Kiitämme lausuntopyynnöstä ja haluamme lausua asiassa seuraavaa: Otamme kantaa esitykseen vain siltä osin kuin se koskee apurahansaajia. Katsomme, että lainsäädäntöön esitetyt pienet muutokset selkiyttäisivät vakuutetun asemaa. Pidämme muutoksia kannatettavina.
Valtion myöntämät ylimääräiset taiteilijaeläkkeet ovat erittäin merkittävä perusturva ja välttämätön vanhuudenturva erityisesti kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja säveltäjille, jotka työskentelevät useimmiten vapaina taiteilijoina. Tällä hetkellä lähes 90 % valtion taiteilijaeläkkeen hakijoista jää ilman eläkettä.
Kiitämme lausuntopyynnöstä ja haluamme lausua asiassa seuraavaa: Otamme kantaa luonnokseen vain siltä osin kuin se koskee apurahansaajia. Katsomme, että lainsäädäntöön suunnitellut pienet muutokset selkiyttäisivät vakuutetun asemaa. Pidämme muutoksia kannatettavina.
Esityksellä oppivelvollisuuslaiksi on merkittäviä seurauksia yleisen kirjallisuuden saatavuuteen, näkyvyyteen sekä koko kirja-alan toimintamahdollisuuksiin. Hallituksen esityksen tavoite nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä varmistaa jokaiselle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittaminen on luonnollisesti erittäin kannatettava. Mutta kannamme huolta siitä, millaisia välillisiä vaikutuksia uudistuksella on koko kirja-alaan sekä lukemiseen.
Tekijöille tulee suorittaa kohtuullinen korvaus tekijänoikeuden rajoituksesta ja teosten saattamisesta näkövammaisten ja lukemisesteisten saataville. Näkövammaisia ja lukemisesteisiä koskevaa tekijänoikeuden rajoitussääntelyä voidaan pitää merkittävänä suhteessa suomalaiseen kaupalliseen äänikirjamarkkinaan.
Pidämme vakuutusmaksuun kohdistuvaa korotuspainetta ymmärrettävänä. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että vaikutukset vakuutettujen kokonaisasemaan jäävät vähäisiksi. Arvioinnissa tulisi huomioida myös muut apurahansaajan lakisääteiset maksut, kuten MYEL-vakuutusmaksu.
Taide- ja kulttuurisektorille tehtävät panostukset tuottavat yhteiskuntaamme paitsi työllisyyttä myös osallisuutta ja kulttuurista pääomaa. Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen panostaminen on pitkäjänteistä investointia suomalaiseen työhön. Taiteen rahoituksen tulisikin nousta 1 %:iin valtion talousarviosta.
Pidämme vakuutusmaksuun kohdistuvaa korostuspainetta ymmärrettävänä, mutta samalla on erityisen tärkeää varmistaa, että vaikutukset vakuutettujen kokonaisasemaan jäävät vähäisiksi. Arvioinnissa on huomioitava myös muut apurahansaajan lakisääteiset maksut, kuten MYEL-vakuutusmaksu.
Taiteilijoiden asemaa tulee kehittää ja allianssi-mallia koskeva esitys on sinänsä hyvä avaus. Malli voi toimia esittävillä taiteenaloilla. Yksilötaiteilta kuten kirjallisuudesta puuttuvat sellaiset rakenteet, joihin malli sopisi. On tärkeä tunnistaa taiteenlajien erilaiset rakenteet ja ansaintamallit.
On hyvä, että taide- ja taitelijapolitiikan kehittämistä ja suuntaa tarkastellaan. Taiteen tekeminen ei ole marginaalista toimintaa, jota voidaan harjoittaa, mikäli aikaa ja rahaa jää, vaan sen rakenteita täytyy kehittää ja siihen investoida. Taide on ihmisyyden luoja ja modernien kansalaisyhteiskuntien keskeinen rakennetekijä, joka kuuluu kaikille. Ilman toimivia rakenteita taidetta ei synny.
Kannatamme vahvasti esitystä alentaa sähköisiin julkaisuihin sovellettavaa verokantaa. Verokannan alentaminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin olisi tärkeä päätös lukemisen, kulttuurin ja sivistyksen puolesta. Katsomme, että päätös hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.
Kannatamme vahvasti esitystä alentaa sähköisiin julkaisuihin sovellettavaa verokantaa. Verokannan alentaminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin olisi tärkeä päätös lukemisen, kulttuurin ja sivistyksen puolesta. Katsomme, että päätös hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.
Suomen Kirjailijaliitto pitää direktiivin tavoitetta hyvin tärkeänä, mutta katsoo, että hallituksen esitys ei täytä ns. kolmen kohdan testin vaatimuksia. Liitto katsoo, että esitys perustuu puutteelliseen arviointiin ja että se tulee palauttaa uuteen valmisteluun.
Suomen Kirjailijaliitto pitää direktiivin tavoitetta hyvin tärkeänä, mutta katsoo, että luonnos hallituksen esitykseksi ei täytä niin sanotun kolmen kohdan testin vaatimuksia.
Pidämme kolmen vuoden toimikautta tarkoituksenmukaisena. Se mahdollistaa neuvottelukunnan pitkäjänteisen toiminnan ja toisaalta sen jäsenten riittävän vaihtuvuuden.
