883 jäsentä, 363 500 € apurahoja, 13 tuntia lavaohjelmaa, 262 lakineuvontatapausta…

Uuden vuoden jo alettua on hyvä vielä hetki miettiä, mitä tapahtuikaan viime vuonna. Seuraavassa keskeisiä lukuja vuoden 2023 toiminnasta.

– 883 jäsentä –

Vuoden 2023 lopussa Kirjailijaliittoon kuului 883 kirjailijaa. Uusia jäseniä hyväksyttiin vuoden aikana 39.

Jäsenille järjestettiin 11 koulutus- ja ajankohtaistilaisuutta ja virtuaaliset kirjailijakahvit katettiin vuoden aikana 8 kertaa.

5 työhuonettamme ja 4 kirjailijakotiamme olivat käytössä ympäri vuoden. Lisäksi liitto hankki vuonna 2023 uuden työhuoneen jäsenilleen Tekstin talosta. Se otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa.

Lomakohteitamme ja residenssejämme käytti vuoden aikana kaikkiaan 77 kirjailijaa.

– 262 lakineuvontaa –

Lakineuvontaa annettiin liitossa läpi koko vuoden. Kaikkiaan juristin pöydällä oli vuoden aikana 262 neuvontatapausta.

Juristimme neuvoo jäseniämme kaikissa kirjailijan työhön liittyvissä sopimusasioissa, tekijänoikeudellisissa kysymyksissä sekä sosiaaliturva- ja verotusasioissa. Kustannussopimusasioissa neuvomme paitsi jäseniämme, myös uransa alussa olevia, vielä liittoon kuulumattomia kirjailijoita.

– 363 500 € apurahoja –

Jaoimme vuonna 2023 apurahoina yhteensä 363 500 euroa. Käsiteltyjä apurahahakemuksia oli yhteensä 606, apurahan sai kauttamme 171 kirjailijaa.

Myöntämämme apurahat rahoitetaan liiton ylläpitämistä rahastoista, tekijänoikeusjärjestö Kopioston tilittämillä tekijänoikeuskorvauksilla sekä tekijänoikeuslakiin perustuvista hyvitysvaroista, jotka ovat hyvitystä teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön.

– 13 h messuja ja muuta ohjelmaa –

Olimme syksyllä jälleen mukana Turun ja Helsingin Kirjamessuilla. Messuosastomme tarjoilivat tietoa kirjailijan ammatista sekä tulonmuodostuksesta. Jäsenillemme osastomme tarjosivat mahdollisuuden tavata kollegoita kahvikupillisen äärellä.

Lavaohjelmamme lähtökohta oli esitellä monipuolisesti kirjailijan ammattia erilaisten eri vaiheessa uraa olevien tekijöiden voimin. Kaikkineen tuotimme messuille 10 tuntia lavaohjelmaa ja ohjelmassamme esiintyi 61 kirjailijaa.

Lavalla keskusteltiin mm. kirjailijan tuloista (yhteistyössä Suomen tietokirjailijoiden kanssa), tekoälystä, ruumiiseen liittyvästä vallankäytöstä sekä mitä kirjailijan olisi hyvä tietää ennen esikoisensa julkaisemista. Lisäksi järjestimme Sanaston kanssa molemmilla messuilla 2 poliitikkopaneelia, joissa kirjallisuuden tekijät haastattelivat hallituksen ja oppositiopuolueiden kansanedustajia.

Liiton kirjamessuohjelman suunnittelee vuosittain johtokunnan nimittämä kirjallisuustapahtumatyöryhmä. Maksamme messuesiintymisistä palkkiot sekä haastattelijoille että haastateltaville.

Järjestimme kevään 2023 aikana myös 2 vaalipaneelia, toisen yhteistyössä Sanaston kanssa otsikolla Kirjallisuuspolitiikkaa! ja toisen yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa otsikolla Ammattina taiteiliija.

Kesällä olimme mukana Porin SuomiAreenassa taidepoliittisen keskustelun merkeissä yhteistyössä Framen ja MusicXMedian kanssa.

– 4 palkintoa –

Jaoimme vuoden aikana neljä palkintoa. Kirjailijaliiton lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinto myönnettiin kirjailija Katri Tapolalle ja tunnustuspalkinto kirjailija Jani Saxellille. Palkinnot jaetaan tunnustuksena kirjailijan tähänastisesta tuotannosta sekä työstä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. Molemmat palkinnot ovat arvoltaan 10 000 euroa.

Vuoden 2023 Suunta-palkinto jaettiin Lapin kirjallisuusseuralle. Palkinto jaetaan vuosittain tapahtumalle tai henkilölle, joka on erityisellä tavalla edistänyt kirjallisuutta ja kirjallisuuden harrastamista omalla paikkakunnallaan. Suunta-palkinto on rahoitettu Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla. Palkinto on 1000 € ja kompassi.

Kirjailijaliiton Kirjailija kiittää -palkinto jaettiin lokakuussa Helsingin Kirjamessuilla osana liiton lavaohjelmaa. Palkinto myönnettiin Turun Sanomien kulttuuritoimitukselle. Ajassa, jossa kirjallisuuden näkyvyys on koko ajan vähenemässä, Turun Sanomat taistelee pitääkseen kirjallisuutta esillä. Tuomo Karhun johtama kulttuuritoimitus on tehnyt Turun Sanomista merkittävän kirjallisuusmedian.

– Kunniajäsenet –

Kirjailijaliitto kutsui vuoden 2023 kevätkokouksessa kunniajäsenekseen kirjailija Sirpa Kähkösen ja syyskokouksessa kirjailija Marja-Leena Tiaisen. Kunniajäseneksi voidaan kutsua liiton tarkoitusperiä ja suomalaista kirjallisuutta ansiokkaasti edistäneitä suomalaisia ja ulkomaalaisia henkilöitä.

Sirpa Kähkösen panos suomalaiselle kirjallisuudelle ja koko kirjailijakunnalle on ollut korvaamaton. Kähkönen on kuulunut Suomen Kirjailijaliittoon 23 vuotta, ja toiminut vuosina 2018–2022 liiton puheenjohtajana. Puheenjohtajuutensa aikana hän käytti väsymättä arvostettua asemaansa kirjailijana vaikuttaakseen päättäjiin kirjailijoiden aseman parantamiseksi.

Marja-Leena Tiaisen panos on kirjoittamisen lisäksi liittynyt erityisesti lukemiseen. Monissa palkintoraadeissa sekä liiton luottamustehtävissä Tiaisen paneutuva, tarkka ja tinkimätön läheltä lukemisen taitonsa on osoittautunut äärettömän arvokkaaksi, sillä elävä kirjallisuus vaatii paitsi uudistumiskykyisiä kirjailijoita myös oivaltavia lukijoita. 

”1900-luvun vaihteessa oli tärkeää, kirjailijat kannattivat uutta yhteiskuntaa, josta tulikin loppujen lopuksi yksi parhaista maailmassa.”

Ville Hytönen, Kirjailijaliiton puheenjohtaja

– 3 lausuntoa, 6 vetoomusta –

Toimitimme vuoden 2023 aikana 3 lausuntoa, jotka koskivat e-aineistojen kirjastokäytön korvaamista ja työttömyysturvaa.

Olimme mukana 6 vetoomuksessa, jotka koskivat Kirjallisuuspoliittista ohjelmaa, Rooman taiteilijatalo Circolo Scandinavoa, tuoretta hallitusohjelmaa, e-aineistojen lainauskorvausta ja kirjojen arvonlisäveron nostoaikeita. Tämän lisäksi liiton puheenjohtaja vetosi voimakkaasti kirjallisuuden ja kirjailijoiden puolesta tilanteessa, jossa uusi hallitus päätti heikentää kirjailijoiden toimintaedellytyksiä.

Lisäksi järjestimme 2 vaalipaneelia, toisen yhteistyössä Sanaston kanssa otsikolla Kirjallisuuspolitiikkaa! ja toisen yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa otsikolla Ammattina taiteiliija.

– Tulotutkimus 2023 –

Kirjailijaliitto ja Suomen tietokirjailijat ry teettivät jäsenilleen ensimmäistä kertaa yhteisen tulotutkimuksen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada kattava kuva suomalaisten kirjailijoiden taloudellisesta tilanteesta. Kyselyyn vastasi 347 kaunokirjailijaa sekä 425 tietokirjailijaa eli yhteensä 772 kirjailijaa.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että kirjailijoiden tulot ovat jyrkässä laskussa. Edellisessä selvityksessä (2018) kaunokirjailijan myynnistä ja tekijänoikeuskorvauksista saama mediaanitulo oli 2 294 euroa vuodessa. Nyt vastaava summa oli enää 1 713 euroa. Pudotusta edellisestä tutkimuksesta on peräti 25 %.

Huolestuttava kehitys johtuu muun muassa kirjojen jakeluun liittyvästä rakenteellisesta vinoumasta. Vaikka painettujen kirjojen korvautuminen e- ja äänikirjoilla ja striimauspalveluilla lisääkin teosten saatavuutta, kirjailijan tulot ovat romahtaneet.

– Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hanke –

Tekijänoikeuslain uudet tekijän asemaa parantavat säännökset astuivat voimaan 3.4.2023. Kirjailijaliitossa pyörähti syksyllä 2023 käyntiin uuden tekijänoikeussääntelyn jalkauttamista varten OKM:n rahoittama Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hanke.

Uudessa sääntelyssä korostuu, kuinka tekijällä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen sekä oikeus saada kattava selvitys teoksensa hyödyntämisestä.

Kirjailijaliiton KDM-hanke pohtii yhdessä kaikkien kirja-alan keskeisten toimijoiden kanssa, mitä sääntely tarkoittaa kirjailijoiden ja kustantamoiden välisten kustannussopimuksen hyvien käytäntöjen näkökulmasta. Tämä koskee erityisesti uusia ja muuttuvia digitaalisia toimintaympäristöjä, kuten luku- ja kuunteluaikapalveluita sekä tekoälyn luomia haasteita. 

”Kustantajien ja luku- ja kuunteluaikapalvelujen välisissä sopimuksissa sovitaan digitaalisten sisältöjen jälleenmyyntihinnoista, jotka ovat liian alhaiset. Suomessa kirjan jälleenmyyntihinnasta ei ole riittävästi sääntelyä, esimerkiksi määrättyä minimihintaa, toisin kuin monissa muissa maissa. Se on iso ongelma, ja siihen täytyy saada muutos” 

Kirjailija Pajtim Statovci

– 4 lehteä, 50 kirjoittajaa –

Julkaisimme vuonna 2023 neljä Kirjailija-lehteä, joista viimeisin oli tuplanumero. Vuoden teemoja olivat kirjailija ja muut taiteet, sota, usko ja vire. Lehteen kirjoitti vuoden aikana 50 kirjailijaa.

Vuosi 2023 oli viimeinen, jolloin lehti ilmestyi paperisena. Kirjailija-lehti siirtyy verkkoon vuoden 2024 alussa. Ensimmäinen verkkolehti julkaistaan 14.3. ja sen teema on tekoäly.

Lehti löytyy jatkossa osoitteesta: kirjailijalehti.fi

– Johtokunta ja toimisto –

Liiton puheenjohtajana toimi vuoden 2023 Ville Hytönen. Johtokunnan muut jäsenet olivat Paula Havaste (varapuheenjohtaja), Laura Honkasalo, Virpi Hämeen-Anttila (varapuheenjohtaja), Tapio Koivukari, Juha-Pekka Koskinen, Antti Leikas, Salla Simukka ja Tuija Välipakka sekä varajäseninä Sami Hilvo, Anneli Kanto, Maaria Päivinen ja Sinikka Vuola.

Liiton toimistolla työskentelivät kuvassa vasemmalta oikealle viestintäpäällikkö Hanna-Reetta Schreck, talouspäällikkö Virpi Laine, toiminnanjohtaja Ilmi Villacís, juristi Eeva Asikainen, yhteisösuunnittelija Helmi Saukkoriipi ja tiedottaja Leena Pihkala. Virpi Laine aloitti työssään maaliskuussa ja Leena Pihkala kesäkuussa. Helmi Saukkoriipi aloitti Eeva Tuomen opintovapaan sijaisena elokuun alussa.

Onnellista alkanutta vuotta 2024, ollaan yhteydessä!

Henkilökunnan tavoitat täältä.