Arkisto: Poiminta

Mitä kirjailija kokkaa? Emilia Lehtinen, Juha Siro ja Hellevi Salminen jakavat lukijoille luottoreseptinsä. Lisää kirjailijoiden reseptejä Kirjailija-lehdessä 1/2020.

Irja Sinivaara. Kuva: Tomi Kontio

Mitä kirjoittamiselle tapahtuu kun kirjailija ikääntyy, ja kuinka kustannusmaailma suhtautuu ikääntyvään kirjailijaan? Mitä eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa, jos työnä ovat ajattelu, muisti, sanat ja kirjaimet? Haastateltavina Irja Sinivaara, Mirjami Kälkäjä ja Olli Jalonen.

Veera Salmi. Kuva: Tomi Kontio

Mitä onnellinen loppuratkaisu tarkoittaa lastenkirjailijalle? Kuinka lastenkirjailijaksi oikein päädytään? Kirjailijat Veera Salmi, Hannu Mäkelä ja Roope Lipasti pohtivat näitä kysymyksiä. Yksi ajatus yhdistää heitä kaikkia: Jotta tarinasta tulee hyvä, tarvitaan siihen ainakin valoa ja toivoa.

Emma Puikkonen. Kuva: Tomi Kontio

Ilmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin? Haastateltavina Emma Puikkonen, Katja Seutu ja Seppo Saraspää.

Kuva: Pixabay / Comfreak

Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.

Miten kirjailijan sukupuoli vaikuttaa tekstin vastaanottoon? Miksi on niin tärkeä tietää, mitä sukupuolta päähenkilö edustaa? Saavatko muunsukupuoliset ääntään kuuluville kirjallisuudessa? Äänessä Anja Kauranen-Snellman, Taneli Viljanen ja Meri Kuusisto.

Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa muun muassa julkaisutahti, mutta onko se puolestaan kirjailijan itsensä päätettävissä? Äänessä Tuula-Liina Varis, Markku Karpio, Miia Toivio ja Janne Kuusi.

Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista.

Tiit Aleksejev, kuva Tomi Kontio

Historiallisten aiheiden jälkeen virolainen nykykirjallisuus purkaa yksilön traumoja. Kirja-alan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessakin. Tiit Aleksejev, Veronika Kivisilla, Kätlin Kaldmaa ja Maimu Berg kertovat, millaista Virossa on olla kirjailija – ennen ja nyt.

Erkka Mykkänen. Kuva: Tomi Kontio

Jotkin kirjat henkilöinen ja tarinoineen jäävät elämään niin vahvoina lukijoittensa mieleen, että ne ovat synnyttäneet kokonaan uuden kirjallisuudenlajin. Fanifiktio pulppuilee varsinkin netissä. Haastateltavina Erkka Mykkänen, Juhani Karila, Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen.

Mitä vapaus kirjailijalle merkitsee? Saako kirjailija kirjoittaa mistä vaan? Millaista on kirjailijan itsesensuuri? Kirjailijat Riku Korhonen, Joel Haahtela ja Sari Vuoristo pohtivat kirjailijan vapautta ja vastuuta.

Millaisia runouden lukijoita kouluissa kasvaa? Pystyykö lyriikka tarjoamaan tekijälleen toimeentuloa tulevaisuudessa? Mitä runoudelle lajina tapahtuu? Haastateltavina Elina Mäntylammi, Tommi Parkko ja Hannu Harju.