Arkisto

Ei lukeva tieltä eksy

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2019 – Lasten ja nuorten lukeminen on puhututtanut ja huolestuttanut. Monien huolena on, etteivät kouluikäiset lue lainkaan, eivät ainakaan vapaaehtoisesti. Kamppailu vapaa-ajan käyttömuodoista on kovaa ja lukeminen kilpailee suoratoistopalvelujen ja älypuhelinten kautta helposti saatavilla olevan muun sisällön kanssa.

Lastenkirjallisuus on paikka

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 3/2019 – Rauha S. Virtasen muistotilaisuudessa tänä keväänä käsitin, miten kirjallisuus rakentaa paikkoja meihin. Kun ystävät ja omaiset muistelivat vahvaa, lämmintä ja väkevästi kantaa ottanutta Rauhaa, minä ajattelin Seljan taloa. En koskaan tavannut sen luojaa, joka kuitenkin oli yksi elämäni tärkeistä vaikuttajista.

ONNELLISIA LOPPUJA ja tarpeeksi betonisäkkejä kannettavaksi

Veera Salmi. Kuva: Tomi Kontio

Mitä onnellinen loppuratkaisu tarkoittaa lastenkirjailijalle? Kuinka lastenkirjailijaksi oikein päädytään ja mikä on kustantamon ja kustannustoimittajan rooli lastenkirjan toimitustyössä? Kirjailijat Veera Salmi, Hannu Mäkelä ja Roope Lipasti pohtivat näitä kysymyksiä. Yksi ajatus yhdistää heitä kaikkia: Jotta tarinasta tulee hyvä, tarvitaan siihen ainakin valoa ja toivoa.

Luvat sujuvasti Sanastosta

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2019 – Sanasto on vuonna 2005 perustettu kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Suomen Kirjailijaliitto on yksi Sanaston neljästä perustajajärjestöstä. Sanaston keskeisiin tehtäviin kuuluu kirjailijoiden ja kääntäjien lainauskorvausten hallinnointi ja tilittäminen. Lainauskorvaus on tekijänoikeuslakiin perustuva, valtion maksama korvaus teosten maksuttomasta kirjastolainaamisesta.

Hetki sitten olimme kaikki metsää

Emma Puikkonen. Kuva: Tomi Kontio

Ilmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin?

Miksi menen luontoon?

Kuva: Pixabay / Comfreak

Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.

Suomalainen taide ei ole tuontitavaraa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2019 – ”Kuka kertoisi, pitääkö taiteilijan selviytymisen oikeasti olla 7-päiväisestä työviikosta ja näin monessa kohdin onnesta ja onnekkuuden tunteesta kiinni?” Apurahojen tason mataluus ja määrän riittämättömyys kiteytyivät kirjailija Johanna Hulkon puheenvuorossa Ammattina taiteilija -vaalipaneelissamme Tampereella 26.3. Tapasimme maalis-huhtikuun aikana viidellä paikkakunnalla järjestetyissä paneeleissamme yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa noin 30 eduskuntaehdokasta. Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkailta löytyi ymmärrystä taiteilijoiden tilanteeseen ja toimia taiteilijoiden työskentelyn edellytysten parantamiseksi on usean puolueen ohjelmissa.

Loppuja, mutta myös alkuja

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 2/2019 – Otsikko on sitaatti Hanna Nikkasen tähän lehteen kirjoittamasta Vieraskynä-artikkelista. Nikkanen arvelee, että tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset aletaan nähdä tarkemmin, taide pystyy näyttämään paitsi kriisin, myös siitä versovat mahdollisuudet.Nikkanen hahmottaa nykyhetken suomalaiset ilmastonmuutoksen kuvaukset melankolisiksi ja individualistisiksi perhesaagoiksi, joissa korostuu keskiluokan menetyksenpelko, voimattomuus ja surullisuus. Tämä on yksi näkökulma; ja voi olla, että joihinkin Nikkasen mainitsemiin teemoihin löytyy historiallisia taustoja.

Tekijänoikeusdirektiivi: seuraavaksi kansallinen täytäntöönpano

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2019 – Kirjailijoidenkin kannalta tärkeä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) sai lopullisen vahvistuksen, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi sen 15.4. Tätä ennen Euroopan parlamentti oli hyväksynyt direktiivin täysistunnossaan 26.3. Direktiivin tarkoituksena on uudistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö vastaamaan digitaalisen ympäristön muutoksia. Direktiivi tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Jokaisen EU:n jäsenvaltion tulee muuttaa lainsäädäntöään siten, että se vastaa direktiivin määräyksiä. Suomessa tämä merkitsee muutoksia erityisesti tekijänoikeuslakiin.

Suuntaviivoja taiteilijapolitiikkaan

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2019 – Viime vuoden syksyllä taide- ja taiteilijapolitiikan tavoitteita tarkastellut Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi yhteensä 21 ehdotusta taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen tavoitteiksi. Esitykset käsittelevät taiteen asemaa yhteiskunnassa, taiteen rahoitusta ja taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä.