Arkisto

Esteettömyysdirektiivi tuo suuria muutoksia kirja-alalle

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2022 – Vuonna 2019 annetun EU:n esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on lisätä esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Direktiivi on implementoitava, eli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 28.6.2022. Esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025.

Julkinen ammatti

Tunnustuksellisena aikana minuuden esittämisen tavat ja ammatillisen näkyvyyden vaatimukset askarruttavat yhä useampia. Kirjailija Leena Krohn ja pilapiirroksistaan sekä itsensä näköisen miehen seikkailuista tunnetuksi tullut Ville Ranta pohtivat kirjallisen julkisuuden merkitystä työssään.

Mainetta ja mammonaa?

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 1/2022 – Harvassa ovat kirjailijat, jotka eivät mieti näkyvyyttään. Tätä luullaan huomionkipeydeksi tai itsekeskeisyydeksi. Toki niistäkin voi olla kyse, mutta vielä enemmän rahasta. Rahasta puhumista pidetään edelleen sivistymättömänä, erityisesti kulttuurin ja taiteen yhteydessä. Toimeentulosta puhuville taiteilijoille ja järjestöille hymähdellään: kyllä ne jaksavatkin niistä pennosistaan kantaa huolta.

Kirjailijan työtä tukemassa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2021 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen.

Onko kirjoittaminen rikos?

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 4/2021 – Suomessakin on vihdoin saatu nauttia tanskalaisen Tove Ditlevsenin tuotannosta. Ditlevsen kirjoitti 1960–1970-lukujen vaihteessa trilogian lapsuudestaan, nuoruudestaan ja avioliitostaan. Tanskalaisessa Wikipediassa Ditlevsenin teossarjan osia luonnehditaan sanalla erindring, ’muistelma’. Sarjan kolmannen osan ilmestyttyä Ditlevsenin ex-puolisoiden lesket uhkasivat haastaa kirjailijan oikeuteen kunnianloukkauksista ja kritiikeissä moitittiin kirjailijaa iilimatomaisesta hyväksikäytöstä.

Itsestään on kirjailijan murhaajakin löydettävä

Dekkareista puhutaan usein joko niiden päähenkilöiden ja juonenkäänteiden tai myynnin ja menestyksen näkökulmasta. Mutta miten jatkuva rikoksista, rötöksistä, kuolemasta ja pahuudesta kirjoittaminen vaikuttaa kirjailijaan itseensä? Leena Lehtolainen, Christian Rönnbacka ja Liina Putkonen kertovat.

Tekijänoikeuslain muutokset valmisteltava uudelleen

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2021 – Pitkään odotettu hallituksen esitysluonnos tekijänoikeusdirektiivin (DSM-direktiivi) voimaansaattamiseksi julkistettiin viimein syyskuun lopulla. Virkamiesvalmistelussa tehty luonnos on otettu vastaan järkytyksellä. Direktiivi, jonka keskeisenä tarkoituksena on parantaa kirjailijoiden ja muiden tekijöiden asemaa, on kääntynyt esitykseksi, joka aiheuttaisi suurta ja peruuttamatonta haittaa kotimaiselle tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sekä suomalaiselle, pohjoismaiseen traditioon pohjautuvalle tekijänoikeusjärjestelmälle.

Halvalla menee, mutta menköön?

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2021 – Kirjailijoilta on tullut liittoon hätääntyneitä viestejä vuoden 2020 myyntitilitysten myötä. Kappalemääräisesti uutuuskirjat ovat myyneet odotusten mukaisesti tai jopa yli, mutta sähköisissä palveluissa kirja tuottaa enää vain roposia. Liiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan äänikirjan palkkio on viidesosa painetun kirjan palkkiosta.

Unettomien kennostossa

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 3/2021 – ”Elokuva on uni jonka uneksimme yhdessä”, on Jean Cocteau sanonut. Pandemia-aikana Cocteaun lause tuntuu erityisen viiltävältä. Kun katsomot ovat rajoitusten vuoksi lähes tyhjiä, puuttumaan jää yhteinen hengitys, sydämensyke, liikutuksen ja ilon aaltojen vyöryntä.

Kustannussopimuksia koskevia pykäliä tarvitaan edelleen

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2021 – Nykyinen tekijänoikeuslaki sisältää nimenomaiset säännökset kustannussopimuksista. Lain 3 luvussa säädetään muun muassa oikeudenluovutuksen laajuudesta, tekijälle toimitettavan tilityksen tiedoista ja siitä, miten ja milloin oikeudet voivat palautua. DSM-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmisteltaessa on noussut esille vaihtoehto, jonka mukaan kustannussopimuksia koskevat pykälät poistettaisiin laista. Kirjailijoiden kannalta on tärkeää, ettei näin tehdä.