Kuva: Tomi Kontio
Suvi Oinonen. Kuva: Tomi Kontio
Kustannusalallakin olisi mahdollista sopia asioista paikallisesti toiminnan erityispiirteet ja kehitystarpeet huomioiden. Se lisäisi oikeusvarmuutta ja luottamusta sekä vähentäisi transaktiokustannuksia molemmin puolin. Tätä kehitystä voitaisiin myös lainsäädännöllä tukea.
Kustannussopimuksesta on säädetty laissa, ja Suomen Kustannusyhdistys ja Suomen Kirjailijaliitto neuvottelivat aikanaan yhdessä alan mallisopimuksista. Sopimusvapauden ihanne sekä pelko kilpailun rajoittamisesta ovat kuitenkin olleet vahvoilla ja yleissopimuksista on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kirjailijoiden ja kustantajien välillä luovuttu – ainakin suomenkielisellä kustannusalalla.
Yhteinen sopiminen on nähty kilpailuoikeuden vastaisena toimintana: kirjailija on yrittäjä ja elinkeinon harjoittaja ja Kirjailijaliitto elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä, joka ei voi neuvotella kirjailijoiden puolesta kustannussopimuksista tai tehdä mallisopimuksia.
”Yhteinen sopiminen on nähty kilpailuoikeuden vastaisena toimintana.”
Elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset ja yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kilpailulainsäädännön mukaan kiellettyjä.
Erityisesti kiellettyjä ovat muun muassa sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja tai muita kauppaehtoja. Kiellot eivät kuitenkaan päde, jos sopimukset ja yhteiset menettelytavat esimerkiksi tehostavat tuotantoa tai jakelua tai edistävät kehitystä.
Kustantajat ovat erilaisia. Yhtä toimivaa mallia, joka sopisi kaikkien liiketoimintaan, ei tarvitse pitää lähtökohtana, kuten mennessä maailmassa toimittiin. Mutta paikalliset, talokohtaiset raamit ja vähimmäisehdot puolestaan olisivat hyvinkin laadittavissa – kilpailua vääristämättä.
”Paikalliset, talokohtaiset raamit ja vähimmäisehdot olisivat hyvinkin laadittavissa – kilpailua vääristämättä.”
Erityisesti murrostilanteissa, joissa kaikki ovat uudenlaisten tilanteiden edessä, on asioista sovittava huolellisesti ja yhteisesti, jotta ala kehittyy tasapainoisesti. Palkkiosuositusten ja mallisopimusten tarkoituksena ei siis suinkaan ole estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua. Niiden tarkoituksena on turvata heikommassa neuvotteluasemassa olevaa osapuolta, yksin sopimuksistaan neuvottelevaa kirjailijaa, sekä tehostaa toimintaa ja vähentää neuvottelemiseen käytettävää työtä.
Minimiehdoista sopiminen kustantajakohtaisesti jättäisi varaa kilpailulle, kustantajat voisivat edelleen kilpailla kirjailijoista: sopiminen ei estäisi tarjoamasta parempaa sopimusta. Yhteisellä sopimisella turvattaisiin kuitenkin myös kirjailijoiden oikeudet ja oikeus korvaukseen.
Nykyisessä tilanteessa kirjailijat neuvottelevat sopimusehdoistaan yksitellen. Jos jokaista yksittäistä sopimusta ei kaikilta kohdiltaan tarvitsisi käydä erikseen lävitse, säästyisi aikaa ja rahaa sekä kirjailijalta että kustantajalta. Niin sanotut transaktiokustannukset siis pienenisivät.
”Minimiehdoista sopiminen kustantajakohtaisesti jättäisi varaa kilpailulle, sopiminen ei estäisi tarjoamasta parempaa sopimusta. Yhteisellä sopimisella turvattaisiin myös kirjailijoiden oikeudet ja oikeus korvaukseen.”
Suomessa Finlands svenska författareföreningenillä on hyvässä yhteistyössä ruotsinkielisten kustantamojen kanssa tehdyt sopimukset, ”modelavtal”, joissa määritellään minimiehdot. Myös Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa sikäläinen kirjailijaliitto ja kustantamot neuvottelevat yhdessä kustantamoissa käytettävät raamisopimukset.
Tekijänoikeuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Nykyisessä tekijänoikeuslaissa säädetään myös kustannussopimuksesta, ja pidämme tärkeänä, että ko. pykälät säilytetään uudistuksessa. Ne vahvistavat sopimisen vakiintuneita malleja ja tuovat alalle ennakoitavuutta. Tekijänoikeuslain uudistamisen yhteydessä voitaisiin vahvistaa myös kollektiivista sopimista. Kaikkien tekijöiden asemaa voitaisiin parantaa lainsäädännön keinoin. Euroopan neuvoston ministerikomitea linjasi jo vuonna 2018, että kilpailuoikeus ei estä itsensätyöllistäjiä sopimasta kollektiivisesti.
Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja
