Kirjailija 4/2017

Kir

Suomen KirjailijaliittoLehtiLehden arkistoKirjailija 4/2017

Kirjailija 4/2017

Kirjailija-lehden 4/2017 teemana on ”runouden tulevaisuus?”. Lehden teemajutussa kysytään, millaisia runouden lukijoita kouluissa kasvaa ja mitä runoudelle lajina tapahtuu – haastateltavina ovat opettaja Elina Mäntylammi, runoilija Tommi Parkko sekä Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju. Kirjallisuudentutkija Anna Helle pohtii vieraskynäpalstalla 2000-luvun runouden erityispiirteitä ja suuntaa, ja Jyrki Kiiskinen raottaa tekstissään syitä runokurssien hiipumattoman suosion taustalla. Miia Toivion esseessä katsotaan kristallipalloon ja vaalitaan kielen moninaisuutta sekä oikeutta käsittämättömyyteen ja muminaan.

Kirjailijakuvassa tavataan Suvi Valli. Tien päällä -palstalla matkataan Hannu Niklanderin seurassa, ja Oma huone -palstalla kirjoittamisen paikkoja avaa Anu Kaaja. Kolumnisteina kirjoittavat Esa Mäkijärvi ja Johan Bargum. Lukuliitteessä julkaistaan Harry Salmenniemen novelli Ruumis, ja Takakannen takana -palstalla runonsa taustoja raottaa Veera Antsalo.

Eläköön runo

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 4/2017 – Parhaimmillaan runo tavoittaa mielemme sisäisiä (ja sisäkkäisiä) maailmoja. Se puhuu kohti ja ohi, pää- ja sivumerkityksin, monesta asiasta yhtä aikaa, eri rekisterein, sävyin ja kaiuin. Juuri siksi onnistunut runo on ylivertainen taideteos. Se saa tuntemaan ja ihmettelemään, ihastumaan kieleen, rakastamaan sitä – niin kirjoittajansa kuin lukijan. Usein runous myös hämmentää, sillä se sysää totutun logiikan näyttämön nurkkaan. Ei nurkka runoudelle ongelma ole, siellä se elää. Mutta nurkan menettäminen on.

Lue lisää

Suomen kieli toiminnan ytimenä

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2017 – Liiton jäsenyyskriteerit ovat asia, joka on vuosien saatossa kiinnostanut mediaa: toisinaan uutisoinnin kohteena on ollut yksittäisten henkilöiden jäseneksi hakeminen, toisinaan kiinnostusta ovat herättäneet liiton jäsenyyskriteerit yleisemmin. Liiton säännöissä jäseneltä vaaditaan vähintään kaksi suomen kielellä kirjoitettua kaunokirjallista teosta ja teoksilta sellaista ammatillista ja taiteellista tasoa, että kirjoittajaa voi pitää kirjailijana. Kirjailijan työhön ei ole koulutusta, joka pätevöittäisi ja joka voisi olla jäsenyyden ehtona, kuten on laita monissa muissa ammatillisissa yhdistyksissä. Kaikkien hakijoiden teokset luetaan huolella ja ammattilaisuuden taso arvioidaan liiton johtokunnassa.

Lue lisää

Isyysoikeus ja sähköinen julkaiseminen

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2017 – Tekijänoikeus muodostuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinomaista oikeutta määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Taloudelliset oikeudet mahdollistavat teoksen käytöstä sopimisen ja sen, että tekijä saa käytöstä korvauksen. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän persoonaa ja hänen suhdetta luomaansa teokseen. Lähtökohtaisesti tekijä ei voi luopua moraalisista oikeuksistaan.

Lue lisää

Kaikki muuttuu, mikään ei häviä

Millaisia runouden lukijoita kouluissa kasvaa? Pystyykö lyriikka tarjoamaan tekijälleen toimeentuloa tulevaisuudessa? Mitä runoudelle lajina tapahtuu? Haastateltavina Elina Mäntylammi, Tommi Parkko ja Hannu Harju.

Lue lisää