Verohallinto on vuoden alusta muuttanut ohjeistustaan niin, ettei samaa verokorttia voi enää käyttää palkkaan, työkorvaukseen ja käyttökorvaukseen. Taiteilijoille uudistus tuottaa kuitenkin runsaasti ylimääräistä työtä ja epävarmuutta.
Kirjailija Juha Itkonen avaa kolumnissaan, mitä monta eri verokorttia tarkoittaa taiteilijan näkökulmasta: ”Kaikki toimii hienosti ja mutkattomasti, jos saat yhdeltä työnantajalta tietyn summan rahaa kuukaudessa. Huomioimatta jää, että tämä ei suinkaan ole kaikkien suomalaisten todellisuus.” Taiteilijoille tarvitaan toimiva yhden verokortin malli!
Vapaan kirjailijan vuosi alkoi huonosti: verottajan lähettämästä kuoresta löytyi monta verokorttia. Näin oli käynyt joskus aiemminkin, joten en jäänyt murehtimaan. Ajattelin asian järjestyvän entiseen tapaan yhdellä nopealla puhelinsoitolla.
Ikävä kyllä näin ei käynyt. Päinvastoin asia vaikutti yllättäen niin monimutkaiselta, ettei minua palvelleella virkailijallakaan tuntunut olevan siitä täyttä selvyyttä. Pitkien perustelujen ja maanittelujen jälkeen hän kuitenkin suostui toimittamaan minulle vain yhden, palkkaan tarkoitetun verokortin, jolla oletin pärjääväni yhtä ongelmattomasti kuin ennenkin.
Helmikuun alussa sain kuitenkin postia lehtitalosta, jonka julkaisuun kirjoitan kirjakolumneja. Työkorvauksia varten oli toimitettava erillinen verokortti, tai muuten ennakonpidätys toimitetaan ankarimman mukaan. Verottajan tiukentunut ohjeistus oli tullut lehtitalollekin ikävänä ja pikaisena yllätyksenä.
”Verottajan tiukentunut ohjeistus oli tullut lehtitalollekin ikävänä ja pikaisena yllätyksenä.”
Viimeistään tässä vaiheessa ymmärsin, että sotkuhan tästä oli syntynyt. Ei pelkästään minulle ja kirjailijakollegoilleni vaan myös vaikkapa freelancer-journalisteille ja tuhansille muille itsensätyöllistäjille, joiden leipä on pieninä murusina maailmalla ja vieläpä erilaisissa muodoissa. Esimerkiksi minun kohdallani se on välillä palkkaa, välillä työkorvausta ja välillä käyttökorvausta. Kaikille näille pitäisi verottajan uuden ohjeistuksen mukaan nyt olla oma verokortti omine erillisine tulorajoineen. Käyttökorvausta saa ilmeisesti tietyin ehdoin maksaa palkan verokortilla, mutta työkorvausta ei lainkaan.
Miksi, kysyn minä, tuskastuneena ja huolissani. Kirjailijaliitto on jo ollut yhteydessä verottajaan ja esittänyt jäsentensä puolesta saman kysymyksen.
Verottaja kertoo uudistuksen päätavoitteena olleen varmistaa oikeansuuruisten ennakonpidätysten toimittaminen. Eri tulolajien verotuskohtelu on muun muassa vähennysten osalta hiukan erilaista, ja verottajan mukaan tästä syystä veroja on pidätetty ennakkoon usein joko liian vähän tai liikaa.
”Tällä tavoin toteutetussa muutoksessa nähdäkseni suhteellisen pientä ongelmaa yritetään korjata aiheuttamalla erityisesti verovelvolliselle paljon suurempia.”
Tavoite on ymmärrettävä ja toki verovelvollisenkin etu. Tällä tavoin toteutetussa muutoksessa nähdäkseni suhteellisen pientä ongelmaa yritetään kuitenkin korjata aiheuttamalla erityisesti verovelvolliselle paljon suurempia. Verojahan ei nimittäin aiemminkaan ollut mahdollista sen paremmin kiertää kuin maksaa liikaa. Heittivät ennakonpidätykset entisessä mallissa sitten suuntaan tai toiseen, verotuspäätöksen jälkeen euroja tuli joka tapauksessa maksettua täsmälleen säädetty määrä.
Näin tapahtuu tietysti lopulta nytkin, mutta huomattavasti suuremmalla vaivalla. Kaiken lisäksi olen melko varma, että ennakonpidätykset tulevat osumaan kohdilleen päinvastoin entistä huonommin.
”Kirjailijan aivan niin kuin muidenkin freelancereiden on ylipäätään hankalaa arvioida tulojaan luotettavasti edellisvuoden tulojen perusteella.”
Kirjailijan aivan niin kuin muidenkin freelancereiden on ylipäätään hankalaa arvioida tulojaan luotettavasti edellisvuoden tulojen perusteella. Uudessa mallissa minun pitäisi kokonaistulojeni lisäksi pystyä arvioimaan jo tammikuussa, minkä verran tuloja tulen saamaan missäkin muodossa. Jokaisen tulolajin verokortissa on tuloraja, jonka yli menevästä osasta verotus toimitetaan lisäprosentin mukaan. Toisin sanoen: jos saankin esimerkiksi paljon odottamaani vähemmän palkkaa mutta vastaavasti merkittävästi enemmän työkorvauksia, päädyn maksamaan ennakonpidätystä aivan liikaa.
Joillekin kollegoilleni verottaja on vastannut tähän, että on verovelvollisen tehtävä seurata eri tulolajien kertymää vuoden mittaan ja tehdä tarvittaessa muutoksia prosentteihin. Miksi, kysyn jälleen. Siitähän syntyy taas lisää vaivaa molemmille osapuolille, ja aivan erityisesti verovelvolliselle.
Yhtenä verovuonna kirjailija voi hyvinkin saada tuloja 20:sta tai 30:sta eri paikasta. Summat voivat olla hyvin pieniä. Epäselvää on usein sekin, missä muodossa tulot tullaan maksamaan. Käytännössä maksun suorittaa usein vaikkapa kaupungin taloushallintoyksikkö tai lehtitalon käyttämä ulkoistettu laskutusfirma. Tällaisiin paikkoihin on paha lähteä soittelemaan ja selvittelemään asioitaan. Se ei ole ainoastaan aikaa vievää, se on jo melkein mahdotonta.
”Käytännössä maksun suorittaa usein vaikkapa kaupungin taloushallintoyksikkö tai lehtitalon käyttämä ulkoistettu laskutusfirma. Tällaisiin paikkoihin on paha lähteä soittelemaan ja selvittelemään asioitaan.”
Pohjimmiltaan kyse on samasta perusongelmasta, joka hankaloittaa niin kirjailijoiden kuin muidenkin itsensä työllistäjien elämää muillakin tavoin. Olemme tottuneet putoamaan erilaisten turvaverkkojen väliin tässä yhteiskunnassa, jonka rakenteet on luotu perinteisen palkkatyömallin mukaan. Kaikki toimii hienosti ja mutkattomasti, jos saat yhdeltä työnantajalta tietyn summan rahaa kuukaudessa. Huomioimatta jää, että tämä ei suinkaan ole kaikkien suomalaisten todellisuus. Yritysten ulkoistaessa toimintojaan itsensä työllistäjien joukko päinvastoin kasvaa koko ajan.
”Kaikki toimii hienosti ja mutkattomasti, jos saat yhdeltä työnantajalta tietyn summan rahaa kuukaudessa. Huomioimatta jää, että tämä ei suinkaan ole kaikkien suomalaisten todellisuus.”
Asemaamme pitäisi siis määrätietoisesti parantaa, ei missään tapauksessa ainakaan heikentää. Uusi verokorttiohjeistus on valitettavasti askel väärään suuntaan. Liittomme keskusteluyhteys verottajan suuntaan on onneksi ollut rakentava, mikä valaa toivoa ohjeiden muuttamisesta. Yhden verokortin pitää riittää.
Juha Itkonen
kirjailija
