Anniina Mikama ja Essi Kytöhonka, kuva Tomi Kontio
Kirjoittaminen tapahtuu useimmiten yksin, mutta käsikirjoituksen tie maailmalle vaatii yhteyden. Parhaimmillaan kirjailijan ja kustannustoimittajan välille rakentuu luja luottamus. Anniina Mikaman teoksissa liikutaan menneessä maailmassa, höyryvetureiden, kaasuvalojen ja hevoskiesien keskellä. Viimeisimmässä […]
Virpi Hämeen-Anttila, kuva Tomi Kontio
Päättyvä vuosi on ollut Kirjailijaliitolle muutosten vuosi. Jätimme hyvästit toiminnanjohtajallemme Suvi Oinoselle ja viestintäpäälliköllemme Anna Chydeniukselle, jotka siirtyivät toisiin tehtäviin. Menetimme samalla ison viipaleen tietotaitoa. Onneksi löysimme aukkoa paikkaamaan pätevät, […]
Haluan aloittaa kiitoksista: Kirjailijaliitossa on tehty 125 vuoden historian aikana mittaamattoman arvokasta työtä suomalaisen kirjallisuuden ja kirjailijoiden työolojen eteen. Toiminta on ollut uudistuvaa ja toimintatavat tehokkaita samalla, kun on kunnioitettu […]
Uutena Kirjailijaliiton juristina olen saanut huomata, että kustannussopimusten kommentointi vie suurimman osan työajastani. Vaikka Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys ovat laatineet yhdessä hyvät käytännöt ja muistilistan kustannussopimuksella sovittavista […]
Häpeäntunne voi lamauttaa ja mykistää. Miten häpeä vaikuttaa kirjailijan työssä? Anja Erämaja tunnetaan loistavana esiintyjänä. Erämajan runoja on esittänyt myös kuoro Kaupungin naiset Petra Lampisen sävellyksinä. Erämaja on […]
Kirjailijaliiton historia muodostuu jatkuvuudesta. Niistä intohimoisista kirjoittajista, jotka vuosikymmen toisensa perään ovat halunneet antautua luovalle, paljon vaativalle uralle.
Miltä tuntui astua ensi kertaa kirjallisuuden virtaan? Esikoiskirjailijat eri vuosikymmeniltä kertovat: haastateltavina Tiina Laitila Kälvemark, Pauliina Vanhatalo, Timo Parvela, Joni Skiftesvik, Risto Rasa ja Aulikki Oksanen.
Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 2/2022 – Juhlat ovat taiteilijaelämän näkyvin ilmenemismuoto. Näyttelynavajaiset, julkistamistilaisuudet, epäviralliset illanistujaiset työhuoneilla ja ateljeissa – näistä on säilynyt piirroksia, maalauksia ja valokuvia, joita myös käytetään kuvituksena tutkimuksissa, artikkeleissa ja elämäkerroissa. Itse taiteellinen työ jää useimmiten hämäriin; suuren yleisön näkyville nousee riemu ja vapautuminen juhlissa.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 2/2022 – Tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) kansallista täytäntöönpanoa koskeva hallituksen esitys HE 43/2022 annettiin eduskunnalle 13.4. Esitys on muuttunut olennaisesti syksyllä julkistetusta luonnoksesta. Vaikka korjattavaa löytyy edelleen, esitys vastaa kokonaisuutena selvästi paremmin direktiivin vaatimuksia.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 1/2022 – Vuonna 2019 annetun EU:n esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on lisätä esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Direktiivi on implementoitava, eli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 28.6.2022. Esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025.
Tunnustuksellisena aikana minuuden esittämisen tavat ja ammatillisen näkyvyyden vaatimukset askarruttavat yhä useampia. Kirjailija Leena Krohn ja pilapiirroksistaan sekä itsensä näköisen miehen seikkailuista tunnetuksi tullut Ville Ranta pohtivat kirjallisen julkisuuden merkitystä työssään.
