Kirjallisuusalalla on meneillään suuri toimialan ja lukemisen murros, johon yhteiskunnallisen päätöksenteon on reagoitava. Valtion on tarkasteltava kirja-alaa tulevalla hallituskaudella omana kokonaisuutenaan. Kirja-alan järjestöt mukaan lukien Suomen Kirjailijaliitto ehdottavatkin, että Suomeen laaditaan historian ensimmäinen Kirjallisuuspoliittinen ohjelma.
Ohjelmaan sisältyvät tiedot kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyedellytysten turvaamisesta, tuotannon tuesta, vienti-investoinneista ja kirjastojen toiminnasta. Näin varmistetaan, että resursointi lukemisen edistämisen, kirjallisuuden tekijöiden toimeentulon tukemisen, viennin edistämisen ja tuotannon tukemisen välillä toteutetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Kirjallisuuden vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja merkitys yhteiskunnan sivistyksen ja kehityksen perustana on aina ollut voimakas. Kirja-ala on merkittävä luovan alan työllistäjä, lukutaidon edistäjä ja osaamistason kehittäjä. Kirja-alalla on paljon käyttämätöntä vientipotentiaalia ja annettavaa Suomen maakuvalle. Tämä käy ilmi vertailtaessa kirjallisuuden ulkomaankaupan lukuja pohjoismaisten naapureidemme vastaaviin lukuihin.
Mikä on Kirjallisuuspoliittinen ohjelma?
Kirjallisuuspoliittinen ohjelma tarkastelee kirjallisuutta tietona, taiteena, elinkeinona, hyvinvointina. Se huomioi sekä kirjallisuudenlajit että niiden keskeiset tekijät tasapuolisesti saman ekosysteemin avainlajeina ja keskeisinä sivistyksen välittäjinä. Samalla ohjelman kautta tunnistetaan haasteet, joita alustatalouteen siirtyminen ja digitalisaatio kirjailijoille tuottaa.
Terve kirjallisuuden ekosysteemi edellyttää hyvinvoivaa ja korkealuokkaista sekä kotimaista että suomennettua tieto- ja kaunokirjallisuutta. Kirjallisuudella on edelleen paljon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suomen Kulttuurirahaston tuoreen selvityksen mukaan lukeminen on edelleen suomalaisten suosituin harrastus. Kirjat ovat kunniapaikalla kirjastoissa ja kirjamessuilla riittää kuhinaa. Kulta ry:n tilaamasta Taloustutkimuksen tutkimuksesta selviää, että kirjallisuuteen liittyvät alat työllistävät taiteen aloista eniten. Lisäksi kirjallisuus tuottaa musiikin, teatterin, elokuvien ja muiden kulttuurialojen kautta välillisesti huomattavan määrän lisää verotuloja.
Lukemistapojen muutoksesta ja lukutaidon heikkenemisestä on puhuttu jo pitkään. Keskustelu aiheesta on tärkeää lastemme tulevaisuuden kannalta, mutta yhtä lailla kirjallisuutemme ja kieliemme säilymisen kannalta. Samalla kirjailijan työskentelyedellytykset ovat heikentyneet vuosi vuodelta, eikä tulevaisuus näytä paremmalta. Jotta lapset lukisivat, arvostaisivat kirjallisuutta ja kirjailijan ammattia, heille pitää näyttää esimerkkiä.
Päättymässä oleva hallituskausi on ollut kirjailijoille erityisen vaikea. Koronapandemia on iskenyt kirjailijoihin muun muassa esiintymistilaisuuksien menettämisinä. Sosiaali- ja eläketurvaan ei ole saatu parannuksia ja apurahoja on leikattu. Myös lainauskorvaukset ovat pysyneet samalla tasolla vuosia.
Kirja-ala ja kirjallisuus on nostettava politiikkojen pöydille ja hallituksen asiaksi. Kyse ei ole vain yhdestä ammattiryhmästä vaan koko kansakunnan henkisestä kestävyydestä ja vahvuudesta. Kirjallisuus on osaltaan nostanut Suomen sivistysvaltioksi, josta myös talous on hyötynyt.
Ohjelman ovat allekirjoittaneet Kirjailijaliiton lisäksi Finlands svenska författareförening rf., Suomen Kustannusyhdistys, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen tietokirjailijat ry.
Lisätietoja:
Ilmi Villacís
Toiminnanjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto
ilmi.villacis@kirjailijaliitto.fi
040 830 5936
Suomen Kirjailijaliiton hallitusohjelmatavoitteet löydät kokonaisuudessaan täältä.
