Äänikirjat ja kirjailijoiden palkkiot ovat saaneet viime aikoina mediassa näkyvyyttä, mikä on positiivista. Negatiivista sen sijaan on, että huolen aiheena on edelleen kirjailijan saama kohtuuttoman pieni palkkio.
Suomen Kirjailijaliitto julkaisi joulukuussa 2022 tekijänpalkkioselvityksen, jossa kartoitettiin liiton jäsenille maksettuja palkkioita vuoden 2021 kirjamyynneistä. Äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio oli lähes 80 prosenttia vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto, keskimäärin vain 0,71 euroa teokselta. Miksi? Kirjailijan tekemä työn määrä on kuitenkin molempien julkaisumuotojen kohdalla sama. Juristinkin matikkapäällä voisi päätellä, että jokin ei täsmää. Tekijänpalkkioselvityksen palaute äänikirjojen palkkioista on yksiselitteinen: 83 prosenttia vastanneista ei ole tyytyväinen palkkioon. Tämä tarkoittaa Kirjailijaliitossa ennen kaikkea sitä, että äänikirjoista on pidettävä edelleen ääntä!
Selvityksen vastauksissa korostui tyytymättömyys matalaan palkkiotasoon ja epäkohtiin tilityksien läpinäkyvyydessä. Äänikirjasopimuksista neuvoteltaessa kirjailijan tulisi kiinnittää huomiota tekijänpalkkioon, palkkion tilityslaskelmaan sekä oikeuksien palautumiseen. Tekijänpalkkioselvityksen mukaan äänikirjojen palkkioprosentti oli keskimäärin 18,1 prosenttia. Palkkio on kasvanut vuodesta 2019 muutaman prosentin, mutta se on edelleen alhainen. Kirjailijaliitto suosittelee, että sopimuksissa äänikirjojen palkkioprosenttiin sovellettaisiin progressiivista korotusta. Sitä mukaa kun kustantaja saa kulujaan äänikirjasta katettua, tekijän suhteellinen osuus palkkiosta kasvaa. Palkkioprosentin porrastaminen on sidottu myytyihin kappalemääriin. Kun myynti ylittää sovitun kappalemäärän, tekijän palkkioprosentti nousee.
Tekijänpalkkion tilityslaskelman tulee olla riittävän yksityiskohtainen sekä sisältää kuuntelukerrat luku- ja kuunteluaikapalveluista. Tästä kannattaa nimenomaisesti sopia. Muutoin kirjailijan on mahdotonta valvoa sitä, että korvaus on riittävä ja asianmukainen. Tekijänpalkkioselvityksen perusteella toivottavaa olisi läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen luku- ja kuunteluaikapalveluista saataviin tietoihin.
Palkkion ja tilitystietojen ohella oikeuksien palautumista koskeva ehto on tärkeä. Yleensä kustannussopimuksen voimassaolo ja oikeuksien palautuminen on sidottu painoksen loppuunmyyntiin. Äänikirjoja ei myydä samalla tavalla loppuun kuin painettuja kirjoja. Onkin erityisen tärkeää, että äänikirjasopimuksissa sovitaan yksiselitteisesti, miten ja milloin äänikirjan oikeudet voivat palautua kirjailijalle takaisin.
Äänikirjoista ääntä pitäminen ei ole missään nimessä äänikirjojen vastustamista. Päinvastoin, äänikirjojen kuuntelu on oiva tapa nauttia kirjallisuudesta! Kirjallisuuden kulutustottumusten muuttuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kirjan arvo olisi jotenkin vähentynyt. Kirjailijan tulee saada tekijänoikeusdirektiivinkin mukaan asianmukainen korvaus tekemästään teoksesta myös digitaalisessa alustataloudessa. Tällä hetkellä äänikirjasta saatava palkkio, 0,71 senttiä, ei ole asianmukainen palkkio kirjailijoiden mielestä, eikä toivottavasti myöskään kuluttajien, kustantajien tai luku- ja kuunteluaikapalveluiden mielestä.
Eeva Asikainen
Suomen Kirjailijaliiton lakimies
