Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 4/2018 – Olen saanut tänä syksynä lähes pelkästään ilmaiskeikkapyyntöjä.
Tämä voi osittain johtua siitä, että olen kertonut Lukukeskukseen, etten ota keväälle keikkoja, koska keskityn kirjoittamaan uutta kirjaa. Palkan maksuun valmiit tahot osaavat yleensä lähestyä Lukukeskusta – muut ottavat yhteyttä suoraan kirjailijaan.
Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa Kirjailijaliiton teettämän tulotutkimuksen mukaan muun muassa […]
Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista. Apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijoiden […]
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2018 – Suomen Kirjailijaliiton jäsenmäärä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Vielä 1960-luvun lopulla liitossa oli 400 jäsentä, ja 500 jäsenen rajapyykki rikkoutui vuonna 1980. 2000-luvun alusta jäsenistö on kasvanut noin 300 kirjailijalla, ja tämän vuoden lopussa liitossa on noin 800 jäsentä. Tällä vuosikymmenellä hakijoita on ollut vuosittain 50–90 ja keskimäärin noin puolet on hyväksytty jäseniksi.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 4/2018 – Näin joulun alla on hyvä hiljentyä peruskysymysten äärelle: Kuka keksi joulupukin? Joulupukin tarinan katsotaan juontuvan aina Pyhään Nikolaukseen, joka toimi nykyisen Turkin alueella sijainneen Myran piispana 300-luvulla. Legendan mukaan Nikolaus jakoi vanhemmiltaan perimänsä suuren omaisuuden köyhille. Lukuisten ihmeiden johdosta Nikolauksesta tuli myöhemmin muun muassa lasten, kauppiaiden, merenkävijöiden ja oluenpanijoiden suojeluspyhimys. Suuri vaikutus moderniin pukkiin on ollut myös englantilaisen ja hollantilaisen kansanperinteen hahmoilla ”Father Christmas” ja ”Sinterklaas” (joka sekin pohjautuu Pyhään Nikolaukseen).
Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 4/2018 löytyy Tuija Nieminen Kristoferssonin runoja Jouni Inkalan suomentamana. Alkukieliset runot julkaistaan tällä sivulla. Runot ovat kokoelmasta Någon gång regn i Ngorongoro (Albert Bonniers förlag, 2004). * * * * * […]
Tiit Aleksejev, kuva Tomi Kontio
Historiallisten aiheiden jälkeen virolainen nykykirjallisuus purkaa yksilön traumoja. Kirja-alan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessakin. Tiit Aleksejev, Veronika Kivisilla, Kätlin Kaldmaa ja Maimu Berg kertovat, millaista Virossa on olla kirjailija – ennen ja nyt.
LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy kaksi Veronika Kivisillan runoa Hannu Oittisen suomentamana. Alkukieliset vironkieliset runot TOMMI…. ja LIIGA VARA LAHKUNUD MARILE julkaistaan tällä sivulla.
LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy Kätlin Kaldmaan runo ”Kylässäni” Hannu Oittisen suomentamana. Alkukielinen vironkielinen runo MINU KÜLAS julkaistaan tällä sivulla.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2018 – Tekijänoikeuteen sovelletaan avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä (tekijänoikeuslain 41 §). Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeus, niin taloudelliset kuin moraaliset oikeudet, periytyy kuten muukin omaisuus. Perimysjärjestyksessä ensimmäisiä ovat rintaperilliset, eli lapset, ja heidän jälkeläisensä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Toisena perimysjärjestyksessä ovat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, kolmantena isovanhemmat ja heidän lapsensa.
