Arkisto: Luetaan lakia

Kustannussopimuksia koskevia pykäliä tarvitaan edelleen

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2021 – Nykyinen tekijänoikeuslaki sisältää nimenomaiset säännökset kustannussopimuksista. Lain 3 luvussa säädetään muun muassa oikeudenluovutuksen laajuudesta, tekijälle toimitettavan tilityksen tiedoista ja siitä, miten ja milloin oikeudet voivat palautua. DSM-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmisteltaessa on noussut esille vaihtoehto, jonka mukaan kustannussopimuksia koskevat pykälät poistettaisiin laista. Kirjailijoiden kannalta on tärkeää, ettei näin tehdä.

Itsensätyöllistäjien kilpailuoikeudellista asemaa selkiytetään

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2021 – Euroopan komissio on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on selkiyttää itsensätyöllistäjien kilpailuoikeudellista asemaa. Komission tavoitteena on varmistaa, että työntekijöiden lisäksi myös itsensätyöllistäjien on mahdollista neuvotella työn tekemisen ehdoista kollektiivisesti, vähintäänkin tietyin reunaehdoin. Itsensätyöllistäjien laajaan joukkoon kuuluvat muiden muassa kirjailijat ja monet muut taiteilijat.

Tekijänoikeusdirektiivin implementointi: maali häämöttää

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2021 – Kirjailijoille ja muille tekijöille sekä koko tekijänoikeusalalle merkittävä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 7.6.2021. Tekijöille erityisen tärkeä on direktiivin 3 luku, joka koskee ”sopivaa korvausta hyödyntämistä koskevissa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sopimuksissa”.

Äänikirjasopimukset

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2020 – Äänikirjojen suosio jatkaa kasvuaan. Samalla myös äänikirjoihin liittyvien sopimusasioiden merkitys lisääntyy koko ajan. Suosio on tuonut alalle uusia toimijoita, ja tarjousten sisältö vaihtelee paljon. Sopimuksen ehdot, mukaan lukien tekijänpalkkio, ovat neuvottelukysymyksiä. Sopimusta ei tule koskaan allekirjoittaa, jos sen merkitys jää itselle epäselväksi, tai jos siihen ei ole muuten tyytyväinen.

Kirjailija ja työeläke

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2020 – Kirjailijalle eläkkeelle jääminen tarkoittaa harvoin työnteon lopettamista; suuri enemmistö kirjailijoista jatkaa työtään vielä pitkään eläkeiän saavutettuaan. Seuraavassa käydään läpi kirjailijan lakisääteisen eläkevakuuttamisen perusteet, tämänhetkiset puutteet sekä muistutetaan, miten asiaa voisi kehittää.

Luvat sujuvasti Sanastosta

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2019 – Sanasto on vuonna 2005 perustettu kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Suomen Kirjailijaliitto on yksi Sanaston neljästä perustajajärjestöstä. Sanaston keskeisiin tehtäviin kuuluu kirjailijoiden ja kääntäjien lainauskorvausten hallinnointi ja tilittäminen. Lainauskorvaus on tekijänoikeuslakiin perustuva, valtion maksama korvaus teosten maksuttomasta kirjastolainaamisesta.

Tekijänoikeusdirektiivi: seuraavaksi kansallinen täytäntöönpano

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2019 – Kirjailijoidenkin kannalta tärkeä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) sai lopullisen vahvistuksen, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi sen 15.4. Tätä ennen Euroopan parlamentti oli hyväksynyt direktiivin täysistunnossaan 26.3. Direktiivin tarkoituksena on uudistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö vastaamaan digitaalisen ympäristön muutoksia. Direktiivi tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Jokaisen EU:n jäsenvaltion tulee muuttaa lainsäädäntöään siten, että se vastaa direktiivin määräyksiä. Suomessa tämä merkitsee muutoksia erityisesti tekijänoikeuslakiin.

Tekijänoikeus ja kirjailijan tulonmuodostus

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2019 – Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin ”muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”.

Joulupukki ja aineettomat oikeudet

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2018 – Näin joulun alla on hyvä hiljentyä peruskysymysten äärelle: Kuka keksi joulupukin? Joulupukin tarinan katsotaan juontuvan aina Pyhään Nikolaukseen, joka toimi nykyisen Turkin alueella sijainneen Myran piispana 300-luvulla. Legendan mukaan Nikolaus jakoi vanhemmiltaan perimänsä suuren omaisuuden köyhille. Lukuisten ihmeiden johdosta Nikolauksesta tuli myöhemmin muun muassa lasten, kauppiaiden, merenkävijöiden ja oluenpanijoiden suojeluspyhimys. Suuri vaikutus moderniin pukkiin on ollut myös englantilaisen ja hollantilaisen kansanperinteen hahmoilla ”Father Christmas” ja ”Sinterklaas” (joka sekin pohjautuu Pyhään Nikolaukseen).

Tekijänoikeuden periytyminen ja voimassaolo

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2018 – Tekijänoikeuteen sovelletaan avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä (tekijänoikeuslain 41 §). Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeus, niin taloudelliset kuin moraaliset oikeudet, periytyy kuten muukin omaisuus. Perimysjärjestyksessä ensimmäisiä ovat rintaperilliset, eli lapset, ja heidän jälkeläisensä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Toisena perimysjärjestyksessä ovat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, kolmantena isovanhemmat ja heidän lapsensa.

Fanifiktio – sallittua vai ei?

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2018 – Fanifiktiolla viitataan yleisesti teksteihin, jotka perustuvat muiden luomiin teoksiin, kuten kirjoihin, elokuviin ja televisiosarjoihin, ja niiden maailmoihin, hahmoihin ja tapahtumiin. Yleensä fanifiktioon liittyy ajatus yhteisöllisestä, harrastusluonteisesta toiminnasta. Ilmiönä fanifiktio ei ole uusi, mutta sosiaalisen median myötä sen suosio on kasvanut, ja tekstit saattavat levitä aiempaa huomattavasti laajemmalle.

Sananvapaus ja tekijänoikeus: perusta, tavoitteet ja suhde

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2018 – Sananvapaus on turvattu kansainvälisellä tasolla ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (ns. KP-sopimus). EU-tasolla sananvapaus turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus sananvapauteen”. Oikeus pitää sisällään ”mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta”.

Isyysoikeus ja sähköinen julkaiseminen

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2017 – Tekijänoikeus muodostuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinomaista oikeutta määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Taloudelliset oikeudet mahdollistavat teoksen käytöstä sopimisen ja sen, että tekijä saa käytöstä korvauksen. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän persoonaa ja hänen suhdetta luomaansa teokseen. Lähtökohtaisesti tekijä ei voi luopua moraalisista oikeuksistaan.

Kirjasta elokuvaksi: oikeudet ja sopimukset

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2017 – Kirja elää monessa eri taidemuodossa, joista yksi on elokuva. Suomessakin ilmestyy vuosittain useita pitkiä elokuvia, jotka perustuvat kaunokirjalliseen alkuperäisteokseen. Tänä syksynä ensi-iltansa saavat ainakin Ikitie (Antti Tuuri), Yösyöttö (Eve Hietamies), Tuntematon sotilas (Väinö Linna) ja Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (Sinikka ja Tiina Nopola). Elokuvaamisoikeus on taloudellisesti erittäin arvokas oikeus. Kustannussopimus ei kata teoksen muuttamista elokuvaksi, vaan kirjailija sopii asiasta halutessaan tuotantoyhtiön kanssa. Sopimuskäytännöt ovat moninaisia, ja mahdollisiin tarjouksiin on tärkeää tutustua rauhassa. Kirjailijalla ja tuottajalla on oltava yhteinen näkemys dramatisoinnin toteuttamisesta.