Äänikirjasopimukset

kuva: Tomi Kontio

Ville Toro, kuva Tomi Kontio

 

Äänikirjojen suosio jatkaa kasvuaan. Samalla myös äänikirjoihin liittyvien sopimusasioiden merkitys lisääntyy koko ajan. Suosio on tuonut alalle uusia toimijoita, ja tarjousten sisältö vaihtelee paljon.

Sopimuksen ehdot, mukaan lukien tekijänpalkkio, ovat neuvottelukysymyksiä. Sopimusta ei tule koskaan allekirjoittaa, jos sen merkitys jää itselle epäselväksi, tai jos siihen ei ole muuten tyytyväinen.

Kirjailijan sopimuskumppani on useimmiten sama kustantaja, joka julkaisee teoksen myös muissa julkaisumuodoissa. Sopimuskumppani voi kuitenkin olla myös toinen kustantaja. Edelleen on mahdollista, mutta ainakin vielä melko harvinaista, että kirjailija sopii teoksen julkaisemisesta äänikirjana suoraan luku- ja kuunteluaikapalvelun kanssa.

Seuraavassa käydään läpi keskeisimmät asiat, jotka äänikirjoista sovittaessa tulisi aina huomioida.

 

1) Oikeudenluovutuksen laajuus

Tekijällä on tekijänoikeuslain nojalla yksinoikeus määrätä luomansa teoksen käytöstä. Se, mitä oikeuksia sopimuksella luovutetaan, tulee aina määritellä ja rajata tarkasti. Kustannussopimuksessa sovitaan, missä julkaisumuodoissa kustantajalla on oikeus julkaista teos. Julkaisumuodot luetellaan sopimuksessa selkeästi. Usein kirjailija solmii uudesta teoksesta kustannussopimuksen, joka kattaa tavanomaiset julkaisumuodot, mukaan lukien äänikirjan. Kustannussopimuksella ei siirry oikeutta muuttaa teosta, pois lukien ulkomaiset kustannussopimukset, joissa sovitaan teoksen kääntämisestä. Joskus sovitaan, että kotimainen kustantaja välittää käännösoikeuksia.

Myös vanhempia teoksia julkaistaan yhä enemmän äänikirjoina. Kirjailijat ovat saaneet tarjouksia niin alkuperäisiltä kustantajilta, joilla ei ole tarvittavia äänikirjaoikeuksia, kuin muiltakin tahoilta. Ennen sopimuksen tekoa on tärkeää katsoa, mitä alkuperäisessä kustannussopimuksessa on sovittu. Tarvittaessa uutta sopimusta on rajattava, tai oikeudet on ensin palautettava takaisin itselleen. Mitä vanhempi sopimus, sitä todennäköisempää on, ettei se kata sähköisiä äänikirjoja. Tämä johtuu siitä, että tekijänoikeuden luovutuksia tulkitaan vakiintuneesti suppeasti, eli tekijän hyväksi. Siirtyneiksi katsotaan vain ne oikeudet, joista on selkeästi sovittu.

2) Palkkio

Kirjailijaliiton kesäkuussa tekemän palkkiokyselyn mukaan äänikirjojen palkkioprosentit vaihtelevat suuresti 12 prosentista 25:een, jopa 50 prosenttiin. Palkkioprosentista on mahdollista sopia myös niin, että se nousee porrastetusti myyntimäärän mukaan. Tällöin on kuitenkin tärkeää pitää huoli siitä, että jo lähtöprosentti on asiallinen. Valitettavasti on todettava, että prosentit heijastavat vielä usein aikaa, jolloin äänikirjat olivat lähinnä marginaalinen ilmiö ja niitä jaeltiin vain fyysisessä muodossa, eli LP-levyinä, C-kasetteina tai CD-levyinä. Selvää on, että äänikirjojen suosion ja niiden tuotannon ja jakelun kehityksen ja tehostumisen tulee näkyä myös kirjailijan osuudessa.

Sopimuksissa on aina tärkeää määritellä täsmällisesti, mistä palkkio lasketaan. Alan vakiintuneen käytännön mukaan palkkio lasketaan myyntitulosta, jolla tarkoitetaan kirjakaupan tai muun vähittäismyyjän kustantajalle maksamaa arvonlisäverotonta hintaa. Kustantajan omassa myynnissä sillä tarkoitetaan asiakkaan maksamaa arvonlisäverotonta hintaa. Myyntitulosta ei vähennetä kuluja.

Yleisen tavan mukaan osa tekijänpalkkiosta maksetaan ennakkona. Perinteisesti ennakko on ollut noin puolet ensimmäisen painoksen oletetun myynnin perusteella kertyvästä tekijänpalkkiosta. Nykyisin ennakossa on tärkeää huomioida myös sähköiset julkaisumuodot ja niiden oletettu myynti.

Tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) edellyttää huomattavia parannuksia tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaan. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on muun muassa varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä. Velvoite koskee myös kirjailijoiden äänikirjoista saamia korvauksia. Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään kesäkuussa 2021.

 

3) Tilitys

Yleensä tilitys tapahtuu kerran vuodessa keväällä, jolloin maksetaan tekijänpalkkio edellisen vuoden myynnistä. Samalla kustantaja toimittaa tilityslaskelman, joka sisältää tiedot teoksen myynnistä. Laskelman vähimmäissisältö on tärkeää todeta sopimuksessa. Yksi mahdollisuus on viitata Kirjailijaliiton, Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen Kustannusyhdistyksen yhdessä laatimaan ohjeelliseen taulukkoon ja mainita, että laskelma sisältää vähintään vastaavat tiedot. Taulukko on saatavilla järjestöjen verkkosivuilla.

Siinä, miten teosten sähköisessä muodossa tapahtuvasta käytöstä raportoidaan, esiintyy alalla puutteita. Laskelmissa ei ole useinkaan eritelty esimerkiksi sitä, kuinka monta kertaa äänikirjaa on kuunneltu luku- ja kuunteluaikapalveluissa, ja kuinka paljon siitä on kertynyt tuloa. Se, mitä tietoja ilmoitetaan ja miten, on vaihdellut paljon kustantajittain.

Tekijänoikeusdirektiivi edellyttää selviä parannuksia myös teosten käytöstä raportointiin. Direktiivi sisältää avoimuusvelvoitteen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esittävät taiteilijat saavat säännöllisesti ajantasaisia, merkityksellisiä ja kattavia tietoja teostensa ja esitystensä käytöstä ja siitä syntyneistä tuloista.

 

4) Oikeuksien palautuminen

Fyysisiin julkaisumuotoihin vakiintuneesti sovelletun mallin mukaan tekijä voi päättää sopimuksen, mikäli teos on myyty loppuun eikä kustantaja vuoden kuluessa tekijän pyynnöstä ole julkaissut uutta painosta.

Sähköisessä muodossa teosta on kuitenkin helppo pitää saatavilla. Tämän takia on tärkeää, että sopimuksessa on erillinen lisämekanismi, jonka nojalla sähköisten julkaisumuotojen oikeudet voivat palautua. Yksi alalla käytetty malli on se, että sopimus on voimassa ensin määräajan, minkä jälkeen se on irtisanottavissa tiettyä irtisanomisaikaa noudattaen. Toinen malli on se, että kirjailija voi halutessaan palauttaa oikeudet, mikäli tekijänpalkkio jää alle tietyn euromäärän tietyltä ajalta. Tällöin rajat kannattaa asettaa niin, ettei ainakaan pitkään hyvin vähäisenä jatkunut myynti ole esteenä oikeuksien palautumiselle.

Kirjailijaliiton jäsenet voivat kääntyä liiton puoleen kaikissa kirjailijan työhön liittyvissä sopimusasioissa. Kustannussopimuksissa liitto neuvoo myös uran alkuvaiheessa olevia kirjailijoita, jotka eivät voi vielä hakea liiton jäseneksi.

 

Ville Toro
Suomen Kirjailijaliiton lakimies