Virpi Hämeen-Anttila, kuva Tomi Kontio
Päättyvä vuosi on ollut Kirjailijaliitolle muutosten vuosi. Jätimme hyvästit toiminnanjohtajallemme Suvi Oinoselle ja viestintäpäälliköllemme Anna Chydeniukselle, jotka siirtyivät toisiin tehtäviin. Menetimme samalla ison viipaleen tietotaitoa. Onneksi löysimme aukkoa paikkaamaan pätevät, energiset ja kokeneet taidealan toimijat, Ilmi Villacísin ja Hanna-Reetta Schreckin, jotka tarttuivat ripeästi töihin. Liitto on saanut myös uuden juristin, Eeva Asikaisen, kun Ville Toro lähti opintovapaalle. Puheenjohtajamme Sirpa Kähkönen jätti tehtävänsä elokuussa. Kun luette tätä, meillä on uusi puheenjohtaja.
Toisin sanoen, liiton toimisto ja johto ovat kokeneet perusteellisen myllerryksen.
Herakleitos ja Buddha selittivät, ettäkaikki muuttuu ja vain muutos on ikuista. Suomalainen sananlasku taas vakuuttaa, että vanhassa vara parempi. Kumpikin näkökulma on oikeutettu. Uskon, että liittomme tarvitsee sekä kokemuksen tuomaa vakautta että uusia ajatuksia.
On terveellistä tarkistaa liiton strategiaa ja toimintatapoja ja miettiä, voiko jotain tehdä paremmin. Kohtaamme näet yhä suurempia haasteita. Mediamaailma muuttuu rytinällä ja kirja-ala sen mukana. Lukemisen tulevaisuus huolettaa, kun kirjastomäärärahat supistuvat, kirjat eivät kiinnosta nuoria ja muidenkin lukuvalmiudet hapertuvat. Digitaaliset tallennus- ja jakelumuodot yleistyvät. Kustannusmaailmaan on ilmestynyt keskenään kilpailevia lukuaikapalveluita. Kustannussopimukset mutkistuvat. Taiteilijan apurahoituksen ja sosiaaliturvan vahvistaminen lykkääntyy kerta toisensa jälkeen. Kaikki tämä vaikuttaa kirjailijan ansaintalogiikkaan ja työskentelyvapauteen.
Bonuspuolellakin on jotain. EU-tasolla on syntynyt uusi tekijänoikeuslaki, joka antaa suojaa isoja mediajättejä ja epätyydyttäviä sopimusmenettelyjä vastaan. Näitä lakeja saatetaan voimaan myös Suomessa. Ne ovat kohdanneet vastustusta. Kriitikot vetoavat käyttäjien tarpeisiin ja kulttuurin saatavuuteen. He unohtavat, että ilman tekijää ei ole mitään kulttuuria saatavilla. Jotta uudet lait saataisiin toimimaan, niitä on puolustettava voimallisesti. On tarvis korottaa vaatimustasoa ja muuttaa sopimisen kulttuuria tasaarvoisemmaksi. Kollektiivisen sopimisen malli voisi parantaa huomattavasti kirjailijan neuvotteluasemaa, ja Kirjailijaliitolla on avainasema, kun uusia sopimusmalleja kehitetään.
Paras tulos saadaan, kun muutetaan se, mikä muutosta kaipaa, ja säilytetään se, mikä vanhassa on hyvää. Digitaalisuus ja siihen liittyvä lainsäädäntö tuovat kirjailijalle etuja, jotka on otettava viisaasti ja päättäväisesti haltuun. Tekijänoikeuden peruskivi on kuitenkin Bernin sopimus vuodelta 1886 eikä siitä tingitä tuumaakaan. Lukemisen hyödyt ovat yhtä suuret kuin ennen: niistä vain pitää muistuttaa koko ajan. Globalisaatio voi olla päivän sana, mutta suomen kieli on meidän kielemme, ja se pysyy elävänä kirjallisuuden avulla.
Kirjailijaliitto on 125 vuotta vanha, mutta sitä tarvitaan yhä valvomaan kirjailijan etua. Lähdemme kohti uutta uusin voimin!
Virpi Hämeen-Anttila
Suomen Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja
