Ville Hytönen (s.1982) on Porvoossa syntynyt, Turussa ja Tampereella vaikuttanut ja virolaisessa majakkalaaksossa pienen poikansa kanssa asuva kirjailija. Hän on julkaissut noin 50 teosta runoutta, romaaneja, esseeteoksia, lastenkirjoja, aforismeja sekä yhden keittokirjan.

Hytönen on ollut perustamassa Kustannusosakeyhtiö Savukeidasta, Tulenkantajien kirjakauppaa, Turun Kirjan taloa ja Tulenkantaja-palkintoa. Hän kirjoittaa myös kirjallisuuskritiikkiä sekä ulkopolitiikkaa koskevia analyyseja. Vapaa-ajallaan hän kävelee poikansa kanssa Itämeren rantatörmillä, pilkkoo puita ja remontoi pientä taloaan.

Ville Hytönen on liiton johtokunnan puheenjohtaja vuoden 2023 loppuun. Liitossa hän on toiminut aiemmin johtokunnan jäsenenä 2020–2022 ja johtokunnan varajäsenenä 2019–2020. Hytönen on myös liiton yhteydessä toimivien Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn ja Kirjailijayhdistysten verkoston puheenjohtaja, Kirjailija-lehden vastaava päätoimittaja, kirjallisen lautakunnan puheenjohtaja sekä taloustoimikunnan jäsen.

Sähköposti: puheenjohtaja (at) kirjailijaliitto.fi

Pikkutyttönä haaveilin kirjoittavani joskus kirjan. Nyt olen kirjoittanut yli 20 kirjaa: romaaneja, tietokirjallisuutta, satuja ja runoja.
Aikuisena aloin haaveilla siitä, että saisin puolustaa kirjailijoita: meidän sopimuksiamme ja oikeuksiamme, turvata tulevaisuuden näkymiä. Nyt olen saanut tehdä sitä liki 10 vuotta Kirjailijaliiton johtokunnassa sekä liittoa erilaisissa säätiöissä ja järjestöissä edustaen.
Kiitos, että olen saanut tehdä mitä haluan, innostuneena ja sitkeästi.

Paula Havaste on liiton johtokunnan jäsen 2021–2023 ja varapuheenjohtaja vuonna 2023. Hän on toiminut liiton johtokunnassa vuodesta 2015 alkaen. Havaste kuuluu liiton kirjallisuustapahtumatyöryhmään ja edustaa liittoa mm. Sanaston hallituksen varajäsenenä ja Kordelinin säätiön hallituksen jäsenenä.

Laura Honkasalo (s. 1970) on helsinkiläinen kirjailija, joka asuu kesät Varsinais-Suomessa. Honkasalo on kirjoittanut romaaneja, omakohtaisia tietoteoksia, sarjakuvakäsikirjoituksia sekä historiikkeja. Hän opettaa Omniassa luovaa kirjoittamista, autofiktiota sekä omaelämäkerrallista kirjoittamista. Honkasalo on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan taidehistoria. Hän on työskennellyt ammattitoimittajana yli 20 vuotta.

Laura Honkasalo harrastaa historiaa ja vanhoja kirjoja, ompelemista, kuvataiteita sekä kodittomien valokuvien ja vanhojen nappien keräämistä. Hän rentoutuu psykologisen kauhun parissa.

Laura Honkasalo on liiton johtokunnan jäsen 2022–2024. Hän toimi varajäsenenä 2019–2021. Honkasalo kuuluu liiton kirjalliseen lautakuntaan sekä Kirjailija-lehden toimituskuntaan. Honkasalolle tärkeitä teemoja ovat mm. kirjailijoiden työhyvinvointi, freelancereiden työterveyshuolto, työssä jaksaminen sekä sosiaaliturvakysymykset.

Virpi Hämeen-Anttila on vantaalainen kirjailija, tutkija ja kääntäjä. Hän on kirjoittanut pari tusinaa romaania, useita tietokirjoja sekä novelleja, runoja ja draama- ja musikaalitekstejä. Helsingin yliopistossa hän on opettanut sanskritin kieltä ja Intian kulttuurihistoriaa ja kirjallisuutta viime vuosiin asti, ja kaunokirjoittamisen sivussa hän tutkii Intian klassista kertomakirjallisuutta.

Hämeen-Anttila on ollut kirjojen pidäkkeetön ahmija polvenkorkuisesta, kirjallisuus on hänelle intohimo ja kirjallisuuden ja kirjailijoiden aseman puolustaminen sydämenasia. Hän on toiminut lukuisissa taiteen alan luottamustehtävissä. Hän on ollut Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen puheenjohtajana neljästi, Sanasto ry:n puheenjohtaja hän oli 2012-2017 ja vuodesta 2017 hän on kuulunut Kirjailijaliiton johtokuntaan, vuodesta 2018 alkaen sen varapuheenjohtajana. Hän on ollut myös taiteen järjestöjen yhteisjärjestön Forum Artis ry:n puheenjohtaja vuodesta 2019.

Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa musiikkia, kiipeilyä ja mykkäelokuvia.

Virpi Hämeen-Anttila on liiton johtokunnan jäsen 2023–2024. Hän on toiminut johtokunnassa vuodesta 2017 alkaen. Hämeen-Anttila on liiton varapuheenjohtaja ja lisäksi kirjallisen lautakunnan ja taloustoimikunnan jäsen.

Tapio Koivukari on kirjailija, kielenkääntäjä ja teologian maisteri. Koivukari on julkaissut romaaneja, novelleja, kuunnelmia ja lisäksi kääntänyt muun muassa islantilaisten kirjailijoiden teoksia suomen kielelle.

Tapio Koivukari on liiton johtokunnan jäsen 2023.

Juha-Pekka Koskinen (s.1968) on kirjailija. Hänen yli 60 teosta kattava tuotantonsa sisältää romaaneja, rikoskirjoja, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, kuunnelmia, tietokirjoja sekä novelleja. Koskinen on toiminut vapaana kirjailijana yli kymmenen vuotta, sitä ennen hän teki monien kirjailijoiden tapaan kahta työtä liki kaksi vuosikymmentä.

Koskinen harrastaa koiran ulkoilutusta, metsässä harhailua sekä tieteen data-analyysiä aina ilmastotutkimuksesta kvanttifysiikkaan.

JP Koskinen on liiton johtokunnan jäsen 2022–2024. Koskinen on toiminut johtokunnan varajäsenenä 2015 ja varsinaisena jäsenenä 2016 alkaen. Lisäksi hän on ollut liiton varapuheenjohtaja vuosina 2020-2022. Hän on liiton työvaliokunnan ja taloustoimikunnan jäsen, sekä edustanut liittoa Sanaston hallituksessa 2018-2023 ja Lukukeskuksen hallituksessa vuodesta 2017 lähtien.

Antti Leikas (s. 1967) on Savonlinnassa syntynyt, Savossa varttunut oululainen kirjailija. Hän on toiminut ennen kirjailijaksi ryhtymistään lehtikuvaajana, IT-ammattilaisena, kulttuurilehden päätoimittajana, yritysjohtajana ja viestintäalan yrittäjänä. Leikas on valmistunut Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1995, pääaineinaan matematiikka, filosofia ja kirjallisuus, joista kirjallisuutta hän on opiskellut myös Tampereen yliopistossa. Lisäksi Leikas on suorittanut strategisen johtamisen eMBA-tutkinnon.

Leikkaan tähänastinen proosatuotanto käsittelee toimistoja, tonttuja ja hiukkasfysiikkaa. Hän on toiminut Oulun kirjailijaseuran puheenjohtajana ja Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuodesta 2016 lähtien, vuodesta 2022 lähtien johtokunnan varsinaisena jäsenenä.

Leikas on moninkertainen isä, yksinkertainen aviomies ja ansioitunut kotikokki. Oululaisissa teknologiapiireissä hänet tunnetaan vakaumuksellisena valeinsinöörinä, joka on erityisen hyvä puhumaan itselleen vieraista asioista. Leikas harrastaa nykytanssia Vintagemiehet-tanssiryhmässä.

Antti Leikas on liiton johtokunnan jäsen 2022–2024. Hän on toiminut aiemmin johtokunnan varajäsenenä 2020–2022.

Salla Simukka (s. 1981) on tamperelainen kirjailija, jonka esikoisteos “Kun enkelit katsovat muualle” ilmestyi vuonna 2002. Parhaiten hänet tunnetaan vuosina 2013-2014 ilmestyneestä Lumikki-trilogiasta, jota on myös käännetty 50 kielelle. Simukan tuotanto sisältää teoksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, mutta ennen kaikkea hän on profiloitunut YA-kirjailijana eli hänen suurin lukijakuntansa on nuoria aikuisia. Simukalle on myönnetty kaksikymmenvuotisen kirjailijanuransa aikana lukuisia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja, kuten Suomi- ja Topelius-palkinto.

Simukka on työskennellyt aiemmin kaunokirjallisuuden kääntäjänä, kirjallisuuskriitikkona ja hän on ollut tekemässä Turun Kirjamessujen ohjelmasuunnittelua sekä toimittanut Lukufiilis-lehteä. Hän on ollut Lukukeskuksen hallituksen puheenjohtaja ja mukana Sanaston vaikuttamistyössä sekä Lukutaitofoorumissa ja laatimassa Lukuliikkeen suuntaviivoja. Lasten ja nuorten lukutaito ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden asema ovat hänelle erityisen tärkeitä. Vapaa-ajallaan hän käy mielellään pitkillä kävelylenkeillä, uimassa, taidenäyttelyissä ja keskustelee ison kahvin äärellä ystävien kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä.

Salla Simukka on liiton johtokunnan jäsen 2023–2025 ja kuuluu kirjallisuustapahtumatyöryhmään.

Tuija Välipakka (s.1967) on syntynyt Hämeenlinnassa ja kotiutunut Tampereelle. Välipakan tuotantoon kuuluu runouden lisäksi romaaneja, novelleja, tietokirjoja sekä kansainvälisesti huomioituja runovideoita. Hänen tuotantoaan on käännetty englanniksi, ruotsiksi, unkariksi ja albaniaksi.

Välipakka on toiminut useissa luottamustehtävissä, mm. Pirkkalaiskirjailijoiden hallituksessa 13 vuotta, josta 6 vuotta puheenjohtajana. Liiton johtokunnassa hän jatkaa toista kauttaan (vuodesta 2018 alkaen)  ja hoitaa tehtäviä myös Sanaston Tekijätyöryhmässä sekä Suomen Kirjainstituutin säätiön hallituksessa.

Vapaa-aikaa Välipakka viettää hevosten sekä kissalaumansa kanssa sekä kesäisin saaressa Hauholla. Kirjallisuuden lisäksi intohimoja ovat kokkaus ja islantilaiset villapaidat.

Sami Hilvo (s. 1967) on palannut Helsinkiin yhtä monta kertaa kuin on sieltä lähtenyt. Muita tärkeitä Hilvon elämän kaupunkeja ovat mm. Tokio ja Varsova, joista hän on kirjoittanutkin. Hilvon laji on pitkä — ja pitkään kypsytetty — proosa. Hän on julkaissut yli kymmenvuotisen kirjailijanuransa aikana neljä romaania.

”Jollen kirjoittaisi olisin varmaan paatunut rikollinen, ehkä vankilassa, ehkä kuollut. Koska kirjoitan, olen rikollistakin paatuneempi, mutta ainakin näennäisesti vapaa ja aivan ehdottomasti elossa”, kertoo yksi Hilvon henkilöistä. Hilvo ei täysin kiellä sanojen yhteyttä omaan henkilöönsä. Kirjoittaminen on Hilvolle sekä kuvanveistäjän että kuvainraastajan työtä. Hän on aina pyrkinyt näkemään yleisten käsitysten ja sovinnaisuuksien tuolle puolen.

Ennen päätoimista kirjailijuutta Hilvo on tanssinut, tulkannut, tuottanut, tuonut ja toiminut diplomaattina. Hilvo työskentelee myös auktorisoituna kääntäjänä japanista suomeen.

Sami Hilvo on liiton johtokunnan varajäsen 2022–2024. Hilvo kuuluu liiton kirjallisuustapahtumatyöryhmään.

Anneli Kanto on kotoisin Tampereelta ja asuu siellä edelleen. Koulutukseltaan hän on journalisti eli yhteiskuntatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään toimittajana. Hän on myös suorittanut käsikirjoittamisen Master of Arts and Culture -tutkinnon. Kanto on kirjoittanut historiallisia romaaneja, lastenkirjoja, rikosromaaneja, jatkokertomuksia, näytelmiä, librettoja ja televisiosarjoja.

Hän oli Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 2018–2021, josta ajasta viimeiset kaksi vuotta puheenjohtajana. Kanto on Pirkkalaiskirjailijoiden, Suomen lasten- ja nuortenkirjailijoiden ja näytelmäkirjailijaliitto Sunklon jäsen.

Tärkeinä ajankohtaisina asioina hän pitää kollektiivista neuvotteluoikeutta ja siihen perustuvia pohjasopimuksia, äänikirjojen palkkioiden oikaisemista sekä lukutaidon parantamista ja lukemisen arvostamista.

Anneli Kanto on liiton johtokunnan varajäsen 2022–2024. Kanto kuuluu Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn valtuuskuntaan.

Maaria Päivinen on Tohmajärvellä syntynyt ja nykyään Kotkassa asuva kirjailija sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on kirjoittanut viisi romaania ja yhden runokokoelman lukuisten novellien lisäksi. Päivätyönsä ohella hän puurtaa parhaillaan kahden uuden romaanikäsikirjoituksen ja kirjailijoiden aseman parantamisen parissa. Vapaa-ajallaan Päivinen liikkuu poikansa kanssa pitkin metsiä ja laskettelurinteitä sekä heiluttelee kahvakuulaa.

Päivinen toimii toista kaksivuotiskautta Taiteen edistämiskeskuksen Kaakkois-Suomen taidetoimikunnassa. Erityisesti hän on huolissaan lasten ja nuorten lukutaidon rappeutumisesta - kirjailijoiden tulonlähteiden sekä jaksamisen lisäksi.

Maaria Päivinen on liiton johtokunnan varajäsen 2022–2024. Päivinen kuuluu liiton kirjallisuustapahtumatyöryhmään sekä Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmään.

Sinikka Vuola (s. 1972) on kirjailija ja kirjoittamisen opettaja, koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän asuu perheensä kanssa Helsingissä. Vuolalta on julkaistu runoutta, proosaa ja esseistiikkaa, ja hänen taiteelliseen toimintaansa kuuluu lisäksi huomattava esiintymiskokemus kirjallisuustapahtumissa Suomessa ja ulkomailla.

Opetustyötään Kriittisessä korkeakoulussa sekä esikoiskirjailijoiden kanssa tekemäänsä työtä Vuola pitää hyvänä vastapainona omalle kirjoittamiselle. Rinnakkaistodellisuudessa, jossa olisi pelkkää aikaa, Vuola istuisi jatkuvasti oopperassa ja kirjoittaisi esitysten lomassa muistivihkoon ihanan ankaria lauseharjoituksia.

Vuola on toiminut johtokunnan varajäsenenä vuodesta 2018 alkaen ja kuuluu Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn valtuuskuntaan.