Jäseneksi Suomen Kirjailijaliittoon

Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan jäseneksi hyväksyminen edellyttää hakijan julkaisseen ”vähintään kaksi sellaista itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana”.

Jäsenyyttä haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteenä vähintään kaksi eri teosta, joiden perusteella hän hakee jäsenyyttä.

Älä liitä, ansioluettelolla tai suosituksilla ei ole merkitystä jäsenvalinnassa. Toimita täytetyn ja allekirjoitetun hakulomakkeen lisäksi vain teokset, joiden perusteella haet jäsenyyttä. Muita liitteitä ei huomioida.

Kyllä, asuinpaikalla ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.

Kyllä, kansalaisuudella ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.

Kyllä, äidinkielellä ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.

Kirjailijaliiton jäsenyyttä voi hakea ainoastaan kaunokirjallisten teosten perusteella. Tietokirjailijoilla on Suomessa oma yhdistys Suomen tietokirjailijat ry.

Kirjailijaliiton jäsenyyttä voi hakea suomenkielisillä, ammattimaisesti kirjoitetuilla sarjakuvaromaaneilla. Tekstiosuudella tulee olla teoksissa merkittävä rooli.

Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan jäseneksi “hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.”

Jäsenyyttä voi hakea kirjoina julkaistuilla näytelmäteksteillä. Käsikirjoittajilla on myös oma yhdistys Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.

Sellaisen tekstin perusteella, joka on julkaistu ainoastaan antologiassa tai muussa eri tekijöiden tekstejä sisältävässä kokoelmassa, ei voi hakea jäsenyyttä.

Yhteisteoksen perusteella ei voi hakea jäsenyyttä. Teoksen tulee olla hakijan itsenäisesti luoma.

Nämä ovat taustatietoja, jotka kuvaavat hakijan kirjallista uraa.

Kirjailijaliitto saa vuosittain noin 80–100 jäsenhakemusta.

Viime vuosina tilastollisesti noin puolet hakijoista on hyväksytty jäseniksi.

Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti kirjeitse tai sähköpostitse.

Palautteen antaminen ei ole mahdollista hakemusten suuren määrän takia.

Päätökset jäsenyydestä tekee Kirjailijaliiton johtokunta. Kirjailijaliiton jäsenet valitsevat johtokunnan jäsenet keskuudestaan liiton syyskokouksissa.

Kaikki teokset, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, luetaan ja arvioidaan. Arvioijat ovat ammattikirjailijoita, eli kyseessä on vertaisarviointi. Arvioinnissa tarkastellaan teosten taiteellista ja ammatillista tasoa ja hakijan kirjallisen osaamisen kehitystä.

Eivät vaikuta. Arviointiin eivät vaikuta myöskään esimerkiksi teoksen saama mediahuomio, kustantamon maineikkuus tai se, onko teos omakustannettu.

Kirjailijaliitto on ammattitaiteilijoiden järjestö. Sen tavoitteena on vahvistaa kirjailijoiden ammatillista asemaa. Kirjailijan ammattiin ei ole yhtä virallista tutkintoa. Ainoa tapa selvittää hakijan ammatillinen taso on arvioida hänen tuotantoaan.

Taiteilijajärjestöissä hakijoiden ammatillisen tason arviointi on yleinen käytäntö. Jäseneksi eivät pääse kaikki haluavat. Moniin muihin taiteilijan ammatteihin voi kouluttautua tutkinnon suorittamalla. Joskus jo tietty tutkinto sinällään saattaa riittää alan järjestön jäsenyyteen. Usein valinta tehdään kuitenkin työnäytteiden perusteella.

On yleistä, että ensimmäisellä hakukerralla jäsenyyden edellytykset eivät täyty. Moni hakija on hyväksytty jäseneksi toisella hakukerralla tai myöhemmin, kun hakijan tuotanto on täydentynyt ja kaunokirjallinen ilmaisu kehittynyt.

Voit hakea jäsenyyttä uudelleen, kun tuotantosi on täydentynyt uudella kaunokirjallisella teoksella.

Valitettavasti emme suuren hakijamäärän vuoksi pysty säilyttämään jo käsiteltyjä hakemuskirjoja, joten lähetäthän myös uudemman hakemuksen mukana vähintään 2 teosta, joilla haet jäsenyyttä.

Kirjallisuutta ja kirjailijuutta määrittelevät muun muassa lukijat, kustantajat, kulttuuritoimittajat, kriitikot ja tutkijat. Määrittelijöinä toimivat myös kirjailijat itse. Kirjailijaliiton jäsenyydestä päättäminen on osa kirjailijoiden omaa, ammattikunnan sisäistä määrittelyä. Kirjailijaliitto ei päätä, kuka saa käyttää kirjailijan titteliä. Tällaista auktorisointia ei tee mikään taho.

Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan teosten, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, tulee olla suomen kielellä kirjoitettuja. Yhdistyksillä on Suomessa vahva autonomia, johon kuuluu oikeus valita jäsenensä.

Kieli on lähtemättömästi sidoksissa kirjailijan työhön. Kirjallisuus on kielen taidetta. Suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on noin 5 miljoonaa. Kirjailijaliitto vaalii suomen kieltä ja sen elinvoimaisuutta. Kirjailijoilla on keskeinen rooli kielen ylläpitäjinä ja uudistajina.

Finlands svenska författareförening on valtakunnallinen ruotsin kielellä kirjoittavien kirjailijoiden yhdistys.

Globe Art Point on yhdistys, joka edistää ja tukee Suomessa asuvien, ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden asemaa ja työskentelymahdollisuuksia.

Sámi Girječálliid Searvi (SGS) on pohjoismainen saamelaiskirjailijoiden yhdistys.

Suomessa toimii myös monia alueellisia kirjailijayhdistyksiä, joiden jäsenvaatimukset vaihtelevat. Lisätietoa kirjailijayhdistysten verkostoon kuuluvista kirjailijayhdistyksistä löydät verkkosivuiltamme.