Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2018 – Viime vuoden syksyllä taide- ja taiteilijapolitiikan tavoitteita tarkastellut Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi yhteensä 21 ehdotusta taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen tavoitteiksi. Esitykset käsittelevät taiteen asemaa yhteiskunnassa, taiteen rahoitusta ja taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 1/2019 – Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin ”muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”.
Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 1/2019 – ”Kirjailijan työ on raskasta työtä, paljon siinä täytyy ponnistaa henkensä voimia, paljon rasittaa aivojaan ja hermojaan. En luule, että rahallinen palkka ylipään siihen verraten on suuri.” Näin kirjoitti Minna Canth kirjeessä pastori Elis Bergrothille 27.9.1886.
Miten kirjailijan sukupuoli vaikuttaa tekstin vastaanottoon? Miksi on niin tärkeä tietää, kumpaa sukupuolta tarinan päähenkilö edustaa? Saavatko muunsukupuoliset ääntään kuuluville kirjallisuudessa? Anja Kauranen-Snellman, Tapani Viljanen ja Meri Kuusisto vastaavat.
Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 4/2018 – Olen saanut tänä syksynä lähes pelkästään ilmaiskeikkapyyntöjä.
Tämä voi osittain johtua siitä, että olen kertonut Lukukeskukseen, etten ota keväälle keikkoja, koska keskityn kirjoittamaan uutta kirjaa. Palkan maksuun valmiit tahot osaavat yleensä lähestyä Lukukeskusta – muut ottavat yhteyttä suoraan kirjailijaan.
Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa Kirjailijaliiton teettämän tulotutkimuksen mukaan muun muassa […]
Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista. Apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijoiden […]
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2018 – Suomen Kirjailijaliiton jäsenmäärä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Vielä 1960-luvun lopulla liitossa oli 400 jäsentä, ja 500 jäsenen rajapyykki rikkoutui vuonna 1980. 2000-luvun alusta jäsenistö on kasvanut noin 300 kirjailijalla, ja tämän vuoden lopussa liitossa on noin 800 jäsentä. Tällä vuosikymmenellä hakijoita on ollut vuosittain 50–90 ja keskimäärin noin puolet on hyväksytty jäseniksi.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 4/2018 – Näin joulun alla on hyvä hiljentyä peruskysymysten äärelle: Kuka keksi joulupukin? Joulupukin tarinan katsotaan juontuvan aina Pyhään Nikolaukseen, joka toimi nykyisen Turkin alueella sijainneen Myran piispana 300-luvulla. Legendan mukaan Nikolaus jakoi vanhemmiltaan perimänsä suuren omaisuuden köyhille. Lukuisten ihmeiden johdosta Nikolauksesta tuli myöhemmin muun muassa lasten, kauppiaiden, merenkävijöiden ja oluenpanijoiden suojeluspyhimys. Suuri vaikutus moderniin pukkiin on ollut myös englantilaisen ja hollantilaisen kansanperinteen hahmoilla ”Father Christmas” ja ”Sinterklaas” (joka sekin pohjautuu Pyhään Nikolaukseen).
Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 4/2018 löytyy Tuija Nieminen Kristoferssonin runoja Jouni Inkalan suomentamana. Alkukieliset runot julkaistaan tällä sivulla. Runot ovat kokoelmasta Någon gång regn i Ngorongoro (Albert Bonniers förlag, 2004). * * * * * […]
