kuva: Tomi Kontio
Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin ”muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Nämä ns. taloudelliset oikeudet mahdollistavat sen, että kirjailija voi ansaita työllään. Kirjailija sopii teosten käytöstä ja korvauksista suoraan itse ja tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Kirjailijaliiton tulotutkimuksen mukaan kirjailijan mediaanitulo kaunokirjallisesta työstä vuonna 2017 oli 2 294 euroa vuodessa. Tulojen alakvartaali oli 504 euroa ja yläkvartaali 9 350 euroa. Selvää on, että pienellä kielialueella apurahojen merkitys on erittäin suuri. Laskettaessa yhteen tulot kaunokirjallisesta työstä ja muista kirjailijan työhön liittyvistä töistä sekä apurahat, mediaanitulo oli 11 000 vuodessa.
Alla on käyty läpi kirjailijan yleisimpiä kaunokirjallisen työn tulonlähteitä. Kaunokirjallisuuden erityispiirre on se, että teosten käyttömuodot ovat erittäin moninaisia.
Kustannusoikeus. Kustannussopimuksella kirjailija sopii kustantajan kanssa teoksen julkaisemisesta tietyssä tai tietyissä julkaisumuodoissa, kuten kovakantisena kirjana, pokkarina, sähkökirjana tai äänikirjana. Kesimääräinen tekijänpalkkio kovakantisesta kirjasta on 21 % kustantajan arvonlisäverottomasta myyntitulosta. Karkeasti arvioiden kirjailijan osuus kaupassa 30 euroa maksavasta kirjasta on noin 3 euroa, eli 10 %. Liiton tulotutkimuksen mukaan 54 % kirjailijan kaunokirjallisesta työstä saaduista tuloista koostuu kustantajien tilityksistä.
Käännösoikeudet. Kirjailija sopii käännösoikeuksien välittämisestä joko kustantajan tai erillisen kirjallisuusagentuurin kanssa. Välityspalkkio on tavanomaisesti 25 % oikeuksien myynnistä saaduista tulosta. Joskus kirjailija sopii käännösoikeuksien myymisestä itsenäisesti. FILIn tilastojen mukaan kirjallisuusviennin arvo vuonna 2017 oli noin 2,4 miljoonaa euroa. Tästä kaunokirjallisuuden osuus oli 76 %. Kirjailijoista noin joka neljännen teoksia on käännetty toiselle kielelle.
Lainauskorvaus. Tekijänoikeuslakiin perustuen valtio maksaa tekijöille lainauskorvausta teosten maksuttomasta kirjastolainaamisesta. Kirjailijoiden ja kääntäjien lainauskorvaukset tilittää Sanasto. Vuonna 2018 Sanasto tilitti lainauskorvauksina 9,1 miljoonaa euroa. Kirjailijan korvaus oli 25 senttiä per laina, kääntäjän tästä puolet. Liiton tulotutkimuksen mukaan lainauskorvauksen osuus kirjailijan kaunokirjallisesta työstä saaduista tuloista oli 27 %.
Dramatisointioikeudet. Kirjailija sopii kirjan dramatisoinnista näytelmäksi teatterin kanssa. Usein kirjailijan tekijäpalkkio on 6 % esitysten lipputuloista. Kirjailijoista noin joka neljännen kirjasta on tehty näytelmä. Teoksen elokuvaamisesta kirjailija sopii tuotantoyhtiön kanssa. Suomessa alkuperäistekijän kokonaispalkkio on usein noin 20 000 – 60 000 euroa. Liiton tulotutkimuksen mukaan noin joka kymmenennen kirjailijan kirjasta on tehty elokuva.
Kollektiivisesti hallinnoidut oikeudet. Sanasto myöntää lupia esim. yksittäisten runojen ja tekstikatkelmien käyttöön osana uutta julkaisua, kirjallisuuden esittämiseen julkisesti sekä kirjallisuuden käyttöön radiossa ja televisiossa. Kopiosto myötää lupia esim. teosten kopiointiin, tv-kanavien edelleen lähettämiseen ja tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluihin. Korvaukset tilitetään teosten käytön perusteella ensisijaisesti suoraan tekijöille. Kopiointikorvaukset jaetaan pääasiassa apurahoina, koska korvausten kohdistaminen yksittäisiin tekijöihin ei ole mahdollista.
Ville Toro
Suomen Kirjailijaliiton lakimies
