Irja Sinivaara. Kuva: Tomi Kontio
Mitä kirjoittamiselle tapahtuu kun kirjailija ikääntyy, ja kuinka kustannusmaailma suhtautuu ikääntyvään kirjailijaan? Mitä eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa, jos työnä ovat ajattelu, muisti, sanat ja kirjaimet? Irja Sinivaara oli 55-vuotias […]
Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 4/2019 – Minulla on kotonani lukuisia kirjahyllyjä. Ja lisäksi minulla on Ihanimpien Kirjojen Hylly. Ihanimmista kirjoista monet ovat runokokoelmia. Niihin voi palata aina uudestaan, ja monet niistä on rakastettu risoiksi. Miten monta kertaa olen ehtinyt kulkea Eeva-Liisa Mannerin seurassa Tämän matkan? Runon lukeminen ei vie kauan, mutta runossa viipyminen voi viedä koko elämän mitan.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2019 – Tämän vuoden kuluessa on käynyt selväksi, että äänikirjat ovat toden teolla lyöneet läpi Suomessa. Äänikirjojen konsepti onkin kuluttajalle helppo. Kuukausimaksua vastaan käyttöön saa ison kirjaston, ja koska puhelin ja kuulokkeet kulkevat monella joka tapauksessa laukussa tai taskussa, on kirjojen kuuntelu ollut helppo liittää osaksi arkisia askareita.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2019 – Lasten ja nuorten lukeminen on puhututtanut ja huolestuttanut. Monien huolena on, etteivät kouluikäiset lue lainkaan, eivät ainakaan vapaaehtoisesti. Kamppailu vapaa-ajan käyttömuodoista on kovaa ja lukeminen kilpailee suoratoistopalvelujen ja älypuhelinten kautta helposti saatavilla olevan muun sisällön kanssa.
Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 3/2019 – Rauha S. Virtasen muistotilaisuudessa tänä keväänä käsitin, miten kirjallisuus rakentaa paikkoja meihin. Kun ystävät ja omaiset muistelivat vahvaa, lämmintä ja väkevästi kantaa ottanutta Rauhaa, minä ajattelin Seljan taloa. En koskaan tavannut sen luojaa, joka kuitenkin oli yksi elämäni tärkeistä vaikuttajista.
Veera Salmi. Kuva: Tomi Kontio
Mitä onnellinen loppuratkaisu tarkoittaa lastenkirjailijalle? Kuinka lastenkirjailijaksi oikein päädytään ja mikä on kustantamon ja kustannustoimittajan rooli lastenkirjan toimitustyössä? Kirjailijat Veera Salmi, Hannu Mäkelä ja Roope Lipasti pohtivat näitä kysymyksiä. Yksi ajatus yhdistää heitä kaikkia: Jotta tarinasta tulee hyvä, tarvitaan siihen ainakin valoa ja toivoa.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2019 – Sanasto on vuonna 2005 perustettu kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Suomen Kirjailijaliitto on yksi Sanaston neljästä perustajajärjestöstä. Sanaston keskeisiin tehtäviin kuuluu kirjailijoiden ja kääntäjien lainauskorvausten hallinnointi ja tilittäminen. Lainauskorvaus on tekijänoikeuslakiin perustuva, valtion maksama korvaus teosten maksuttomasta kirjastolainaamisesta.
Emma Puikkonen. Kuva: Tomi Kontio
Ilmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin?
Kuva: Pixabay / Comfreak
Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2019 – ”Kuka kertoisi, pitääkö taiteilijan selviytymisen oikeasti olla 7-päiväisestä työviikosta ja näin monessa kohdin onnesta ja onnekkuuden tunteesta kiinni?” Apurahojen tason mataluus ja määrän riittämättömyys kiteytyivät kirjailija Johanna Hulkon puheenvuorossa Ammattina taiteilija -vaalipaneelissamme Tampereella 26.3. Tapasimme maalis-huhtikuun aikana viidellä paikkakunnalla järjestetyissä paneeleissamme yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa noin 30 eduskuntaehdokasta. Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkailta löytyi ymmärrystä taiteilijoiden tilanteeseen ja toimia taiteilijoiden työskentelyn edellytysten parantamiseksi on usean puolueen ohjelmissa.
