Miksi menen luontoon?
Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.
Ovatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2019 – ”Kuka kertoisi, pitääkö taiteilijan selviytymisen oikeasti olla 7-päiväisestä työviikosta ja näin monessa kohdin onnesta ja onnekkuuden tunteesta kiinni?” Apurahojen tason mataluus ja määrän riittämättömyys kiteytyivät kirjailija Johanna Hulkon puheenvuorossa Ammattina taiteilija -vaalipaneelissamme Tampereella 26.3. Tapasimme maalis-huhtikuun aikana viidellä paikkakunnalla järjestetyissä paneeleissamme yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa noin 30 eduskuntaehdokasta. Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkailta löytyi ymmärrystä taiteilijoiden tilanteeseen ja toimia taiteilijoiden työskentelyn edellytysten parantamiseksi on usean puolueen ohjelmissa.
PÄÄKIRJOITUS 2/2019 – Otsikko on sitaatti Hanna Nikkasen tähän lehteen kirjoittamasta Vieraskynä-artikkelista. Nikkanen arvelee, että tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset aletaan nähdä tarkemmin, taide pystyy näyttämään paitsi kriisin, myös siitä versovat mahdollisuudet.
LUETAAN LAKIA 2/2019 – Kirjailijoidenkin kannalta tärkeä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) sai lopullisen vahvistuksen, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi sen 15.4. Tätä ennen Euroopan parlamentti oli hyväksynyt direktiivin täysistunnossaan 26.3. Direktiivin tarkoituksena on uudistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö vastaamaan digitaalisen ympäristön muutoksia. Direktiivi tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Jokaisen EU:n jäsenvaltion tulee muuttaa lainsäädäntöään siten, että se vastaa direktiivin määräyksiä. Suomessa tämä merkitsee muutoksia erityisesti tekijänoikeuslakiin.
TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2019 – Viime vuoden syksyllä taide- ja taiteilijapolitiikan tavoitteita tarkastellut Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi yhteensä 21 ehdotusta taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen tavoitteiksi. Esitykset käsittelevät taiteen asemaa yhteiskunnassa, taiteen rahoitusta ja taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä.
LUETAAN LAKIA 1/2019 – Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin ”muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”.
PÄÄKIRJOITUS 1/2019 – ”Kirjailijan työ on raskasta työtä, paljon siinä täytyy ponnistaa henkensä voimia, paljon rasittaa aivojaan ja hermojaan. En luule, että rahallinen palkka ylipään siihen verraten on suuri.” Näin kirjoitti Minna Canth kirjeessä pastori Elis Bergrothille 27.9.1886.
Miten kirjailijan sukupuoli vaikuttaa tekstin vastaanottoon? Miksi on niin tärkeä tietää, mitä sukupuolta päähenkilö edustaa? Saavatko muunsukupuoliset ääntään kuuluville kirjallisuudessa? Äänessä Anja Kauranen-Snellman, Taneli Viljanen ja Meri Kuusisto.
PÄÄKIRJOITUS 4/2018 – Olen saanut tänä syksynä lähes pelkästään ilmaiskeikkapyyntöjä.
Tämä voi osittain johtua siitä, että olen kertonut Lukukeskukseen, etten ota keväälle keikkoja, koska keskityn kirjoittamaan uutta kirjaa. Palkan maksuun valmiit tahot osaavat yleensä lähestyä Lukukeskusta – muut ottavat yhteyttä suoraan kirjailijaan.
Kirjailija tienaa kaunokirjallisella työllä vuodessa vähemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin palkkaa kuukaudessa. Osa kirjailijoista rahoittaa työnsä palkkatyöllä, osa kirjoittamiseen liittyvillä sivutöillä. Kirjailijan tuloihin vaikuttaa muun muassa julkaisutahti, mutta onko se puolestaan kirjailijan itsensä päätettävissä? Äänessä Tuula-Liina Varis, Markku Karpio, Miia Toivio ja Janne Kuusi.