Tulotutkimus 2023
Suomen Kirjailijaliitto teetti kesällä 2023 tutkimuksen jäsenistönsä tulojen muodostumisesta. Nyt julkaistu tutkimus antaa kattavan ja ajankohtaisen tilannekuvan kaunokirjailijoiden tuloista, apurahoista ja taloudellisesta asemasta. Samalla se tuo näkyväksi kirjailijoiden teoksista saatavat korvaukset ja korvausrakenteet.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kirjailijoiden tulot ovat jyrkässä laskussa. Edellisessä selvityksessä kaunokirjailijan myynnistä ja tekijänoikeuskorvauksista saama mediaanitulo oli 2 294 euroa vuodessa. Nyt vastaava summa oli enää 1 713 euroa. Pudotusta edellisestä tutkimuksesta on peräti 25 %. Edellinen vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2018. Tulosten vertailu tarjoaakin kattavaa tietoa kaunokirjailijoiden tulojen ja taloudellisen aseman muutoksesta.
Tulotutkimuksen toteutti Innolink Research Oy puhelinhaastatteluiden ja sähköisen kyselyn yhdistelmänä kesällä 2023. Se perustuu 347 kirjailijan vastaukseen, jolloin vastausprosentti Kirjailijaliiton jäsenkunnasta oli 39.
Tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Tarkoituksena oli saada kattava kuva suomalaisten kirjailijoiden taloudellisesta tilanteesta. Taloudellisen tilanteen kehitys kauno- ja tietokirjailijoilla onkin samansuuntainen. Lue lisää järjestöjen yhteisestä tiedotteesta.
Seuraava raportti kuvaa tutkimuksen tuloksia Suomen Kirjailijaliiton jäsenten eli kaunokirjailijoiden osalta. Tietokirjailijoita koskeva raportointi löytyy sivun lopusta.
Tutkimuksen keskeiset tulokset
- 43 % tutkimukseen vastanneiden kirjailijoiden tuloista koostui kaunokirjallisesta työstä (2018: 57 %).
- Kaunokirjallisesta työstä saatujen veronalaisten vuositulojen mediaani on laskenut merkittävästi vuoden 2018 tulotutkimuksesta (2 294 € → 1 713 €).
- Mediaanipalkkiot painetusta kirjasta sekä ääni-, sähkö ja luku- ja kuunteluaikapalveluista ovat laskeneet vuodesta 2019.
- Kirjailijoiden tyytymättömyys teoskohtaisiin palkkioihin on tuloksissa selkeästi nähtävissä.
- Vastaajista 70 % ei tiedä hintaa, jolla kustantaja myi teoksen ääni- ja sähkökirjaoikeuksia luku- ja kuunteluaikapalveluihin tai kolmansille palveluntarjoajille.
- 59 % vastaajista kertoo saaneensa joko valtion ja/tai yksityisen tahon apurahaa (2018: 59 %).
- 81 % apurahaa saaneista arvioi apurahan erittäin merkittäväksi toimeentulonsa kannalta (2018: 71 %).
- 13 % tutkimukseen vastanneiden kirjailijoiden tuloista koostui muista kirjailijan työhön liittyvistä töistä (2018: 14 %).
- 47 % vastaajista tekee kirjailijan työn ohella jotain muuta työtä (2018: 39 %).
Kaunokirjailijoiden taloudellinen asema
Kaunokirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani vuodelta 2022 oli 1 713 euroa. Vuonna 2018 vastaava luku oli 2 294 euroa. Tulotutkimusten perusteella onkin nähtävissä merkittävä tulotason heikentyminen. Laskua on peräti 25 %.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaunokirjalliseen työhön perustuvia veronalaisia tuloja sekä muita kirjailijoiden työhön liittyviä tuloja. Kaunokirjallisen työn tuloja ovat kustantajilta saadut kirjan myynnin mukaiset tilitykset (tekijänoikeustulot), Sanaston lainauskorvaukset, tekijänoikeustulot ulkomailta, tulot käsikirjoitustöistä, muut tekijänoikeuskorvaukset, muut korvaukset teosten käytöstä, tulot kirjoista tehdyistä näytelmistä sekä tulot elokuvista ja kuunnelmista. Tulotutkimuksessa selvitettiin myös Kirjailijaliiton jäsenten saamien apurahojen määrää, joiden myötä saatiin kokonaiskuva kirjailijoiden tulonlähteistä vuonna 2022.
Tulosten perusteella on nähtävissä, kuinka painettujen kirjojen korvautuminen e- ja äänikirjoilla ja striimauspalveluilla lisää kyllä teosten saatavuutta, mutta lukuaikapalvelusta saatu tekijänkorvaus on alle viidesosa painettuun kirjaan nähden. Kirjailijantyön näkökulmasta julkaisuformaatilla ei kuitenkaan pitäisi olla merkitystä. Huoli paistoi läpi myös avoimissa vastauksissa:
”Meillä on kokonainen ammattikunta, jonka tehtävä on tuottaa ilmaiseksi sisältöä äänikirjabisneksen kansainvälisille suuryhtiöille. Ei kovin kestävää mielestäni.”
Tästä vinoumasta johtuen apurahojen merkitys on kasvanut kaunokirjailijoiden tulonmuodostuksessa merkittävästi (52 %) vuoden 2018 tulotutkimuksesta. Apurahojen ohella (44 %) suurimmat tulonlähteet ovat kustantajalta saadut tekijänoikeuspalkkioiden tilitykset (22 %) ja Sanaston lainauskorvaukset (14 %) sekä palkkiot kirjoittamisen opettamisesta (4 %) ja esiintymispalkkioista (4 %).
Laskettaessa yhteen vuoden 2022 verolliset tulot kaunokirjallisesta työstä (1 713 €) ja muista kirjailijan työhön liittyvistä töistä (1 668 €) sekä saadut apurahat (14 800 €), oli kaunokirjailijoiden vuositulojen mediaani 12 600 euroa. Vuoden 2018 tutkimuksessa tulojen mediaani oli 11 000 euroa.
Teoskohtainen tulo
Tutkimuksen tulosten ja vertailuaineistojen (Tekijäpalkkioselvitys 2022, Tekijäpalkkioselvitys 2020, Tulotutkimus 2018) perusteella on selvästi nähtävissä, että vuodesta 2019 teoskohtaiset mediaanipalkkiot ovat laskeneet kaikissa julkaisumuodoissa.
Ääni- ja sähkökirjoissa sekä luku- ja kuunteluaikapalveluissa mediaanipalkkiot ovat ensin laskeneet ja sen jälkeen ne näyttävät vakiintuneen kahden viimeisen vuoden aikana ansainnan näkökulmasta liian matalalle tasolle. Merkille pantavaa on myös se, että painetun kirjan tulot ovat laskeneet vuodesta 2018.
Tekijänpalkkioprosentit sen sijaan vastaavat edellisien vuosien tuloksia:
| Tekijänpalkkioprosenttien kehitys (mediaani) | 2019 | 2021 | 2022 |
| Äänikirjasta | 15 % | 17 % | 17 % |
| Painetusta teoksesta (ei pokkari) | 21 % | 21 % | 21 % |
| Pokkarista | 12 % | 13 % | 12 % |
| Sähkökirjasta | 23 % | 24 % | 23 % |
Reilusti yli puolet vastaajista (59 %) ei ole tyytyväisiä teoksen kokonaismyynnistä saamiinsa palkkioihin. ”Harrastetoimintaa näillä palkkioilla”, kuten eräs vastaaja tilannettaan kuvaa.
Huolimatta tyytymättömyydestä palkkiotasoon suurin osa vastaajista (62 %, 155 vastaajaa) ei yleisesti ottaen neuvottele teoksensa tekijänpalkkioprosenteista kustantajan kanssa, vaikka yksikään vastaaja ei ole maininnut neuvottelun vaikuttaneen negatiivisesti sopimukseensa. Vastaajista 24 prosenttia kokee neuvottelun vaikuttaneen positiivisesti palkkioon. Vastaajista 14 prosentilla neuvottelu ei vaikuttanut palkkioon.
Avoimissa vastauksissa toistuikin käsitys, että tekijän neuvotteluvara on olematon varsinkin vähemmän myyvänä tai aloittelevana kirjailijana. Kommentit otetaan kustantamoissa kyllä vastaan, mutta niillä ei ole positiivista vaikutusta sopimuksiin.
Lisäksi jopa 70 % ei tiedä lainkaan hintaa, jolla kustantaja myi teoksen ääni- ja sähkökirjaoikeuksia luku- ja kuunteluaikapalveluihin tai kolmansille palveluntarjoajille. Vain 24 yksittäistä vastaajaa 252:sta vastaajasta eli ainoastaan 4 % kertoi tietävänsä suunnilleen tai tarkalleen kyseisen hinnan.
”Paljon tietoja jää pimentoon, enkä tiedä niistä. Kilttinä ihmisenä en jaksa ”neuvotella”, luotan mieluummin siihen, että kustantaja arvostaa ammattitaitoa ja kokemusta. Usein tulee paha mieli”, kuvailee eräs vastaaja tilannettaan.
Apurahat
Vastaajista 81 % piti apurahaa erittäin merkittävänä tulonlähteenä toimeentulolle. Kuten eräs vastaaja tilannettaan kuvaa:
”Jos olisin vapaa kirjailija ilman apurahoja, ei noilla [kirjailijan] tuloilla pystyisi elämään.”
Edellisessä tutkimuksessa 2018 apurahaa piti erittäin merkittävänä tulonlähteenä 71 % vastaajista. Nousu onkin huomattava edellisestä tutkimuksesta.
Vastaajista 116 henkilöä kertoi, että he ovat saaneet vuonna 2022 valtion apurahaa. Näiden valtion apurahojen mediaani vuonna 2022 oli 12 000 euroa.
107 vastaajaa kertoi, että he olivat saaneet vähintään yhden yksityisen tahon apurahan vuonna 2022. 34 vastaajaa kertoi, että olivat saaneet useita apurahoja vuonna 2022. Yksityisten apurahojen mediaani oli yhden apurahan osalta 6 000 euroa (n=107). Useita apurahoja saaneiden (n=34) mediaani on 12 500 euroa.
Vastaajien vuonna 2022 saamien apurahojen (sis. valtion sekä yksityisten tahojen apurahat) mediaani oli 14 800 €. Vuoden 2018 tulotutkimuksessa vastaava summa oli 9 250 €.
Muu kirjallinen työ
Muusta kirjailijan työhön liittyvästä työstä saatujen verollisten bruttotulojen mediaani oli 1 668 euroa vuodessa. Muut kirjailijan työhön liittyvät tulot pitävät sisällään erilaisia kirjoitustöitä (esim. palkkiot lehdistä), palkkioita kirjoittamisen opettamisesta, esiintymispalkkioita, kouluttamispalkkioita sekä muita tuloja.
Vastaajista 47 % (162 vastaajaa) kertoo tekevänsä jotain muuta työtä kaunokirjailijan työn ohella. Vastaajista 20 % (68 vastaajaa) kertoo, että heillä on muu kokoaikainen toimi ja 26 % vastaajista (124 vastaajaa) kertoi, että heillä kaunokirjailijan työn ohella muu osa-aikainen työ. Tyypillisesti muut toimet liittyvät opettamiseen, kouluttamiseen, toimittajan työhön ja eläkkeellä olemiseen. Kuitenkin 69 % tutkimukseen vastanneista kirjailijoista haluaisi toimia päätoimisena kaunokirjailijana.
Taloudellisen tilanteen muutokset 2017-2022
Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan oman taloudellisen tilanteen muutosta vuosien 2017 ja 2022 välisenä aikana.
35 % vastaajista kertoi, että taloudellinen tilanne on kohentunut huomattavasti tai hieman vuodesta 2017. 38 % vastaajista taas kertoi, että taloudellinen tilanne on pysynyt ennallaan ja 28 % vastaajista kertoi, että taloudellinen tilanne on huonontunut hieman tai huomattavasti.
Tilanne, jossa kirjailijat pohtivat tulotasonsa pysyneen ennallaan ja jopa hieman kohentuneen samaan aikaan kun mediaanitulot ja erityisesti tulot kaunokirjallisesta työstä (kustantajien tilittämät tekijänoikeustulot) tippuvat selvästi, on ristiriitainen. Syitä tälle voi olla esimerkiksi se, että monet kirjailijat työllistyvät selvästi jollekin toiselle alalle ja tekevät työtään sivutoimisesti. Tätä johtopäätöstä tukee esimerkiksi se, että peräti 69 % tutkimukseen vastanneista kirjailijoista haluaisi toimia päätoimisena kirjailijana, mutta ei voi. Kuten eräs vastaaja kuvailee tilannettaan:
”Onneksi minulla on siviiliammatti, jolla voin rahoittaa kirjoittamisen.”
Keskeisimmät johtopäätökset
- Kaunokirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani on laskenut merkittävästi vuoden 2018 tulotutkimuksesta (2 294 € → 1 713 €).
- Vuodesta 2019 teoskohtaiset mediaanipalkkiot ovat laskeneet kaikissa julkaisumuodoissa. Ääni- ja sähkökirjoissa sekä luku- ja kuunteluaikapalveluissa mediaanipalkkiot ovat ensin laskeneet, ja sen jälkeen vakiintuneet ansainnan näkökulmasta liian matalalle tasolle. Myös painetun kirjan tulot ovat laskeneet vuodesta 2018. Tyytymättömyys teoskohtaisiin palkkioihin on tuloksissa selkeästi nähtävissä.
- Suurin osa vastaajista (62 %) ei yleisesti ottaen neuvottele teoksensa tekijänpalkkioprosenteista kustantajan kanssa.
- Vastaajista jopa 70 % ei tiedä lainkaan hintaa, jolla kustantaja myi teoksen ääni- ja sähkökirjaoikeuksia luku- ja kuunteluaikapalveluihin tai kolmansille palveluntarjoajille.
- Kirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saama tulotaso on alhainen. Siksi apurahojen merkitys kirjailijoiden toimeentulolle on suuri. Apurahojen merkitys toimeentulon kannalta on vahvistunut ja apurahojen mediaani 14 800 € (2022) on kokonaisuudessaan kasvanut huomattavasti vuoden 2018 tulotutkimuksesta (9 250 €).
- Tutkimukseen vastanneista kirjailijoista 69 % haluaisi toimia päätoimisena kaunokirjailijana. Muuta työtä tekevien määrä on kasvanut merkittävästi.
Tutustu tarkempaan tutkimusraporttiin kaunokirjailijoiden osalta (PDF).
Tutustu tarkempaan tutkimusraporttiin tietokirjailijoiden osalta
