Lausunto: VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Lausunto sivistysvaliokunnalle, 21.10.2019

Suomen Kirjailijaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023.  

Suomen Kirjailijaliitto vahvistaa kirjailijoiden ammatillista asemaa ja edistää suomalaista kirjallisuutta. Olemme kirjailijan työn ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen aseman erityisasiantuntija. Suomen Kirjailijaliitto on perustettu vuonna 1897. 

1 Taiteen ja kulttuurin rahoitus yleisesti 

Taide- ja kulttuurisektorille tehtävät panostukset tuottavat yhteiskuntaamme paitsi työllisyyttä myös osallisuutta ja kulttuurista pääomaa. Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen panostaminen on pitkäjänteistä investointia suomalaiseen työhön. Taiteen rahoituksen tulisikin nousta 1 %:iin valtion talousarviosta. 

Rahapelitoiminnan tuottojen mahdolliseen vähentymiseen varautuminen on koko taiteen ja kulttuurin kentän kannalta erittäin tärkeää, alan rahoitus ja sen kehittäminen on turvattava.  

2 Taiteilijoiden työskentelyedellytykset – valtion taiteilija-apurahat ja kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat 

Valtioneuvoston selonteossa vuosien 2020—2022 määrärahat sisältävät n. 120 milj. euroa vuosittaista kertaluontoista  lisäystä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Taiteen tekijöiden osuus lisäyksissä jää kuitenkin valitettavan marginaaliseksi.  

Valtion taiteilija-apurahat 

Työskentelyapurahoihin käytetään 460 miljoonan euron kulttuuribudjetista vain noin 2 % eli 10,5 miljoonaa.  Kirjallisuudessa, samoin kuin kuvataiteessa, työskentelyapurahat ovat tärkein työskentelyn rahoitusmuoto. Kirjallisuudessa ja kuvataiteissa taiteilijat työskentelevät pääasiallisesti ilman työsuhdetta, työllistäviä rakenteita, kuten teatteri- tai orkesterilaitoksia, ei ole.  

Suomalaiset markkinat ovat pienet ja hyvin menestyvien ja arvostettujenkin taiteilijoiden tulot jäävät vaatimattomiksi. Taideammatille ominaista on työstä saavien tulojen epäsäännöllisyys ja epävarmuus. 

Valtion taiteilija-apurahojen nyt esitetty nosto on tasoltaan kiireellinen ja välttämätön toimenpide,  mutta  vasta hyvä alku. Apurahojen tason tulee vastata työn vaativuutta ​ja taiteilijoiden osaamista. ​2020-luvun apurahapolitiikan ​on oltava vastuullista ja vaikuttavaa,  ja apurahojen tulee mahdollistaa täysipainoinen taiteellinen työnteko. Taiteilija-apurahojen ja taiteilijaprofessoriapurahojen taso on nostettava 1,5-kertaiseksi 31 000 euroon vuodessa (+5,8 meur) 

Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat  

Kirjailijat tekevät työnsä yksin, kirjailijoilla ei ole työpaikkaa ja alan rakenteet ovat hyvin erilaiset kuin esittävillä taiteilla. Kirjailijan työhön osoitettu apurahoitus on tehokkain tapa vaalia pienen kielialueemme kansalliskielten elinvoimaa ja kehittymistä. Erityinen apurahoitus on kirjallisuudellemme elintärkeää.​  

Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoista annettu laki uudistetaan tällä hallituskaudella. Tällä hetkellä 4 000–14 500 euron suuruisen apurahan saa ​n. 400 kirjailijaa, tietokirjailijaa ja kääntäjää vuosittain. Apurahojen kokonaismäärä on noin 2,5 milj. €. Vertailun vuoksi todettakoon, että vielä 1990-luvun alussa kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin oli varattuna vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa.  

​Lakiuudistuksen yhteydessä apurahoitusta on kehittävä ja samalla on tunnustettava kirjallisen työskentelyn apuhoituksen välttämättömyys pienellä kielialueellamme ja nostettava kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoituksen tasoa vähintään 1,7 miljoonalla eurolla.  

​​​ 

3 Ikääntyneiden taiteilijoiden asema – taiteilijaeläkkeet 

Taiteilijaeläkkeiden määrää tulee lisätä hallitusohjelman mukaisesti. Julkisen talouden suunnitelmassa lisäykseen ei olla varauduttu. Opetus – ja kulttuuriministeriö on esittänyt talousarvioesityksissään määrän nostoa nykyisestä 51:stä eläkkeestä 100:aan. Samaa esitti myös opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä 2018 raportissaan Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat. Taiteilijaeläkkeiden määrää tulisi nostaa nykyisestä 55 vuosittaisesta eläkkeestä 100:aan. Lisäys talousarvioon olisi vuosittain noin 1 Meur. 

Vapaat taiteilijat, kuten kirjailijat ja kuvataiteilijat, eivät ole työeläkejärjestelmän piirissä ja vasta kymmenen vuotta voimassa ollut apurahojen Myel vakuuttaminen ei ole ennättänyt kerryttää nyt eläkeikään tulevien eläkettä. Yrittäjien eläkevakuutus puolestaan on hyvin harvoilla. Ylimääräinen taiteilijaeläke on välttämätön pitkän työuran tehneille taiteilijoille, joille ansiosidonnaista eläkettä ei ole muualta kertynyt. Nyt hakijoista ilman eläkettä jää 90 %.  

Taiteilijaeläke tulee myös tulevaisuudessa olemaan välttämätön vapaiden taiteilijoiden eläketurva, kahden eläkejärjestelmän päällekäisyys (Myel ja Yel) jättää tuloja myös kokonaan vakuuttamisen ulkopuolelle, eikä eläkettä näin ollen kerry kaikista taiteellisen työn tuloista. Vapaat taiteilijat eivät myöskään jää työstään eläkkeelle, vaan jatkavat työtään jopa vuosikymmeniä virallisen eläkeiän jälkeen. Käytännössä taiteilijaeläke rinnastuukin usein työskentelyapurahaan. 

4 Lukemisen edistäminen 

Lukemisen edistämiseen osoitetut varat ovat erittäin tarpeellisia, näin varmistetaan osaaminen ja sivistys.  Lukuliike-toiminta ja sinne tehdyt lisäsatsaukset kantavat pitkäjänteistä hedelmää, jos edistämistoimintaa tehdään kehittämällä pysyviä rakenteita. Lukukeskus on tehnyt pitkäjänteistä ja erittäin tuloksekasta lukemisen edistämistyötä, myös lukeva koulu –toiminta olisi pysyviin rakenteisiin tähtäävä toimintamalli. 

5 Kirjastotoimen kehittäminen 

Kirjastotoimen kehittämiseen varatut miljoona euroa ovat panostusta kirjastojen saavutettavuuden kehittämiseen ja kirjastoautoihin. Tämä kehittämismääräraha on tarpeellinen. Lisäksi tarvitaan panostusta hallitusohjelman mukaisesti kirjastojen kokoelmien monimuotoisuuden ylläpitoon. Valtion tulisi osoittaa kirjastoille lisää tukea pienilevikkisen kirjallisuuden hankintaan, nyt tähän tarkoitukseen on varattu vain noin 0,7 miljoonaa vuosittain.  

Helsingissä 21.10.2019
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO RY

Suvi Oinonen
toiminnanjohtaja