Häpeäntunne voi lamauttaa ja mykistää. Miten häpeä vaikuttaa kirjailijan työssä? Anja Erämaja tunnetaan loistavana esiintyjänä. Erämajan runoja on esittänyt myös kuoro Kaupungin naiset Petra Lampisen sävellyksinä. Erämaja on […]
Kirjailijaliiton historia muodostuu jatkuvuudesta. Niistä intohimoisista kirjoittajista, jotka vuosikymmen toisensa perään ovat halunneet antautua luovalle, paljon vaativalle uralle.
Miltä tuntui astua ensi kertaa kirjallisuuden virtaan? Esikoiskirjailijat eri vuosikymmeniltä kertovat: haastateltavina Tiina Laitila Kälvemark, Pauliina Vanhatalo, Timo Parvela, Joni Skiftesvik, Risto Rasa ja Aulikki Oksanen.
Tunnustuksellisena aikana minuuden esittämisen tavat ja ammatillisen näkyvyyden vaatimukset askarruttavat yhä useampia. Kirjailija Leena Krohn ja pilapiirroksistaan sekä itsensä näköisen miehen seikkailuista tunnetuksi tullut Ville Ranta pohtivat kirjallisen julkisuuden merkitystä työssään.
Dekkareista puhutaan usein joko niiden päähenkilöiden ja juonenkäänteiden tai myynnin ja menestyksen näkökulmasta. Mutta miten jatkuva rikoksista, rötöksistä, kuolemasta ja pahuudesta kirjoittaminen vaikuttaa kirjailijaan itseensä? Leena Lehtolainen, Christian Rönnbacka ja Liina Putkonen kertovat.
Mikä on unen ja piilotajunnan rooli kirjailijan työssä? Maria Peura, Marko Hautala ja Johanna Sinisalo kertovat. Teksti: Essi Kummu, Laura Honkasalo ja Pauliina Susi
Kuva: Pixabay / Geralt
Taiteilijapalkka on parin viime vuoden ajan ollut vahvasti esillä kulttuurikeskusteluissa. Mitä palkalla tarkoitetaan ja mitä malli tarkoittaisi kirjailijan näkökulmasta?
Kirjoittajakoulutuksen uusi suunta ammentaa taiteidenvälisyydestä, vähemmistön äänestä ja monimediaisuudesta. Haastateltavina ovat professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta, lehtori Jusa Peltoniemi ja opiskelija Ina Mutikainen taideyliopistosta sekä Koko Hubara RT LIT Akatemiasta. Teksti: Essi Kummu ja Marissa Mehr
Posthumanismi haluaa poistaa ihmiseltä erityisaseman lajien hierarkiassa. Onko kaunokirjallisuudessa tilaa posthumanismille? Haastateltavina Laura Gustafsson, Jukka Laajarinne ja Mia Rönkä. Teksti: Laura Honkasalo
Laura Lindstedt, kuva Tomi Kontio
Äänikirjojen suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja alalla vallitsee epätietoisuus. Miten muutos vaikuttaa kirjailijan ammattiin ja toimeentuloon? Mitä tapahtuu kirjakauppaverkostolle? Haastateltavina kirjailija Laura Lindstedt, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson ja Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.
Mia Kankimäki, kuva: Tomi Kontio
Kirjailija kulkee työkseen vähemmän tunnettuja polkuja, ja koronan suljettua maailman kirjailija matkailee mielensä sisällä. Kirjailijat Mia Kankimäki, Sami Hilvo ja Elina Hirvonen kertovat poluista, jotka johtivat heidät teostensa luo.
Miten kirjailijan suhde kieleen muuttuu kun hän elää kahden kielen kulttuurissa? Kirjailijat Nura Farah, Emmi Itäranta ja Leo Ylitalo kertovat.
Kuva: Tomi Kontio
Aisti-ilottelua, arkista uskottavuutta, juonenkäänteitä, henkilösuhteita. Ruokakuvausten mahdollisuudet kirjallisuudessa ovat rajattomat. Haastateltavina Pirjo Hassinen, Heikki Valkama ja Hanna-Riikka Kuisma.
Mitä kirjailija kokkaa? Emilia Lehtinen, Juha Siro ja Hellevi Salminen jakavat lukijoille luottoreseptinsä. Lisää kirjailijoiden reseptejä Kirjailija-lehdessä 1/2020.
Irja Sinivaara. Kuva: Tomi Kontio
Mitä kirjoittamiselle tapahtuu kun kirjailija ikääntyy, ja kuinka kustannusmaailma suhtautuu ikääntyvään kirjailijaan? Mitä eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa, jos työnä ovat ajattelu, muisti, sanat ja kirjaimet? Haastateltavina Irja Sinivaara, Mirjami Kälkäjä ja Olli Jalonen.
Veera Salmi. Kuva: Tomi Kontio
Mitä onnellinen loppuratkaisu tarkoittaa lastenkirjailijalle? Kuinka lastenkirjailijaksi oikein päädytään? Kirjailijat Veera Salmi, Hannu Mäkelä ja Roope Lipasti pohtivat näitä kysymyksiä. Yksi ajatus yhdistää heitä kaikkia: Jotta tarinasta tulee hyvä, tarvitaan siihen ainakin valoa ja toivoa.
