Liitto kirjailijan asialla
Kirjailijaliiton tehtävä on edistää pitkäjänteisesti kirjailijoiden ammatillista ja yhteiskunnallista asemaa. Tämä pitää sisällään yhteiskunnallista vaikuttamista ja asiantuntijuutta sekä kirjailijoiden neuvontaa ammattiin liittyvissä asioissa. Edunvalvontamme ydin on kirjailijoiden näkemysten ja kokemusten esiintuominen päättäjille, yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle.
Hallituskaudella 2023-2027 Kirjailijaliitto on mukana laatimassa Kulttuuripoliittista selontekoa. Liiton puheenjohtaja on selontekotyöryhmän jäsen. Selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto antaa kulttuuripoliittisen selonteon eduskunnalle syyskaudella 2024.
Suomen Kirjailijaliiton tavoitteet
Seuraavassa on listattu Kirjailijaliiton edunvalvonnan kärjet, joista monet sisältyvät liiton tavoitteisiin suhteessa Kirjallisuuspoliittiseen ohjelmaan. Näillä toimilla kirjailijoiden asema paranee ja suomen kieli säilyy elävänä ja rikkaana. Samalla suomalaisen kirjallisuuden taloudellinen kasvupotentiaali sekä sen työllistävät vaikutukset voivat toteutua.
Kattava selvitys ja jatkuvaa tilastointia kirja-alasta
Päätöksenteon on tulevaisuudessa pohjauduttava tutkittuun tietoon
Kirjallisuuden tekijöiden työskentelyedellytykset ja -olosuhteet ovat erilaiset kuin muilla kulttuurialan toimijoilla. Lisäksi kirja-alalla tapahtuu parhaillaan historiallinen käänne kirjallisuuden digitalisoitumisen ja suoratoistopalveluiden Suomeen rantautumisen myötä.
Monelta kulttuurin ja taiteen alalta on jo olemassa toimialaselvityksiä, joiden pohjalta alojen erityispiirteet tunnetaan ja niiden kehittämistä on helppo edistää. Kirja-alalta tämä puuttuu: alaa ei tilastoida kokonaisuutena, eikä siitä ole tehty itsenäistä selvitystä. Kirja-ala on kuitenkin neljänneksi suurin luovan alan työllistäjä.
Kirjailijaliitto peräänkuuluttaa valtiolta kirja-alan kokonaisvaltaista kehittämistä ja perusteellista selvitystä, jotta kirja-alan ja kirjailijoiden asia nousisi politiikkojen ja hallituksen asialistalle. Kyse ei ole vain yhdestä ammattiryhmästä vaan koko kansakunnan henkisestä kestävyydestä ja vahvuudesta. Tutkimuksen pohjalta alaa koskeva päätöksenteko pohjautuisi tulevaisuudessa tutkittuun tietoon.
Selvitystyön ohella Kirjailijaliitto ajaa objektiivisen ja kattavan tilastotiedon keräämistä koko kirjallisuuden kentältä ja Kirjallisuuden tiedotuskeskuksen perustamista. Tällä hetkellä tieto on hajanaista ja pirstaloitunutta. Tietoa tuottaa useampi taho, joista moni edustaa kaupallista sektoria.
Rahoitusjärjestelmän kestävyys ja toimivuus
Apurahat ovat investointeja työskentelyyn
Kirjailijoiden apurahajärjestelmän tulee olla kestävä ja sitä tulee parantaa määrätietoisesti niin valtion kuin yksityisten säätiöidenkin taholta.
Apurahat ovat investointeja kieleen, elävään kulttuuriin ja moniääniseen kirjallisuuteen. Apurahojen taloudellinen merkitys on yksinyrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä toimivalle kirjallisuuden tekijälle samankaltainen kuin yritystuki yritykselle. Apuraha ei ole avustus huonoon taloudelliseen tilanteeseen tai muu sosiaalituki taiteilijoille.
Kirjailijaliitto seuraa tarkasti Taiken taidetoimikuntauudistusta. Liitto peräänkuuluttaa valtion apurahajärjestelmän kehittämistä kestävästi sekä kirjailijoiden apurahojen määrän ja tason korottamista. Esimerkiksi 10 apurahavuoden lisääminen kirjailijoille tarkoittaisi vuoden 2024 tasolla vain 264 000 euron lisäpanostusta valtiolta.
Apurahojen turvin Suomeen syntyy uutta kotimaista kirjallisuutta. Se on edellytys kielen ja kulttuurin elävänä säilymiselle, lukutaidolle ja taloudelliselle kasvulle.
Sopimusten ja tekijänpalkkioiden parantaminen
Reilut ja vastuulliset käytänteet kirja-alalle
Tekijänoikeudet ovat luovan työn elinehto, ja niitä koskevan sääntelyn tulee pysyä mukana ajassa ja muuttuvassa maailmassa. Lainsäädännön pitää pystyä suojaamaan luovaa työtä, kun tavat kuluttaa kirjallisuutta muuttuvat.
Kirja-alalle pitää turvata tarvittaessa lainsäädännön avulla sujuva sopimuskulttuuri ja sitä kautta reilu tulonjako pienen kielialueen kielen ja rikkaan kirjallisen kulttuurin säilymiseksi.
Tällä hetkellä erityisesti digitaalisissa liiketoimintaympäristöissä (eli äänikirjojen suoratoistopalveluissa) tapahtuva oikeuksista sopiminen ei ole tekijälle sujuvaa eikä korvausosuus ole asianmukainen ja oikeasuhtainen. Alustabisnesmalli ei ole tekijöille reilu eikä tue heidän asemaansa ja ansaintaansa. Monissa maissa on käytössä esimerkiksi kirjan hintasääntely omalakisen kirjallisuuden ja kirjallisen kulttuurin turvaamiseksi.
Kirjailijaliitto toivoo, että valtio selvittää, miten lainsäädännöllä kirjailijoiden ajantasaiset tekijänpalkkiot voidaan turvata digitaalisessa toimintaympäristössä. Voitaisiinko suomen kielisen kirjallisuuden suojeleminen kulttuurihyödykkeenä katsoa yleisen edun mukaiseksi pakottavaksi vaatimukseksi?
Kirjailijaliitto päivittää tällä hetkellä Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hankkeessa kirja-alan hyviä sopimuskäytäntöjä vastaamaan tekijän asemaa parantavaa tekijänoikeuslain sääntelyä. Erityisiä korjauksia tarvitaan äänikirjoista maksettaviin korvauksiin sekä niistä saatuihin tilitystietoihin.
Haasteen tekijänoikeuksille luo myös tekoäly, jonka kehitys muuttaa kirjallisuuden tekijän ja koko kirja-alan toimintaympäristöä. Tulevaisuudessa on huomioitava tekijänoikeudet ja löydettävä malleja korvata kirjailijoille kielimallien opettaminen ilmaiseksi heidän työllään kollektiivisesti esimerkiksi tekijänoikeusjärjestön kautta tekoälyfirmoille luotavan maksun avulla.
Ainoastaan turvaamalla kirjailijoiden ansainta Suomen pienellä kielialueella voi olla rikas ja elinvoimainen kirjallinen kulttuuri.
Yhdenvertainen työelämä ja kirjailijoiden sosiaaliturvan parantaminen
Ilman kunnon tuloja ei ole kunnon sosiaaliturvaa
Kirjailijan eli yksinyrittävän taiteilijan työttömyys-, eläke- ja sosiaaliturva ei ole yhdenvertainen palkansaajien kanssa.
Hallituskaudella 2023-2027 jatkuvaa sosiaaliturvauudistusta johtaa parlamentaarinen sotu-komitea. Kirjailijan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että valmis sosiaaliturvauudistus huomioi itsensätyöllistäjien erityistarpeet.
Kirjailijaliiton mukaan sosiaaliturvajärjestelmän pitää tulevaisuudessa ottaa huomioon kirjallisuuden tekijöiden kohdalla kaikki tulon muodot:
- apurahat
- tekijänoikeuskorvaukset
- esiintymis- ja kirjoituspalkkiot sekä
- osa- ja väliaikainen työnteko.
Sosiaaliturvan tulee kohdella freelancereita ja yksinyrittäjiä tasapuolisesti ja kannustaa työskentelemään aloilla, joilla kokoaikatyötä on yhä vähemmän tarjolla.
Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke on olennainen osa kirjallisuuden tekijöiden sosiaaliturvaa niin kauan kunnes sosiaaliturvan ongelmat on korjattu. Työuransa taiteilijoina tehneillä eläkeläisillä on oikeus olla tasavertaisessa asemassa muiden ammatinharjoittajien kanssa.
Kirjastojen lainauskorvauksien tason ajanmukaistaminen
Lainauskorvauksia pitää korottaa
Kirjallisuutta käytetään Suomessa paljon myös kirjastojen kautta. Tämän vuoksi kirjallisuuden kirjastokäytön korvaamisella (Sanaston lainauskorvaus) on iso merkitys tekijöiden toimeentulon turvaamisessa. Niistä on pidettävä jatkossakin huolta.
Fyysisiä teoksia koskeva lainauskorvaus tulee nostaa takaisin pohjoismaiselle tasolle: Määrärahaa on korotettu edellisen kerran vuonna 2016, ja sen jälkeen elinkustannukset ovat nousseet 20 prosenttia.
Lisäksi saavutettavuuskirjasto Celian korvaamatta jäävät lainat hipovat vuosittain jo miljoonaa. On kestämätöntä, että tällä hetkellä lukemisen ja kirjallisuuden merkitystä korostava valtio päättää käyttää kirjallisuutta ilmaiseksi tekijöiden kustannuksella. Celiasta tehtävät e-kirja- ja e-äänikirjalainat on saatava pikaisesti kirjastokäytön korvauksen piiriin.
Kirjan arvonlisäverokanta nollaan
Kirjan hinta on pidettävä kohtuullisena
Hallitus suunnittelee kirjan arvonlisäverokannan nostamista 14 %:iin nykyisestä 10 %:sta. On ristiriitaista, jos lukemisen merkitystä ja lukutaidon arvoa korostava valtio kuuluu jatkossa kirjallisuuden superverottajien joukkoon.
Kirjailijaliitto vastustaa kirjojen alv:n nostoa ja ehdottaa sen sijaan pitkällä tähtäimellä kirjojen arvonlisäverokannan laskemista nollaan. Näin toimitaan jo monissa Euroopan maissa, kuten Iso-Britanniassa, Norjassa ja Irlannissa.
Kirja maksaa kaupassa keskimäärin 30 euroa ja kirjailijan mediaaniansio per painettu kirja on 2,68 euroa. Tämä tarkoittaa, että kirjailijan osuus kirjan kaupallisesta hyödyntämisestä on keskimäärin 8,9 %. Kirjan arvonlisäveron nosto 10 % 14 %:iin tekee valtion osuudesta kohtuuttoman ison verrattuna tekijän osuuteen.
Suomen kielen ja lukutaidon puolustaminen
Lukutaito kehittyy vain lukemalla ja kieli köyhtyy jos emme kirjoita
Suomalaisten lukemistapojen muutos ja lukutaidon heikkeneminen huolestuttaa. Lukutaito kehittyy vain lukemalla. Tämän vuoksi Suomessa tulee nostaa esiin kaikenikäisten kansalaisten lukutaidon edistäminen ja monipuolisen lukutaidon merkitys.
Petteri Orpon hallitusohjelmaa mukaillen Kirjailijaliiton mielestä on tärkeää jatkaa kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpanoa, vahvistaa lasten ja nuorten lukutaitoa ja huolehtia kirjastopalveluiden saavutettavuudesta.
Liitto edistää lukemista ja lukutaitoa yhdessä muiden kirja-alan toimijoiden kanssa.