Usein kysyttyä
Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
Kirjailijaliiton toiminta
Mikä Kirjailijaliitto on?
Kirjailijaliitto on vuonna 1897 perustettu suomenkielisten kaunokirjailijoiden ammatillinen ja aatteellinen järjestö. Kirjailijaliiton tehtävänä on valvoa ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja ja edistää suomalaista kirjallisuutta. Olemme kirjailijan työn ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen aseman erityisasiantuntija.
Mitä Kirjailijaliitto tekee?
Toiminnassamme keskeistä on kulttuuri- ja taidepolitiikan edistäminen, tekijänoikeuksien puolustaminen ja kirjailijoiden sosiaali- ja eläketurvan vahvistaminen. Tuotamme kirjailijan työhön liittyvää tietoa median, päättäjien, virkamiesten, tutkijoiden, muiden kirja-alan toimijoiden ja lukijoiden käyttöön. Tarjoamme lakineuvontaa jäsentemme lisäksi myös uran alkuvaiheessa oleville kirjailijoille. Asioilla, joiden puolesta Kirjailijaliitto työskentelee, on merkitystä jokaisen kirjailijan edellytyksiin harjoittaa ammattiaan.
Lue lisää Kirjailijaliiton toiminnasta ja jäseneduista.
Mitkä ovat Kirjailijaliiton ajankohtaisia tavoitteita?
Tavoitteitamme ovat muun muassa valtion taiteilija-apurahojen tason nosto ja lukumäärän kasvattaminen, taiteilijoiden eläkevakuuttamisen yksinkertaistaminen sekä taiteilijaeläkkeiden lukumäärän kasvattaminen. Ajankohtaiset tavoitteemme löytyvät Tavoitteet 2019–2023 -sivultamme.
Kuinka monta jäsentä Kirjailijaliitossa on?
Tällä hetkellä Kirjailijaliitossa on 860 jäsentä. (Tieto päivitetty 11.1.2023)
Onko Kirjailijaliitto poliittisesti sitoutunut?
Ei, liitto on poliittisesti sitoutumaton.
Kuuluuko Kirjailijaliitto johonkin ammattiliittojen keskusjärjestöön?
Kirjailijaliitto on riippumaton ammatillinen ja aatteellinen yhdistys. Kirjailijat eivät ole työsuhteessa, eikä Kirjailijaliitto neuvottele työehtosopimuksista. Kirjailijaliitolla ei myöskään ole työttömyyskassaa jäsenilleen.
Mikä on Kirjailijaliiton suhde muihin kirjailijoiden yhdistyksiin?
Kirjailijaliitto ja muut Suomessa toimivat kaunokirjailijoiden yhdistykset ovat itsenäisiä, eikä niiden välillä ole jäsenyyssuhteita. Kirjailijaliiton lisäksi Suomen Nuorisokirjailijat, Finlands svenska författareförening ja Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat toimivat valtakunnallisesti. Lisäksi Suomessa on kymmeniä alueellisia kirjailijayhdistyksiä, joista suurin osa kuuluu Kirjailijaliiton perustamaan kirjailijayhdistysten verkostoon.
Myöntääkö Kirjailijaliitto lupia kirjailijoiden teosten käyttöön?
Teoksen käyttöön tarvitaan kirjailijan lupa. Kirjailijoiden puolesta käyttölupia myöntää kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto. Sanastosta saatavalla luvalla voi esimerkiksi esittää kirjallisuutta erilaisissa tilaisuuksissa, käyttää runoja tai tekstikatkelmia osana uutta painettua tai sähköistä julkaisua tai käyttää kirjallisuutta radiossa ja televisiossa. Kirjailijaliitto on yksi Sanaston neljästä perustajajärjestöstä.
Järjestääkö Kirjailijaliitto kirjailijavierailuja kouluihin tai kirjastoihin?
Kirjailijavierailuja järjestää Lukukeskus. Lukukeskuksen verkkosivuilta löytyy palvelu, jonka kautta vierailuja voi tilata. Lukukeskus huolehtii vierailuun liittyvistä käytännön asioista, aikatauluista, laskutuksesta ja sopimuksista. Kirjailijaliitto on yksi Lukukeskuksen perustajajärjestöistä.
Etsin kaunokirjallisuuden kääntäjää. Löytyykö Kirjailijaliitosta heidän yhteystietojaan?
Kääntäjien yhteystietoja, kielisuuntia ja erikoisaloja voi hakea Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilta löytyvästä hakupalvelusta. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on käännösalan asiantuntija, jonka toiminta kattaa koko käännös- ja tulkkausalan.
Kirjailijaliiton jäsenyys
Kenet voidaan hyväksyä Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan jäseneksi hyväksyminen edellyttää hakijan julkaisseen ”vähintään kaksi sellaista itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana”.
Miten jäseneksi haetaan?
Jäsenyyttä haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteenä vähintään kaksi eri teosta, joiden perusteella hän hakee jäsenyyttä. Sivuiltamme löytyy tarkemmat ohjeet jäsenyyden hakemiseen.
Liitänkö hakemukseen ansioluetteloni tai suosituksia?
Älä liitä, ansioluettelolla tai suosituksilla ei ole merkitystä jäsenvalinnassa. Toimita täytetyn ja allekirjoitetun hakulomakkeen lisäksi vain teokset, joiden perusteella haet jäsenyyttä. Muita liitteitä ei huomioida.
En asu Suomessa, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kyllä, asuinpaikalla ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.
En ole Suomen kansalainen, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kyllä, kansalaisuudella ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.
Äidinkieleni ei ole suomi, mutta kirjoitan teoksia suomen kielellä, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kyllä, äidinkielellä ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.
Teokseni ovat tietokirjoja, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kirjailijaliiton jäsenyyttä voi hakea ainoastaan kaunokirjallisten teosten perusteella. Tietokirjailijoilla on Suomessa oma yhdistys, Suomen tietokirjailijat ry.
Voinko hakea jäsenyyttä tekstin perusteella, joka on julkaistu antologiassa?
Sellaisen tekstin perusteella, joka on julkaistu ainoastaan antologiassa tai muussa eri tekijöiden tekstejä sisältävässä kokoelmassa, ei voi hakea jäsenyyttä.
Voinko hakea jäsenyyttä teoksen perusteella, jonka olen kirjoittanut yhdessä toisen henkilön kanssa?
Yhteisteoksen perusteella ei voi hakea jäsenyyttä. Teoksen tulee olla hakijan itsenäisesti luoma.
Miksi hakulomakkeessa kysytään apurahoja ja palkintoja?
Nämä ovat taustatietoja, jotka kuvaavat hakijan kirjallista uraa.
Kuinka monta jäsenhakemusta Kirjailijaliitto saa vuosittain?
Kirjailijaliitto saa vuosittain noin 50–90 jäsenhakemusta.
Kuinka suuri osa hakijoista hyväksytään jäseniksi?
Viime vuosina tilastollisesti noin puolet hakijoista on hyväksytty jäseniksi.
Kuinka kauan hakuprosessi kestää?
Hakemusten käsittelyaika on keskimäärin 3–6 kk.
Miten saan tietää päätöksestä?
Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti kirjeitse.
Miksi jäsenhaun yhteydessä ei anneta palautetta?
Palautteen antaminen ei ole mahdollista hakemusten suuren määrän takia.
Kuka jäsenyydestä päättää?
Päätökset jäsenyydestä tekee Kirjailijaliiton johtokunta. Kirjailijaliiton jäsenet valitsevat johtokunnan jäsenet keskuudestaan liiton syyskokouksissa.
Miten päätös jäsenyydestä tehdään?
Kaikki teokset, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, luetaan ja arvioidaan. Arvioijat ovat ammattikirjailijoita, kyseessä on vertaisarviointi. Arvioinnissa tarkastellaan teosten taiteellista ja ammatillista tasoa ja hakijan kirjallisen osaamisen kehitystä.
Vaikuttavatko myyntimäärät tai arvostelut arviointiin?
Eivät vaikuta. Arviointiin eivät vaikuta myöskään esimerkiksi teoksen saama mediahuomio, kustantamon maineikkuus tai se, onko teos omakustannettu.
Miksi hakijan tuotantoa arvioidaan?
Kirjailijaliitto on ammattitaiteilijoiden järjestö. Sen tavoitteena on vahvistaa kirjailijoiden ammatillista asemaa. Kirjailijan ammattiin ei ole yhtä virallista tutkintoa. Ainoa tapa selvittää hakijan ammatillinen taso on arvioida hänen tuotantoaan.
Taiteilijajärjestöissä hakijoiden ammatillisen tason arviointi on yleinen käytäntö. Jäseneksi eivät pääse kaikki haluavat. Moniin muihin taiteilijan ammatteihin voi kouluttautua tutkinnon suorittamalla. Joskus jo tietty tutkinto sinällään saattaa riittää alan järjestön jäsenyyteen. Usein valinta tehdään kuitenkin työnäytteiden perusteella.
Voiko jäseneksi hakea uudelleen?
Kyllä. On yleistä, että ensimmäisellä hakukerralla jäsenyyden edellytykset eivät täyty. Moni hakija on hyväksytty jäseneksi toisella hakukerralla tai myöhemmin, kun hakijan tuotanto on täydentynyt ja kaunokirjallinen ilmaisu kehittynyt.
Määritteleekö Kirjailijaliitto, kuka on kirjailija?
Kirjallisuutta ja kirjailijuutta määrittelevät muun muassa lukijat, kustantajat, kulttuuritoimittajat, kriitikot ja tutkijat. Määrittelijöinä toimivat myös kirjailijat itse. Kirjailijaliiton jäsenyydestä päättäminen on osa kirjailijoiden omaa, ammattikunnan sisäistä määrittelyä. Kirjailijaliitto ei päätä, kuka saa käyttää kirjailijan titteliä. Tällaista auktorisointia ei tee mikään taho.
Miksi vain suomeksi kirjoitetuilla teoksilla voi hakea jäseneksi?
Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan teosten, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, tulee olla suomen kielellä kirjoitettuja. Yhdistyksillä on Suomessa vahva autonomia, johon kuuluu oikeus valita jäsenensä.
Miksi suomen kieli on merkityksellinen Kirjailijaliiton toiminnassa?
Kieli on lähtemättömästi sidoksissa kirjailijan työhön. Kirjallisuus on kielen taidetta. Suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on noin 5,2 miljoonaa. Kirjailijaliitto vaalii suomen kieltä ja sen elinvoimaisuutta. Kirjailijoilla on keskeinen rooli kielen ylläpitäjinä ja uudistajina.
Onko Suomessa yhdistyksiä kirjailijoille, jotka eivät kirjoita suomeksi?
Finlands svenska författareförening on valtakunnallinen ruotsin kielellä kirjoittavien kirjailijoiden yhdistys.
Globe Art Point on yhdistys, joka edistää ja tukee Suomessa asuvien, ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden asemaa ja työskentelymahdollisuuksia.
Sámi Girječálliid Searvi (SGS) on pohjoismainen saamelaiskirjailijoiden yhdistys.
Suomessa toimii myös monia alueellisia kirjailijayhdistyksiä, joiden jäsenvaatimukset vaihtelevat. Lisätietoa kirjailijayhdistysten verkostoon kuuluvista kirjailijayhdistyksistä löydät verkkosivuiltamme.
