Jatkan edellisestä Kirjailija-lehden kirjoituksestani (Yhteistyötä, näkyvyyttä ja vahvaa vaikuttamista, Kirjailija 4/2022), jossa puhuin jo yhteistyön merkityksestä edunvalvonnassa. Liitolla on valtava määrä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä, joita ilman tämä työ olisi mahdotonta. Kumppaneitamme on kotimaisista kirjallisuusjärjestöistä ja tekijänoikeusjärjestöistä kansainvälisiin kirjailijoita yhdistäviin verkostoihin.
Kulttuurialaa on pidetty valtionhallinnon ja rahoittajien mielestä usein pirstaleisena ja hajanaisena. On ajateltu, että kulttuurialan toimijat kilpailevat keskenään. Moni poliitikko on sanonut, että jos samalta alalta tulee monta erilaista pyyntöä, ketään ei voida auttaa. Meidän kirjallisuusalan toimijoiden on nyt mahdollista osoittaa, että pystymme esiintymään yhtenä rintamana ja viemään asioita eteenpäin huolimatta erilaisista intresseistä ja taustatekijöistä. Vaikka alallamme on hyvin erityyppisiä toimijoita freelancereista yritysjohtajiin, voidaan kuitenkin löytää yhteinen tapa ajaa itseämme isompaa asiaa ja yhdistää voimamme kirjallisuuden tulevaisuuden nimissä.
Tähän antaa mahdollisuuden Suomen historian ensimmäinen kirjallisuuspoliittinen ohjelma. Kirjailijaliitto on yhdessä Kustannusyhdistyksen, Suomen tietokirjailijat ry:n, Finlands svenska författareföreningin ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kanssa tehnyt aloitteen saada seuraavaan hallitusohjelmaan kirjaus kirjallisuuspoliittisesta ohjelmasta. Vaatimuksemme on, että valtion tuleetarkastella kirja-alaa tulevalla hallituskaudella omana kokonaisuutenaan ja laatia selvitykset kirjailijoiden työskentelyedellytysten turvaamisesta, tuotannon tuesta, vienti-investoinneista ja kirjastojen toiminnasta. Kirjallisuuspoliittisen ohjelman suunnitteluun kutsutaan mukaan kaikki kirja-alan toimijat ja siitä informoidaan yhteisvoimin poliitikkoja ja mediaa.
Kirjailijaliiton lähimmät yhteistyökumppanit ovat kirjallisuuden alalla toimivat järjestöt ja liitot. Erityisen tiivistä yhteistyömme on niiden järjestöjen kanssa, jotka ovat olleet kanssamme ideoimassa kirjallisuuspoliittista ohjelmaa. Säännöllisesti kokoontuva kirjallisuusjärjestöjen foorumi muodostuu pääosin näistä järjestöistä. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Sanasto, Lukukeskus, Fili ja muut kirjallisuuden, kirjailijoiden ja lukijoiden asiaa edistävät toimijat, kuten Kopiosto, Nuorisokirjailijat, Nuoren Voiman Liitto, Lastenkirjainstituutti sekä paikalliset kirjailijayhdistykset. Pahoittelen, jos jätin jonkun mainitsematta. Kumppaneita on ilahduttavan paljon.
Jotta yhteistyö ei näyttäytyisi liian hahmottomana, pitää nostaa esille Turun ja Helsingin kirjamessut, jotka ovat Kirjailijaliitolle erittäin tärkeitä konkreettisia foorumeita hyvien yhteistyökuvioiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Kirjailijaliiton osallisuus Euroopan Writers Councilin (EWC), Baltic Writers Councilin (BWC) ja Nordiskt författaroch översättarråd (NFÖR) verkostoissa vahvistaa yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa. Viimeisin iloinen yhteistyöuutinen tulee kehitteillä olevasta kirjallisuustoimijoita yhdistävästä Tekstin talosta, jonka jäseneksi Kirjailijaliittokin on liittymässä.
Yhteistyö ei ole aina helppoa, eikä mitään kannata ottaa itsestään selvänä. Vaikka ollaan samalla asialla, intressit saattavat erota melkoisesti. Myös henkilökemioilla on osuutensa. Yhteisen edun nimissä pitää määritellä yhteinen tavoite ja miettiä keinot, jotka ovat kaikille hyväksyttävissä ilman, että joutuu tinkimään omista tavoitteista kohtuuttomasti. On hyvä asettua hetkeksi toisen asemaan ja olla ystävällinen hankalissakin tilanteissa. Joskus kannattaa antaa periksi pienissä asioissa saavuttaakseen jotain isoa. Kokemus on osoittanut, että loppupelissä yhteistyö kannattaa aina.
Ilmi Villacís
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja
