kuva: Tomi Kontio
Ville Toro, kuva: Tomi Kontio
Tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) kansallista täytäntöönpanoa koskeva hallituksen esitys HE 43/2022 annettiin eduskunnalle 13.4. Esitys on muuttunut olennaisesti syksyllä julkistetusta luonnoksesta. Vaikka korjattavaa löytyy edelleen, esitys vastaa kokonaisuutena selvästi paremmin direktiivin vaatimuksia. Juttua kirjoitettaessa toukokuun puolivälissä esitystä käsitellään eduskunnan valiokunnissa. Kirjailijaliitto on saanut kutsun sivistysvaliokunnan kuultavaksi.
Syyskuun lopulla julkistettu hallituksen esityksen luonnos oli järkytys tekijöille ja suurelta osin myös muille oikeudenhaltijoille. Huhtikuussa annetun esityksen perusteella järjestöjen palaute on kuultu. Laajojen tekijänoikeuden rajoitusten sijaan lähtökohtana on edelleen teosten käytöstä sopiminen. Tekijänoikeuden luovutussopimusten, kuten kustannussopimusten osalta tekijöillä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhteiseen korvaukseen suoraan lain nojalla. Kirja-alan sopimuskäytännön kanssa ristiriidassa olleet säännökset on poistettu. Muutokset ovat erittäin tärkeitä kirjailijoille kuten muillekin tekijöille.
”Vaikka korjattavaa löytyy edelleen, esitys vastaa kokonaisuutena selvästi paremmin direktiivin vaatimuksia.”
Myös tekijöiden asemaan keskeisesti vaikuttava kollektiivinen neuvotteluoikeus on huomioitu. Esitys sisältää viittauksia kollektiivisiin sopimuksiin tapana määrittää alakohtaisia vähimmäisehtoja. Tekijöiden aseman parantaminen edellyttää ohjausta ja kannustusta kollektiiviseen sopimiseen. Kuten Tekijäfoorumi omassa lausunnossaan katsoo, uudessa tekijänoikeuslain 28 a §:ssä tulisi mainita vielä nimenomaisesti, että korvaus on asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen. Se, ettei kilpailuoikeus ole esteenä tekijänoikeusdirektiivin mukaisille kollektiivisille sopimuksille, todetaan myös Euroopan komission loppuvuodesta julkistamassa suuntaviivaluonnoksessa.
Tekijänoikeuslain kansalliset muutostarpeet, jotka eivät liity tekijänoikeusdirektiiviin, on pääosin siirretty myöhempään toiseen pakettiin. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Suomi on jo reilusti ylittänyt direktiivin kansalliselle täytäntöönpanolle asetetun aikarajan. Direktiivin edellyttämät lakimuutokset olisi tullut säätää ja saattaa voimaan viimeistään kesäkuussa 2021.
”On tärkeää, ettei tekijänoikeuslain kustannussopimuksia koskevia pykäliä poisteta, ja että ne säilytetään ainakin toistaiseksi sellaisenaan. Syksyn luonnoksessa esitetyt muutokset olisivat heikentäneet kirjailijoiden asemaa.”
On tärkeää, ettei tekijänoikeuslain kustannussopimuksia koskevia pykäliä poisteta, ja että ne säilytetään ainakin toistaiseksi sellaisenaan. Säännöksillä on tärkeä ohjaava, täydentävä ja tulkintavaikutus. Syksyn luonnoksessa esitetyt muutokset olisivat heikentäneet kirjailijoiden asemaa. Jatkossa kustannussopimuksia koskevien pykälien modernisointia tulee selvittää rauhassa ja huolellisesti. Jotta alan käytäntö ja tarpeet tulevat huomioiduiksi, olisi asiaa varten tarkoituksenmukaista perustaa työryhmä, jossa ovat edustettuina sekä tekijät että kustantajat. Sopimuslisenssijärjestelmää taas tulisi kehittää muiden Pohjoismaiden tapaan säätämällä yleisestä sopimuslisenssistä. Malli tarjoaisi nopean ja joustavan keinon reagoida uusiin teosten käyttötapoihin ja -tarpeisiin. Se turvaisi sekä oikeudenhaltijoiden että käyttäjien intressit.
Ville Toro
Suomen Kirjailijaliiton lakimies
