kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 1/2022 – Vuonna 2019 annetun EU:n esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on lisätä esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Direktiivi on implementoitava, eli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 28.6.2022. Esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 4/2021 – Pitkään odotettu hallituksen esitysluonnos tekijänoikeusdirektiivin (DSM-direktiivi) voimaansaattamiseksi julkistettiin viimein syyskuun lopulla. Virkamiesvalmistelussa tehty luonnos on otettu vastaan järkytyksellä. Direktiivi, jonka keskeisenä tarkoituksena on parantaa kirjailijoiden ja muiden tekijöiden asemaa, on kääntynyt esitykseksi, joka aiheuttaisi suurta ja peruuttamatonta haittaa kotimaiselle tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sekä suomalaiselle, pohjoismaiseen traditioon pohjautuvalle tekijänoikeusjärjestelmälle.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2021 – Nykyinen tekijänoikeuslaki sisältää nimenomaiset säännökset kustannussopimuksista. Lain 3 luvussa säädetään muun muassa oikeudenluovutuksen laajuudesta, tekijälle toimitettavan tilityksen tiedoista ja siitä, miten ja milloin oikeudet voivat palautua. DSM-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmisteltaessa on noussut esille vaihtoehto, jonka mukaan kustannussopimuksia koskevat pykälät poistettaisiin laista. Kirjailijoiden kannalta on tärkeää, ettei näin tehdä.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 2/2021 – Euroopan komissio on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on selkiyttää itsensätyöllistäjien kilpailuoikeudellista asemaa. Komission tavoitteena on varmistaa, että työntekijöiden lisäksi myös itsensätyöllistäjien on mahdollista neuvotella työn tekemisen ehdoista kollektiivisesti, vähintäänkin tietyin reunaehdoin. Itsensätyöllistäjien laajaan joukkoon kuuluvat muiden muassa kirjailijat ja monet muut taiteilijat.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 1/2021 – Kirjailijoille ja muille tekijöille sekä koko tekijänoikeusalalle merkittävä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 7.6.2021. Tekijöille erityisen tärkeä on direktiivin 3 luku, joka koskee ”sopivaa korvausta hyödyntämistä koskevissa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sopimuksissa”.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 4/2020 – Äänikirjojen suosio jatkaa kasvuaan. Samalla myös äänikirjoihin liittyvien sopimusasioiden merkitys lisääntyy koko ajan. Suosio on tuonut alalle uusia toimijoita, ja tarjousten sisältö vaihtelee paljon. Sopimuksen ehdot, mukaan lukien tekijänpalkkio, ovat neuvottelukysymyksiä. Sopimusta ei tule koskaan allekirjoittaa, jos sen merkitys jää itselle epäselväksi, tai jos siihen ei ole muuten tyytyväinen.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2020 – Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi viime vuoden lopulla tärkeän, joskin täysin odotetunlaisen ratkaisun, jossa se vahvisti, ettei sähkökirjoja saa myydä edelleen ilman tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupaa.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 2/2020 – Kirjailijalle eläkkeelle jääminen tarkoittaa harvoin työnteon lopettamista; suuri enemmistö kirjailijoista jatkaa työtään vielä pitkään eläkeiän saavutettuaan. Seuraavassa käydään läpi kirjailijan lakisääteisen eläkevakuuttamisen perusteet, tämänhetkiset puutteet sekä muistutetaan, miten asiaa voisi kehittää.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2019 – Sanasto on vuonna 2005 perustettu kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Suomen Kirjailijaliitto on yksi Sanaston neljästä perustajajärjestöstä. Sanaston keskeisiin tehtäviin kuuluu kirjailijoiden ja kääntäjien lainauskorvausten hallinnointi ja tilittäminen. Lainauskorvaus on tekijänoikeuslakiin perustuva, valtion maksama korvaus teosten maksuttomasta kirjastolainaamisesta.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 2/2019 – Kirjailijoidenkin kannalta tärkeä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) sai lopullisen vahvistuksen, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi sen 15.4. Tätä ennen Euroopan parlamentti oli hyväksynyt direktiivin täysistunnossaan 26.3. Direktiivin tarkoituksena on uudistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö vastaamaan digitaalisen ympäristön muutoksia. Direktiivi tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Jokaisen EU:n jäsenvaltion tulee muuttaa lainsäädäntöään siten, että se vastaa direktiivin määräyksiä. Suomessa tämä merkitsee muutoksia erityisesti tekijänoikeuslakiin.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 1/2019 – Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin ”muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 4/2018 – Näin joulun alla on hyvä hiljentyä peruskysymysten äärelle: Kuka keksi joulupukin? Joulupukin tarinan katsotaan juontuvan aina Pyhään Nikolaukseen, joka toimi nykyisen Turkin alueella sijainneen Myran piispana 300-luvulla. Legendan mukaan Nikolaus jakoi vanhemmiltaan perimänsä suuren omaisuuden köyhille. Lukuisten ihmeiden johdosta Nikolauksesta tuli myöhemmin muun muassa lasten, kauppiaiden, merenkävijöiden ja oluenpanijoiden suojeluspyhimys. Suuri vaikutus moderniin pukkiin on ollut myös englantilaisen ja hollantilaisen kansanperinteen hahmoilla ”Father Christmas” ja ”Sinterklaas” (joka sekin pohjautuu Pyhään Nikolaukseen).
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2018 – Tekijänoikeuteen sovelletaan avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä (tekijänoikeuslain 41 §). Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeus, niin taloudelliset kuin moraaliset oikeudet, periytyy kuten muukin omaisuus. Perimysjärjestyksessä ensimmäisiä ovat rintaperilliset, eli lapset, ja heidän jälkeläisensä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Toisena perimysjärjestyksessä ovat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, kolmantena isovanhemmat ja heidän lapsensa.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 2/2018 – Fanifiktiolla viitataan yleisesti teksteihin, jotka perustuvat muiden luomiin teoksiin, kuten kirjoihin, elokuviin ja televisiosarjoihin, ja niiden maailmoihin, hahmoihin ja tapahtumiin. Yleensä fanifiktioon liittyy ajatus yhteisöllisestä, harrastusluonteisesta toiminnasta. Ilmiönä fanifiktio ei ole uusi, mutta sosiaalisen median myötä sen suosio on kasvanut, ja tekstit saattavat levitä aiempaa huomattavasti laajemmalle.
Kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 1/2018 – Sananvapaus on turvattu kansainvälisellä tasolla ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (ns. KP-sopimus). EU-tasolla sananvapaus turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus sananvapauteen”. Oikeus pitää sisällään ”mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta”.
