kuva: Tomi Kontio
Ville Toro, kuva Tomi Kontio
Euroopan komissio on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on selkiyttää itsensätyöllistäjien kilpailuoikeudellista asemaa. Komission tavoitteena on varmistaa, että työntekijöiden lisäksi myös itsensätyöllistäjien on mahdollista neuvotella työn tekemisen ehdoista kollektiivisesti, vähintäänkin tietyin reunaehdoin. Itsensätyöllistäjien laajaan joukkoon kuuluvat muiden muassa kirjailijat ja monet muut taiteilijat.
Vaikka kilpailulainsäädäntö on harmonisoitu Euroopan unionissa hyvin pitkälle, käytännöt ja tulkinnat liittyen itsensätyöllistäjien asemaan vaihtelevat paljon jäsenvaltioittain. Esimerkiksi Suomessa kirjakustantajat ovat vetäytyneet kollektiivisesta sopimisesta kilpailulainsäädäntöön vedoten. Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa kirjailijat sopivat kustannussopimusten vähimmäisehdoista edelleen kollektiivisesti.
”Euroopan komissio on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on selkiyttää itsensätyöllistäjien kilpailuoikeudellista asemaa”
Pohjimmiltaan kyse on yhdistymisvapauden ja kilpailulainsäädännön keskinäisestä suhteesta. Yhdistymisvapaus on turvattu muun muassa EU:n perusoikeuskirjassa, Suomen perustuslaissa, Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksissa ja useissa muissa kansainvälisissä sopimuksissa. Keskeisenä osana yhdistymisvapauteen liittyy kollektiivinen neuvotteluoikeus. Kielletyistä kilpailunrajoituksista säädetään EU:sta tehdyssä sopimuksessa ja kilpailulaissa. Elinkeinonharjoittajien sopimukset, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Kielto ei kuitenkaan päde, jos sopimus muun muassa tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä.
Kirjailijat ja muut tekijät ovat usein selvästi heikommassa neuvotteluasemassa kuin kustantajat, tuottajat ja muut heidän sopimuskumppaninsa. Keskeinen keino parantaa tekijöiden asemaa on varmistaa heidän oikeutensa neuvotella sopimusten vähimmäisehdoista kollektiivisesti. Yhdistymisvapaus on turvattu perus- ja ihmisoikeutena, eikä normihierarkiassa alempitasoisia kilpailuoikeudellisia säännöksiä voida asettaa niiden edelle. Euroopan neuvoston ministerikomitea linjasi joulukuussa 2018, ettei eurooppalainen kilpailuoikeus estä itsensätyöllistäjiä sopimasta kollektiivisesti.
”Olennaista on, että kirjailijoiden ja muiden tekijöiden kollektiivinen neuvotteluoikeus vahvistetaan varauksetta.”
Euroopan komission on tarkoitus saattaa työnsä loppuun vielä tämän vuoden puolella. Vaihtoehtoina ovat joko komission tiedonanto tai ehdotus EU:n neuvoston asetukseksi. Olennaista on, että kirjailijoiden ja muiden tekijöiden kollektiivinen neuvotteluoikeus vahvistetaan varauksetta. Samalla on huomattava, että kollektiivinen sopiminen toisi hyötyjä koko luovalle alalle: se vähentäisi osapuolten transaktiokustannuksia, lisäisi ennakoitavuutta ja edistäisi hyvää vuoropuhelua.
Tekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta on tärkeää tukea myös tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) kansallisen voimaansaattamisen yhteydessä. Direktiivin nojalla jäsenvaltiot voivat säätää, että korvaus teoksen käytöstä on asianmukainen ja oikeasuhtainen, mikäli se on vähintään kollektiivisen sopimuksen mukainen. Lisäksi jäsenvaltiot voivat säätää, että teoksen käytöstä saadut tiedot ovat ajantasaisia, merkityksellisiä ja kattavia, mikäli ne vastaavat vähintään kollektiivisesti sovittua. Direktiivin implementointi on viivästynyt Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa, hallituksen esitystä odotetaan saapuvaksi lokakuussa.
Ville Toro
Suomen Kirjailijaliiton lakimies
