kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 4/2020 – Äänikirjojen suosio jatkaa kasvuaan. Samalla myös äänikirjoihin liittyvien sopimusasioiden merkitys lisääntyy koko ajan. Suosio on tuonut alalle uusia toimijoita, ja tarjousten sisältö vaihtelee paljon. Sopimuksen ehdot, mukaan lukien tekijänpalkkio, ovat neuvottelukysymyksiä. Sopimusta ei tule koskaan allekirjoittaa, jos sen merkitys jää itselle epäselväksi, tai jos siihen ei ole muuten tyytyväinen.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2020 – Kustannusalallakin olisi mahdollista sopia asioista paikallisesti toiminnan erityispiirteet ja kehitystarpeet huomioiden. Se lisäisi oikeusvarmuutta ja luottamusta sekä vähentäisi transaktiokustannuksia molemmin puolin. Tätä kehitystä voitaisiin myös lainsäädännöllä tukea.
Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 4/2020 – Aivan alkuun tärkein: emme vastusta äänikirjaa. Tietenkään. Suomen Kirjailijaliitto on ottanut syksyllä 2020 kantaa ainoastaan siihen, miten äänikirjoista kertyy tuloa kirjailijoille. Media oli kysellyt liitolta jo pidemmän aikaa tietoja äänikirjan tuotoista, samoin jäsenistö. Kesällä 2020 tehty selvityksemme antoi vastauksia näihin kysymyksiin.
Laura Lindstedt, kuva Tomi Kontio
Äänikirjojen suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja alalla vallitsee epätietoisuus. Miten muutos vaikuttaa kirjailijan ammattiin ja toimeentuloon? Mitä tapahtuu kirjakauppaverkostolle? Kysyimme, millaisena kirjailija, kirjakaupat ja kustantajat näkevät alan tulevaisuuden. Haastateltavina ovat kirjailija Laura Lindstedt, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson ja Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.
Mia Kankimäki, kuva: Tomi Kontio
Kirjailija kulkee työkseen vähemmän tunnettuja polkuja, ja koronan suljettua maailman kirjailija matkailee mielensä sisällä. Kirjailijat Mia Kankimäki, Sami Hilvo ja Elina Hirvonen kertovat poluista, jotka johtivat heidät teostensa luo.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2020 – Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi viime vuoden lopulla tärkeän, joskin täysin odotetunlaisen ratkaisun, jossa se vahvisti, ettei sähkökirjoja saa myydä edelleen ilman tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupaa.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2020 – Kuolinilmoitukset ja tekijänoikeudet ovat aihepiiri, josta keskusteleminen ja mahdollisten epäkohtien esille nostaminen ei ole helppoa, aihepiiri koskettaa hyvin henkilökohtaisella tasolla läheisiään surevia. Se ei ole helppoa myöskään yksittäiselle kirjailijalle, jonka tekstiä on julkaistu, toisinaan muunneltuna. Usein tekijän nimi joko jätetty ilmoittamatta tai joissain tapauksissa nimi mainitaan reippain ottein muunnellun tekstin yhteydessä.
Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 3/2020 – Kun pohdimme Kirjailija-lehden teemoja viime vuonna, emme osanneet odottaa, mihin asentoon maailma heilahtaisi. Ajattelimme silloin teemaa ”kirjailijan polut” enemmän symboliselta kannalta. Nythän rajat ovat sulkeutuneet tiukasti ympärillemme. Polut tuntuvat kiertävän kehää tai päättyvän umpikujaan. Piintyneinkin kulkija on saanut havaita, että matkaan lähteminen on vaikeaa tai mahdotonta.
Miten kirjailijan suhde kieleen muuttuu kun hän elää kahden kielen kulttuurissa? Kirjailijat Nura Farah, Emmi Itäranta ja Leo Ylitalo kertovat.
Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 2/2020 – Elämme kielten välissä. Mekin, joille alueemme valtakieli on äidinkieli. Kirjoitamme paitsi kielessä myös kieltä vastaan. Uuden ilmaisun etsiminen tai sanojen antaminen sanattomalle on sitkeässä aineessa tempoilemista. Me kirjoittajat jaksamme kuvitella kielen olevan jaettavissa ja ymmärrettävissä vielä sittenkin, kun rakastuneet ovat jo uupuneet.
