Arkisto: Luetaan lakia

Tekijänoikeus ja kirjailijan tulonmuodostus

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2019 – Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin ”muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”.

Joulupukki ja aineettomat oikeudet

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2018 – Näin joulun alla on hyvä hiljentyä peruskysymysten äärelle: Kuka keksi joulupukin? Joulupukin tarinan katsotaan juontuvan aina Pyhään Nikolaukseen, joka toimi nykyisen Turkin alueella sijainneen Myran piispana 300-luvulla. Legendan mukaan Nikolaus jakoi vanhemmiltaan perimänsä suuren omaisuuden köyhille. Lukuisten ihmeiden johdosta Nikolauksesta tuli myöhemmin muun muassa lasten, kauppiaiden, merenkävijöiden ja oluenpanijoiden suojeluspyhimys. Suuri vaikutus moderniin pukkiin on ollut myös englantilaisen ja hollantilaisen kansanperinteen hahmoilla ”Father Christmas” ja ”Sinterklaas” (joka sekin pohjautuu Pyhään Nikolaukseen).

Tekijänoikeuden periytyminen ja voimassaolo

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2018 – Tekijänoikeuteen sovelletaan avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä (tekijänoikeuslain 41 §). Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeus, niin taloudelliset kuin moraaliset oikeudet, periytyy kuten muukin omaisuus. Perimysjärjestyksessä ensimmäisiä ovat rintaperilliset, eli lapset, ja heidän jälkeläisensä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Toisena perimysjärjestyksessä ovat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, kolmantena isovanhemmat ja heidän lapsensa.

Fanifiktio – sallittua vai ei?

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2018 – Fanifiktiolla viitataan yleisesti teksteihin, jotka perustuvat muiden luomiin teoksiin, kuten kirjoihin, elokuviin ja televisiosarjoihin, ja niiden maailmoihin, hahmoihin ja tapahtumiin. Yleensä fanifiktioon liittyy ajatus yhteisöllisestä, harrastusluonteisesta toiminnasta. Ilmiönä fanifiktio ei ole uusi, mutta sosiaalisen median myötä sen suosio on kasvanut, ja tekstit saattavat levitä aiempaa huomattavasti laajemmalle.

Sananvapaus ja tekijänoikeus: perusta, tavoitteet ja suhde

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2018 – Sananvapaus on turvattu kansainvälisellä tasolla ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (ns. KP-sopimus). EU-tasolla sananvapaus turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus sananvapauteen”. Oikeus pitää sisällään ”mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta”.

Isyysoikeus ja sähköinen julkaiseminen

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2017 – Tekijänoikeus muodostuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinomaista oikeutta määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Taloudelliset oikeudet mahdollistavat teoksen käytöstä sopimisen ja sen, että tekijä saa käytöstä korvauksen. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän persoonaa ja hänen suhdetta luomaansa teokseen. Lähtökohtaisesti tekijä ei voi luopua moraalisista oikeuksistaan.

Kirjasta elokuvaksi: oikeudet ja sopimukset

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2017 – Kirja elää monessa eri taidemuodossa, joista yksi on elokuva. Suomessakin ilmestyy vuosittain useita pitkiä elokuvia, jotka perustuvat kaunokirjalliseen alkuperäisteokseen. Tänä syksynä ensi-iltansa saavat ainakin Ikitie (Antti Tuuri), Yösyöttö (Eve Hietamies), Tuntematon sotilas (Väinö Linna) ja Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (Sinikka ja Tiina Nopola). Elokuvaamisoikeus on taloudellisesti erittäin arvokas oikeus. Kustannussopimus ei kata teoksen muuttamista elokuvaksi, vaan kirjailija sopii asiasta halutessaan tuotantoyhtiön kanssa. Sopimuskäytännöt ovat moninaisia, ja mahdollisiin tarjouksiin on tärkeää tutustua rauhassa. Kirjailijalla ja tuottajalla on oltava yhteinen näkemys dramatisoinnin toteuttamisesta.

Sähkökirjojen kirjastolainaaminen

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2017 – Teosten lainaamisesta on säädetty EU-tasolla lainaus- ja vuokrausdirektiivissä (2006/115/EY). Sen mukaan jäsenvaltiot voivat poiketa tekijöiden ja lähioikeuksien haltijoiden yksinoikeudesta lainata teoksia yleisölle, jos ainakin tekijät saavat lainauksesta korvauksen. Suomessa lainaamista koskevat säännökset löytyvät tekijänoikeuslaista. Tekijällä on tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan yksinoikeus määrätä teoskappaleiden levittämisestä yleisön saataviin myymällä, vuoraamalla tai lainaamalla. Lain 19 §:n mukaan levitysoikeus raukeaa, kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muuten pysyvästi luovutettu. Tähän perustuu se, että kirjastot voivat lainata painettuja kirjoja asiakkaille ilman tekijän lupaa. Kuten direktiivissä edellytetään, tekijällä on kuitenkin oikeus saada lainaamisesta korvaus.

Mitä yksityisen kopioinnin hyvitys tarkoittaa?

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2017 – Suomen Kirjailijaliiton yhteydessä toimivan Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 30 vuotta. KIDE toteuttaa tehtäväänsä, kotimaisen kirjallisuuden edistämistä, muun muassa jakamalla kohdeapurahoja kirjailijan työvälineisiin ja matkoihin, järjestämällä koulutusta sekä tarjoamalla työskentelyresidenssejä. KIDEn toiminta rahoitetaan teosten yksityisestä kopioinnista maksettavasta hyvityksestä. Mutta mistä hyvityksessä tarkalleen on kyse?

Tutkimustietoa kirjailijoiden tekijänpalkkioista ja sopimuksista

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2016 – Euroopan komissio julkaisi alkusyksystä laajan tutkimuksen, joka käsittelee kirjailijoille, kääntäjille, journalisteille ja graafikoille maksettuja tekijänpalkkioita kymmenessä EU-maassa. Ainoana Pohjoismaana mukana tutkimuksessa oli Tanska. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten erot jäsenvaltioiden lainsäädännössä vaikuttavat tekijöille maksettuihin palkkioihin ja sisämarkkinoiden toimintaan. Palkkioihin ja tekijänoikeussopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole juurikaan harmonisoitu EU-tasolla.

Käännösoikeuksista sopiminen

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2016 – Suomenkielistä kirjallisuutta viedään maailmalle yhä enemmän. Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn tilastoista selviää, että trendi on ollut nouseva koko 2010-luvun riippumatta siitä, käytetäänkö mittarina ulkomailla ilmestyneiden teosten kappalemäärää, kirjallisuusviennin taloudellista arvoa vai viennin maantieteellistä laajuutta. Lisäksi erittäin ilahduttavaa on se, että suomenkielinen kirjallisuus leviää maailmalla myös muihin taidemuotoihin, kuten elokuviksi muunnettuna. Käännösoikeuksia ja muita jatkokäyttöoikeuksia koskevat sopimukset saattavat parhaassa tapauksessa osoittautua taloudellisesti hyvinkin merkittäviksi, mikä on yksi hyvä lisäsyy olla tarkkana niistä neuvoteltaessa.

Google Books – tekijänoikeussuojan tuolla puolen?

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2016 – Yhdysvaltalaisen kirjailijajärjestö Authors’ Guildin yli vuosikymmenen kestänyt oikeustaistelu Googlea vastaan päättyi ikävällä tavalla, kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti huhtikuun lopulla, ettei se myönnä valituslupaa Google Books -palvelua koskevassa jutussa. Täten alemman oikeusasteen tuomio, jonka mukaan Google ei rikkonut kirjailijoiden tekijänoikeutta digitoidessaan palveluun luvatta miljoonia kirjoja, jäi voimaan. Miten on mahdollista, että tuomioistuin päätyi tällaiseen ratkaisuun, kun vaikkapa Suomen tekijänoikeuslain mukaan kyseessä olisi ollut selvä tekijänoikeuden loukkaus?

Tekijänoikeussopimusten kohtuullisuus – missä mennään?

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2016 – Tekijänoikeuslakiin lisättiin viime keväänä säännökset, joiden perusteella tuomioistuin voi sovitella kohtuutonta tekijänoikeussopimuksen ehtoa tai jättää sen huomioimatta. On positiivista, että luovan alan sopimuksissa ilmenevät ongelmat tunnistettiin. Valitettavasti lisäykset eivät kuitenkaan tuoneet merkittävää parannusta aiempaan. Käytännössä ainoa muutos on se, että sopimusten kohtuullistamista koskevat säännökset löytyvät nyt suoraan tekijänoikeuslaista.