Arkisto: Poiminta

Kirjoittajakoulutuksen uusi suunta

Kirjoittajakoulutuksen uusi suunta ammentaa taiteidenvälisyydestä, vähemmistön äänestä ja monimediaisuudesta. Haastateltavina ovat professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta, taideyliopiston lehtori Jusa Peltoniemi ja Koko Hubara RT LIT Akatemiasta. Teksti: Essi Kummu ja Marissa Mehr

Kirjailijat ja muut eläimet

Posthumanismi haluaa poistaa ihmiseltä erityisaseman lajien hierarkiassa. Onko kaunokirjallisuudessa tilaa posthumanismille? Haastateltavina Laura Gustafsson, Jukka Laajarinne ja Mia Rönkä. Teksti: Laura Honkasalo

Vuosisadan mullistus

Laura Lindstedt, kuva Tomi Kontio

Äänikirjojen suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja alalla vallitsee epätietoisuus. Miten muutos vaikuttaa kirjailijan ammattiin ja toimeentuloon? Mitä tapahtuu kirjakauppaverkostolle? Haastateltavina kirjailija Laura Lindstedt, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson ja Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

Polkuja tuntemattomaan

Mia Kankimäki, kuva: Tomi Kontio

Kirjailija kulkee työkseen vähemmän tunnettuja polkuja, ja koronan suljettua maailman kirjailija matkailee mielensä sisällä. Kirjailijat Mia Kankimäki, Sami Hilvo ja Elina Hirvonen kertovat poluista, jotka johtivat heidät teostensa luo.

Kielen ja mielen vapaus

Miten kirjailijan suhde kieleen muuttuu kun hän elää kahden kielen kulttuurissa? Kirjailijat Nura Farah, Emmi Itäranta ja Leo Ylitalo kertovat.

Vesi kielelle vai veitsi niskaan?

Kuva: Tomi Kontio

Aisti-ilottelua, arkista uskottavuutta, juonenkäänteitä, henkilösuhteita. Ruokakuvausten mahdollisuudet kirjallisuudessa ovat rajattomat. Haastateltavina Pirjo Hassinen, Heikki Valkama ja Hanna-Riikka Kuisma.

Tässä ammatissa mikään ei lopu

Irja Sinivaara. Kuva: Tomi Kontio

Mitä kirjoittamiselle tapahtuu kun kirjailija ikääntyy, ja kuinka kustannusmaailma suhtautuu ikääntyvään kirjailijaan? Mitä eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa, jos työnä ovat ajattelu, muisti, sanat ja kirjaimet? Haastateltavina Irja Sinivaara, Mirjami Kälkäjä ja Olli Jalonen.

ONNELLISIA LOPPUJA ja tarpeeksi betonisäkkejä kannettavaksi

Veera Salmi. Kuva: Tomi Kontio

Mitä onnellinen loppuratkaisu tarkoittaa lastenkirjailijalle? Kuinka lastenkirjailijaksi oikein päädytään? Kirjailijat Veera Salmi, Hannu Mäkelä ja Roope Lipasti pohtivat näitä kysymyksiä. Yksi ajatus yhdistää heitä kaikkia: Jotta tarinasta tulee hyvä, tarvitaan siihen ainakin valoa ja toivoa.

Hetki sitten olimme kaikki metsää

Emma Puikkonen. Kuva: Tomi Kontio

Ilmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin? Haastateltavina Emma Puikkonen, Katja Seutu ja Seppo Saraspää.

Miksi menen luontoon?

Kuva: Pixabay / Comfreak

Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.

Onko kirjallisuudella sukupuolta?

Miten kirjailijan sukupuoli vaikuttaa tekstin vastaanottoon? Miksi on niin tärkeä tietää, mitä sukupuolta päähenkilö edustaa? Saavatko muunsukupuoliset ääntään kuuluville kirjallisuudessa? Äänessä Anja Kauranen-Snellman, Taneli Viljanen ja Meri Kuusisto.

Puhutaan rahasta

Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa muun muassa julkaisutahti, mutta onko se puolestaan kirjailijan itsensä päätettävissä? Äänessä Tuula-Liina Varis, Markku Karpio, Miia Toivio ja Janne Kuusi.

Apuraha on yhä tärkeämpi

Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista.

LUKULIITE: Tuija Nieminen Kristofersson

Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 4/2018 löytyy Tuija Nieminen Kristoferssonin runoja Jouni Inkalan suomentamana. Alkukieliset runot julkaistaan tällä sivulla. Runot ovat kokoelmasta Någon gång regn i Ngorongoro (Albert Bonniers förlag, 2004). * * * * *   […]