Arkisto

Kielen ja mielen vapaus

Miten kirjailijan suhde kieleen muuttuu kun hän elää kahden kielen kulttuurissa? Kirjailijat Nura Farah, Emmi Itäranta ja Leo Ylitalo kertovat.

Pietaryrtti luostarin puutarhassa

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 2/2020 – Elämme kielten välissä. Mekin, joille alueemme valtakieli on äidinkieli. Kirjoitamme paitsi kielessä myös kieltä vastaan. Uuden ilmaisun etsiminen tai sanojen antaminen sanattomalle on sitkeässä aineessa tempoilemista. Me kirjoittajat jaksamme kuvitella kielen olevan jaettavissa ja ymmärrettävissä vielä sittenkin, kun rakastuneet ovat jo uupuneet.

Avoimuutta teosten käyttöraportointiin

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2020 – EU:n tekijänoikeusdirektiivi 2019/790 eli DSM-direktiivi on tärkeä muun muassa kirjailijoille ja esiintyville taiteilijoille. Se sisältää useita artikloita, joiden tarkoituksena on parantaa tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa. Direktiiviä ollaan nyt säätämässä osaksi kotimaista tekijänoikeuslakia.

Kirjailija ja työeläke

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2020 – Kirjailijalle eläkkeelle jääminen tarkoittaa harvoin työnteon lopettamista; suuri enemmistö kirjailijoista jatkaa työtään vielä pitkään eläkeiän saavutettuaan. Seuraavassa käydään läpi kirjailijan lakisääteisen eläkevakuuttamisen perusteet, tämänhetkiset puutteet sekä muistutetaan, miten asiaa voisi kehittää.

Vesi kielelle vai veitsi niskaan?

Kuva: Tomi Kontio

Aisti-ilottelua, arkista uskottavuutta, juonenkäänteitä, henkilösuhteita. Ruokakuvausten mahdollisuudet kirjallisuudessa ovat rajattomat. Haastateltavina Pirjo Hassinen, Heikki Valkama ja Hanna-Riikka Kuisma.

Rahastojen suomaa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2020 – Vilkas toimintavuosi on jälleen käynnistynyt. Vuosi 2020 on liiton 123. toimintavuosi, tämän vuoden tammikuussa liiton jäsenmäärä saavutti 800 jäsenen rajapyykin. Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen, kivijalka, jonka varassa toimintaa tehdään ja kehitetään.

Niin nälkä, että näköä haittaa

Mitä kirjailija kokkaa? Emilia Lehtinen, Juha Siro ja Hellevi Salminen jakavat lukijoille luottoreseptinsä. Lisää kirjailijoiden reseptejä Kirjailija-lehdessä 1/2020.    Maanantaisushimeditaatio rauhoittaa kirjailijan Maanantaisushia valmistetaan, koska halpaan kauppaan on saapunut tuoretta […]

Aistien valtakunta

PÄÄKIRJOITUS 1/2020 – Vauvanruoka, kotiruoka, kouluruoka, työpaikkaruoka, armeijaruoka, laitosruoka – syöminen yhdistää kaikkia maailman ihmisiä siitä hetkestä lähtien, kun synnymme. Ruoka ei ole pelkästään yksityinen eikä itse valittavissa oleva asia; me kaikki syömme elämämme aikana myös muiden valmistamaa ruokaa, muiden suunnittelemien ruokalistojen mukaan.

Tässä ammatissa mikään ei lopu

Irja Sinivaara. Kuva: Tomi Kontio

Mitä kirjoittamiselle tapahtuu kun kirjailija ikääntyy, ja kuinka kustannusmaailma suhtautuu ikääntyvään kirjailijaan? Mitä eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa, jos työnä ovat ajattelu, muisti, sanat ja kirjaimet? Haastateltavina Irja Sinivaara, Mirjami Kälkäjä ja Olli Jalonen.

Joutilaan mietteitä

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 4/2019 – Minulla on kotonani lukuisia kirjahyllyjä. Ja lisäksi minulla on Ihanimpien Kirjojen Hylly. Ihanimmista kirjoista monet ovat runokokoelmia. Niihin voi palata aina uudestaan, ja monet niistä on rakastettu risoiksi. Miten monta kertaa olen ehtinyt kulkea Eeva-Liisa Mannerin seurassa Tämän matkan? Runon lukeminen ei vie kauan, mutta runossa viipyminen voi viedä koko elämän mitan.