Irja Sinivaara. Kuva: Tomi Kontio
Mitä kirjoittamiselle tapahtuu kun kirjailija ikääntyy, ja kuinka kustannusmaailma suhtautuu ikääntyvään kirjailijaan? Mitä eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa, jos työnä ovat ajattelu, muisti, sanat ja kirjaimet? Irja Sinivaara oli 55-vuotias […]
Veera Salmi. Kuva: Tomi Kontio
Mitä onnellinen loppuratkaisu tarkoittaa lastenkirjailijalle? Kuinka lastenkirjailijaksi oikein päädytään ja mikä on kustantamon ja kustannustoimittajan rooli lastenkirjan toimitustyössä? Kirjailijat Veera Salmi, Hannu Mäkelä ja Roope Lipasti pohtivat näitä kysymyksiä. Yksi ajatus yhdistää heitä kaikkia: Jotta tarinasta tulee hyvä, tarvitaan siihen ainakin valoa ja toivoa.
Emma Puikkonen. Kuva: Tomi Kontio
Ilmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin?
Kuva: Pixabay / Comfreak
Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.
Miten kirjailijan sukupuoli vaikuttaa tekstin vastaanottoon? Miksi on niin tärkeä tietää, kumpaa sukupuolta tarinan päähenkilö edustaa? Saavatko muunsukupuoliset ääntään kuuluville kirjallisuudessa? Anja Kauranen-Snellman, Tapani Viljanen ja Meri Kuusisto vastaavat.
Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa Kirjailijaliiton teettämän tulotutkimuksen mukaan muun muassa […]
Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista. Apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijoiden […]
Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 4/2018 löytyy Tuija Nieminen Kristoferssonin runoja Jouni Inkalan suomentamana. Alkukieliset runot julkaistaan tällä sivulla. Runot ovat kokoelmasta Någon gång regn i Ngorongoro (Albert Bonniers förlag, 2004). * * * * * […]
Tiit Aleksejev, kuva Tomi Kontio
Historiallisten aiheiden jälkeen virolainen nykykirjallisuus purkaa yksilön traumoja. Kirja-alan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessakin. Tiit Aleksejev, Veronika Kivisilla, Kätlin Kaldmaa ja Maimu Berg kertovat, millaista Virossa on olla kirjailija – ennen ja nyt.
LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy kaksi Veronika Kivisillan runoa Hannu Oittisen suomentamana. Alkukieliset vironkieliset runot TOMMI…. ja LIIGA VARA LAHKUNUD MARILE julkaistaan tällä sivulla.
LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy Kätlin Kaldmaan runo ”Kylässäni” Hannu Oittisen suomentamana. Alkukielinen vironkielinen runo MINU KÜLAS julkaistaan tällä sivulla.
Erkka Mykkänen. Kuva: Tomi Kontio
Jotkin kirjat henkilöinen ja tarinoineen jäävät elämään niin vahvoina lukijoittensa mieleen, että ne ovat synnyttäneet kokonaan uuden kirjallisuudenlajin. Fanifiktio pulppuilee varsinkin netissä. Entäpä jos fanifiktioon ryhtyvätkin ammattikirjailijat? Erkka Mykkänen toimitti viime vuonna ilmestyneen Jatkuu! Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista -antologian, jonka kirjoittajiin lukeutui muun muassa Juhani Karila. Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen puolestaan kirjoittivat yhdessä jatko-osan L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjojen tarinalle.
Mitä vapaus kirjailijalle merkitsee? Saako kirjailija kirjoittaa mistä vaan? Millaista on kirjailijan itsesensuuri? Kirjailijat Riku Korhonen, Joel Haahtela ja Sari Vuoristo pohtivat kirjailijan vapautta ja vastuuta.
Millaisia runouden lukijoita kouluissa kasvaa? Pystyykö lyriikka tarjoamaan tekijälleen toimeentuloa tulevaisuudessa? Mitä runoudelle lajina tapahtuu? Kun Tampereen Juhannuskylän koulun seitsemäsluokkalaiset ryhtyvät käsittelemään kaunokirjallisuuden päälajeja, epiikkaa, draamaa ja lyriikkaa, heidän […]
Kuva: Tomi Kontio
Kirjailija on käännösoikeuksien myymisen suhteen pattitilanteessa. Kirjaa on vaikea saada maailmalle ennen kuin ensimmäinen käännös siitä on tehty. Maailmalla kirjasta puolestaan kiinnostutaan vasta kun se on jo käännetty. Parisataasivuisen kirjan käännättäminen maksaa enemmän kuin kirjailija tienaa kirjasta keskivertomyynnillä Suomessa. Mitä enemmän on sivuja, sitä kalliimmaksi käännättäminen tulee. Mitä kirjailija voisi tehdä sen eteen, että hänen kirjansa julkaistaisiin myös ulkomailla?
