Arkisto: Poiminta

Ilmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin?

Kuva: Pixabay / Comfreak

Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.

Miten kirjailijan sukupuoli vaikuttaa tekstin vastaanottoon? Miksi on niin tärkeä tietää, kumpaa sukupuolta tarinan päähenkilö edustaa? Saavatko muunsukupuoliset ääntään kuuluville kirjallisuudessa? Anja Kauranen-Snellman, Tapani Viljanen ja Meri Kuusisto vastaavat.

Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa Kirjailijaliiton teettämän tulotutkimuksen mukaan muun muassa […]

Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista.   Apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijoiden […]

Tiit Aleksejev, kuva Tomi Kontio

Historiallisten aiheiden jälkeen virolainen nykykirjallisuus purkaa yksilön traumoja. Kirja-alan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessakin. Tiit Aleksejev, Veronika Kivisilla, Kätlin Kaldmaa ja Maimu Berg kertovat, millaista Virossa on olla kirjailija – ennen ja nyt.

Erkka Mykkänen. Kuva: Tomi Kontio

Jotkin kirjat henkilöinen ja tarinoineen jäävät elämään niin vahvoina lukijoittensa mieleen, että ne ovat synnyttäneet kokonaan uuden kirjallisuudenlajin. Fanifiktio pulppuilee varsinkin netissä. Entäpä jos fanifiktioon ryhtyvätkin ammattikirjailijat? Erkka Mykkänen toimitti viime vuonna ilmestyneen Jatkuu! Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista -antologian, jonka kirjoittajiin lukeutui muun muassa Juhani Karila. Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen puolestaan kirjoittivat yhdessä jatko-osan L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjojen tarinalle.

Mitä vapaus kirjailijalle merkitsee? Saako kirjailija kirjoittaa mistä vaan? Millaista on kirjailijan itsesensuuri? Kirjailijat Riku Korhonen, Joel Haahtela ja Sari Vuoristo pohtivat kirjailijan vapautta ja vastuuta.

Millaisia runouden lukijoita kouluissa kasvaa? Pystyykö lyriikka tarjoamaan tekijälleen toimeentuloa tulevaisuudessa? Mitä runoudelle lajina tapahtuu?   Kun Tampereen Juhannuskylän koulun seitsemäsluokkalaiset ryhtyvät käsittelemään kaunokirjallisuuden päälajeja, epiikkaa, draamaa ja lyriikkaa, heidän […]

Kuva: Tomi Kontio

Kirjailija on käännösoikeuksien myymisen suhteen pattitilanteessa. Kirjaa on vaikea saada maailmalle ennen kuin ensimmäinen käännös siitä on tehty. Maailmalla kirjasta puolestaan kiinnostutaan vasta kun se on jo käännetty. Parisataasivuisen kirjan käännättäminen maksaa enemmän kuin kirjailija tienaa kirjasta keskivertomyynnillä Suomessa. Mitä enemmän on sivuja, sitä kalliimmaksi käännättäminen tulee. Mitä kirjailija voisi tehdä sen eteen, että hänen kirjansa julkaistaisiin myös ulkomailla?

Mila Teräs. Kuva: Tomi Kontio

”Kirjailijana olen koko ajan tekemisissä muistamisen kanssa. Kirjoitan oman elämänkokemukseni ja muistojeni läpi: tunnemuistojen, paikkamuistojen, kirjamuistojen.”

Mikä merkitys muistilla on kirjailijan työssä? Kysyimme Mila Teräkseltä, Risto Ahdilta ja Jani Niemiseltä.

Ville Toro. Kuva: Tomi Kontio

Sähkökirjamyynti ei vielä vedä, mutta digitalisaatio tekee nyt vauhdilla tuloaan kirja-alalle luku- ja kuunteluaikapalveluina. Kirja-alalla ollaan yhtä mieltä siitä, että parhaimmassa tapauksessa ne pidentävät kirjan elinkaarta ja tavoittavat uusia lukijoita. Mutta miten ne vaikuttavat kirjamyyntiin ja kirjailijan tuloihin?