottuneet maksamaan uutuuksista kalliimpaa hintaa, oli kyseessä sitten muoti, tekniikka tai tv:n suoratoistopalvelut, joista löytyy jo monenlaista +, premium ja more -vaihtoehtoa. Miksi tätä ei nähdä vaihtoehtona kirja-alalla?

 

Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja