Hallituksen huhtikuisessa kehysriihessä linjattiin kulttuurialaa koskien 25 miljoonan euron säästöt vuodelle 2025. Kokonaisuudessaan kulttuurialaan kohdistuu kuluvan hallituskauden aikana säästöjä jopa 150 miljoonan euron edestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus valtion budjetista on noin kahdeksan miljardia euroa. Tarkempaa tietoa leikkauksien kohdentumisesta on luvassa vasta myöhemmin.
”Kulttuurista leikkaaminen on enemmän symbolinen kuin todellinen teko valtion talouden pelastamiseksi. Samalla se on ilmeinen arvovalinta. Taiteen tuki on pieni verrattuna muihin valtion menoihin, joten leikkauksien säästöt ovat suhteessa minimaalisia. Vaikka säästää pitää, mielivaltaiselta tuntuva leikkaaminen tuottoisalta alalta saa aikaan paljon vahinkoa. Taideala on kärsinyt rahoituksen vajeesta jo useamman vuoden ajan erityisesti koronan takia. Jatkuvat leikkaukset ovat kohtuuttomia”, toteaa Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.
Tilastokeskuksen tuore työvoimatutkimus näyttää huolestuttavasti, kuinka kulttuuriammateissa työskentelevien lukumäärä supistui vuonna 2023 peräti 4 % verrattuna vuoteen 2022. Vähennys oli yhteensä 5 500 henkeä. Kulttuurialojen työllisyys onkin edelleen pienempää kuin ennen pandemiaa. Uudet leikkaukset osuvat ensimmäiseksi kulttuurialan työntekijöihin ja alalta tulee häviämään lisää sekä työpaikkoja että työntekijöitä.
Kirja-alaan osuvia iskuja valtion leikkaustalkoissa ovat ainakin kirjojen arvonlisäveron nostaminen sekä alan järjestöjen tukien leikkaaminen. Sosiaaliturvan leikkaukset ja säästöt eläkkeistä, koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta osuvat kipeästi myös pääsääntöisesti itsensä työllistäviin kirjailijoihin. Lisäksi hallitus poisti viime vuoden lopulla vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen.
Viimeisin osuma kirjailijoiden tuloihin on yksityisen kopioinnin hyvitysten leikkaaminen puoleen. Tekijänoikeuskorvauksista leikkaaminen tai niiden epäoikeudenmukainen jakaminen osuu suoraan kirjallisuuden alkutuotantoon. Sillä näivetetään lähde, joka saa aikaan kukoistuksen. Kirjailijat saavat yksityisen kopioinnin hyvityksestä vain pienen siivun Kirjallisuuden edistämiskeskuksen apurahoina, mutta se on mahdollistanut monelle työvälineet, joita ilman ei pysty työskentelemään.
”Sen sijaan, että tekijänoikeuskorvauksia leikataan, pitäisi lainsäädännöllä saada digitaaliset markkinat maksamaan tekijöille kuuluvat asianmukaiset korvaukset. Siten valtionkin kassaan virtaisi enemmän tuloja, kun tekijöillä olisi mahdollista maksaa enemmän veroja, kuluttaa ja työllistää muita”, peräänkuuluttaa Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
Vaikka leikkaukset olisivat välttämättömiä, niiden kohdentamisessa tulee ottaa huomioon niiden pitkäaikaiset vaikutukset. Valtion tulee säästötalkoiden rinnalla selvittää leikkausten vaikutuksia. Kirjailijaliitto peräänkuuluttaa kattavan toimialaselvityksen tekemistä koko kirja-alasta. Monelta muulta taiteen alalta tällainen jo löytyy.
”Pystyäksemme pitkäjänteisesti kehittämään kirja-alaa, tarvitaan uudistusten ja kehittämisen pohjaksi nyt tarkkaa tietoa alan erityispiirteistä, toiminnan logiikasta, rahoituksesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista”, linjaa Villacís.
Kirja-alalla leikkauksien vaikutukset näkyvät jo nyt. Järjestöt sopeuttavat toimintaansa irtisanomisilla ja toimintojen karsimisella. Pienet kustantamot ovat alkaneet laittaa lappuja luukuille ja vähentyneet opetustuntimäärät työväenopistoissa vievät monelta kirjailijalta lisäansiot. Kansaneläkkeen poistaminen ulkomailla asuvilta osuu kirjailijoihin, koska heidän tuloistaan ja apurahoistaan ei ole pahemmin työeläkettä kertynyt.
”Kulttuuri on investointi, jonka tuloksena syntyy sekä taloudellista että henkistä vaurautta. Kulttuurialan työntekijät ovat keskimääräistä huomattavasti korkeammin koulutettuja, ja heistä joka kolmas on yrittäjä. Kulttuuri työllistää monia muitakin ja siksi leikkauksien myötä yhä useammat menettävät työnsä ja elantonsa – ja valtion menot lisääntyvät”, pohtii Villacis huolestuneena.
Luovat alat ovat maailmalla vahvoja kasvualoja. Suomessa luovien alojen osuus BKT:sta on kuitenkin vain 3,1 prosenttia, joka on alle EU:n keskiarvon (4,4, prosenttia).
Kirjailijaliitto on huolissaan siitä, että jos Suomessa ei enää satsata kulttuuriin, menetetään sen kokonaisvaltainen kasvupotentiaali ja hyöty hyvinvointivaltiolle. Suomessa on vielä rikas kirjallinen kulttuuri, paljon hyviä kirjailijoita ja kääntäjiä, hieno kirjastolaitos, paljon lukeva kansa ja hyvä, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä. Lisäksi maassamme on vakiintunut kustannustoiminta ja ammattimaiset kirjallisuusjärjestöt. Näitä menestystekijöitä ei tule horjuttaa.
“Taloudellisen kasvun tavoittelussa ja tukia jaettaessa pitää olla selkeä näkemys siitä, mistä hyvä tilanne ja kasvu kumpuavat. Jos taiteesta halutaan tuottavaa, täytyy panostaa alkutuotantoon eli tekijöihin”, linjaa puheenjohtaja Hytönen.
Lisätietoja:
Ilmi Villacís, toiminnanjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto, 040 830 5936
