Arkisto: Poiminta

Kirjoittajakoulutuksen uusi suunta ammentaa taiteidenvälisyydestä, vähemmistön äänestä ja monimediaisuudesta. Haastateltavina ovat professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta, taideyliopiston lehtori Jusa Peltoniemi ja Koko Hubara RT LIT Akatemiasta. Teksti: Essi Kummu ja Marissa Mehr

Posthumanismi haluaa poistaa ihmiseltä erityisaseman lajien hierarkiassa. Onko kaunokirjallisuudessa tilaa posthumanismille? Haastateltavina Laura Gustafsson, Jukka Laajarinne ja Mia Rönkä. Teksti: Laura Honkasalo

Laura Lindstedt, kuva Tomi Kontio

Äänikirjojen suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja alalla vallitsee epätietoisuus. Miten muutos vaikuttaa kirjailijan ammattiin ja toimeentuloon? Mitä tapahtuu kirjakauppaverkostolle? Haastateltavina kirjailija Laura Lindstedt, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson ja Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

Mia Kankimäki, kuva: Tomi Kontio

Kirjailija kulkee työkseen vähemmän tunnettuja polkuja, ja koronan suljettua maailman kirjailija matkailee mielensä sisällä. Kirjailijat Mia Kankimäki, Sami Hilvo ja Elina Hirvonen kertovat poluista, jotka johtivat heidät teostensa luo.

Miten kirjailijan suhde kieleen muuttuu kun hän elää kahden kielen kulttuurissa? Kirjailijat Nura Farah, Emmi Itäranta ja Leo Ylitalo kertovat.

Kuva: Tomi Kontio

Aisti-ilottelua, arkista uskottavuutta, juonenkäänteitä, henkilösuhteita. Ruokakuvausten mahdollisuudet kirjallisuudessa ovat rajattomat. Haastateltavina Pirjo Hassinen, Heikki Valkama ja Hanna-Riikka Kuisma.

Mitä kirjailija kokkaa? Emilia Lehtinen, Juha Siro ja Hellevi Salminen jakavat lukijoille luottoreseptinsä. Lisää kirjailijoiden reseptejä Kirjailija-lehdessä 1/2020.

Irja Sinivaara. Kuva: Tomi Kontio

Mitä kirjoittamiselle tapahtuu kun kirjailija ikääntyy, ja kuinka kustannusmaailma suhtautuu ikääntyvään kirjailijaan? Mitä eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa, jos työnä ovat ajattelu, muisti, sanat ja kirjaimet? Haastateltavina Irja Sinivaara, Mirjami Kälkäjä ja Olli Jalonen.

Veera Salmi. Kuva: Tomi Kontio

Mitä onnellinen loppuratkaisu tarkoittaa lastenkirjailijalle? Kuinka lastenkirjailijaksi oikein päädytään? Kirjailijat Veera Salmi, Hannu Mäkelä ja Roope Lipasti pohtivat näitä kysymyksiä. Yksi ajatus yhdistää heitä kaikkia: Jotta tarinasta tulee hyvä, tarvitaan siihen ainakin valoa ja toivoa.

Emma Puikkonen. Kuva: Tomi Kontio

Ilmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin? Haastateltavina Emma Puikkonen, Katja Seutu ja Seppo Saraspää.

Kuva: Pixabay / Comfreak

Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.

Miten kirjailijan sukupuoli vaikuttaa tekstin vastaanottoon? Miksi on niin tärkeä tietää, mitä sukupuolta päähenkilö edustaa? Saavatko muunsukupuoliset ääntään kuuluville kirjallisuudessa? Äänessä Anja Kauranen-Snellman, Taneli Viljanen ja Meri Kuusisto.

Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa muun muassa julkaisutahti, mutta onko se puolestaan kirjailijan itsensä päätettävissä? Äänessä Tuula-Liina Varis, Markku Karpio, Miia Toivio ja Janne Kuusi.

Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista.