Arkisto

Yhteistyötä, näkyvyyttä ja vahvaa vaikuttamista

Haluan aloittaa kiitoksista: Kirjailijaliitossa on tehty 125 vuoden historian aikana mittaamattoman arvokasta työtä suomalaisen kirjallisuuden ja kirjailijoiden työolojen eteen. Toiminta on ollut uudistuvaa ja toimintatavat tehokkaita samalla, kun on kunnioitettu […]

Kollektiivisen sopimuksen paluu kirja- alalle?

Uutena Kirjailijaliiton juristina olen saanut huomata, että kustannussopimusten kommentointi vie suurimman osan työajastani. Vaikka Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys ovat laatineet yhdessä hyvät käytännöt ja muistilistan kustannussopimuksella sovittavista […]

Uhka luovuudelle nousee sisimmästä

    Häpeäntunne voi lamauttaa ja mykistää. Miten häpeä vaikuttaa kirjailijan työssä? Anja Erämaja tunnetaan loistavana esiintyjänä. Erämajan runoja on esittänyt myös kuoro Kaupungin naiset Petra Lampisen sävellyksinä. Erämaja on […]

Kirjailijoiden kymmenluvut

Kirjailijaliiton historia muodostuu jatkuvuudesta. Niistä intohimoisista kirjoittajista, jotka vuosikymmen toisensa perään ovat halunneet antautua luovalle, paljon vaativalle uralle.

Miltä tuntui astua ensi kertaa kirjallisuuden virtaan? Esikoiskirjailijat eri vuosikymmeniltä kertovat: haastateltavina Tiina Laitila Kälvemark, Pauliina Vanhatalo, Timo Parvela, Joni Skiftesvik, Risto Rasa ja Aulikki Oksanen.

Syytä juhlaan

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 2/2022 – Juhlat ovat taiteilijaelämän näkyvin ilmenemismuoto. Näyttelynavajaiset, julkistamistilaisuudet, epäviralliset illanistujaiset työhuoneilla ja ateljeissa – näistä on säilynyt piirroksia, maalauksia ja valokuvia, joita myös käytetään kuvituksena tutkimuksissa, artikkeleissa ja elämäkerroissa. Itse taiteellinen työ jää useimmiten hämäriin; suuren yleisön näkyville nousee riemu ja vapautuminen juhlissa.

Tekijänoikeusdirektiivin implementointi: tasapaino löytymässä

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2022 – Tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) kansallista täytäntöönpanoa koskeva hallituksen esitys HE 43/2022 annettiin eduskunnalle 13.4. Esitys on muuttunut olennaisesti syksyllä julkistetusta luonnoksesta. Vaikka korjattavaa löytyy edelleen, esitys vastaa kokonaisuutena selvästi paremmin direktiivin vaatimuksia.

Esteettömyysdirektiivi tuo suuria muutoksia kirja-alalle

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2022 – Vuonna 2019 annetun EU:n esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on lisätä esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Direktiivi on implementoitava, eli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 28.6.2022. Esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025.

Julkinen ammatti

Tunnustuksellisena aikana minuuden esittämisen tavat ja ammatillisen näkyvyyden vaatimukset askarruttavat yhä useampia. Kirjailija Leena Krohn ja pilapiirroksistaan sekä itsensä näköisen miehen seikkailuista tunnetuksi tullut Ville Ranta pohtivat kirjallisen julkisuuden merkitystä työssään.

Mainetta ja mammonaa?

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 1/2022 – Harvassa ovat kirjailijat, jotka eivät mieti näkyvyyttään. Tätä luullaan huomionkipeydeksi tai itsekeskeisyydeksi. Toki niistäkin voi olla kyse, mutta vielä enemmän rahasta. Rahasta puhumista pidetään edelleen sivistymättömänä, erityisesti kulttuurin ja taiteen yhteydessä. Toimeentulosta puhuville taiteilijoille ja järjestöille hymähdellään: kyllä ne jaksavatkin niistä pennosistaan kantaa huolta.

Kirjailijan työtä tukemassa

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2021 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen.