Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja, johtokunta ja toimielimet

Ville Hytönen

Ville Hytönen (s.1982) on Porvoossa syntynyt, Turussa ja Tampereella vaikuttanut ja virolaisessa majakkalaaksossa pienen poikansa kanssa asuva kirjailija. Hän on julkaissut noin 50 teosta runoutta, romaaneja, esseeteoksia, lastenkirjoja, aforismeja sekä yhden keittokirjan.

Hytönen on ollut perustamassa Kustannusosakeyhtiö Savukeidasta, Tulenkantajien kirjakauppaa, Turun Kirjan taloa ja Tulenkantaja-palkintoa. Hän kirjoittaa myös kirjallisuuskritiikkiä sekä ulkopolitiikkaa koskevia analyyseja. Vapaa-ajallaan hän kävelee poikansa kanssa Itämeren rantatörmillä, pilkkoo puita ja remontoi pientä taloaan.

Ville Hytönen on liiton johtokunnan puheenjohtaja 2024-2026. Liitossa hän on toiminut aiemmin johtokunnan jäsenenä 2020–2022 ja johtokunnan varajäsenenä 2019–2020. Hytönen on myös liiton yhteydessä toimivan Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn puheenjohtaja, Kirjailija-lehden vastaava päätoimittaja, kirjallisen lautakunnan puheenjohtaja sekä taloustoimikunnan jäsen.

Sähköposti: puheenjohtaja (at) kirjailijaliitto.fi

Paula Havaste

Pikkutyttönä haaveilin kirjoittavani joskus kirjan. Nyt olen kirjoittanut yli 20 kirjaa: romaaneja, tietokirjallisuutta, satuja ja runoja.

Aikuisena aloin haaveilla siitä, että saisin puolustaa kirjailijoita: meidän sopimuksiamme ja oikeuksiamme, turvata tulevaisuuden näkymiä. Nyt olen saanut tehdä sitä liki 10 vuotta Kirjailijaliiton johtokunnassa sekä liittoa erilaisissa säätiöissä ja järjestöissä edustaen. Kiitos, että olen saanut tehdä mitä haluan, innostuneena ja sitkeästi.

Paula Havaste on liiton johtokunnan jäsen 2024–2026. Hän on toiminut liiton johtokunnassa vuodesta 2015 alkaen. Havaste edustaa Kirjailijaliittoa Kirjallisuuden edistämisen valtuuskunnassa sekä Luovat ry:ssä.

Laura Honkasalo

Laura Honkasalo (s. 1970) on helsinkiläinen kirjailija, joka asuu kesät Varsinais-Suomessa. Honkasalo on kirjoittanut romaaneja, omakohtaisia tietoteoksia, sarjakuvakäsikirjoituksia sekä historiikkeja. Hän opettaa Omniassa luovaa kirjoittamista, autofiktiota sekä omaelämäkerrallista kirjoittamista. Honkasalo on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan taidehistoria. Hän on työskennellyt ammattitoimittajana yli 20 vuotta.

Laura Honkasalo harrastaa historiaa ja vanhoja kirjoja, ompelemista, kuvataiteita sekä kodittomien valokuvien ja vanhojen nappien keräämistä. Hän rentoutuu psykologisen kauhun parissa.

Laura Honkasalo on liiton johtokunnan jäsen 2024–2026. Hän toimi varajäsenenä 2019–2021. Honkasalo kuuluu liiton kirjalliseen lautakuntaan sekä Kirjailija-lehden toimituskuntaan. Honkasalolle tärkeitä teemoja ovat mm. kirjailijoiden työhyvinvointi, freelancereiden työterveyshuolto, työssä jaksaminen sekä sosiaaliturvakysymykset.

Venla Hiidensalo

Venla Hiidensalo on helsinkiläinen kirjailija, valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden opiskelija. Hän on kirjoittanut neljä romaania ja työskennellyt myös kulttuuritoimittajana.

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja kirjailijoiden edunvalvonta ovat olleet hänelle keskeisiä teemoja koko uran ajan. Hän on toiminut Suomen PENin ja Helsingin Kirjailijoiden puheenjohtajana. Venla Hiidensalo on liiton johtokunnan jäsen vuonna 2026. Johtokunnan työskentely on tullut hänelle tutuksi jäsenen roolissa myös vuosina 2016–2018.

Vuosina 2023–2024 hän työskenteli koordinaattorina Kirjailijaliiton Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hankkeessa. Hankkeen sekä oikeustieteen opintojensa myötä hänelle on kertynyt asiantuntemusta kirjallisuuden suoratoistoon ja tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvistä kysymyksistä.

Vapaa-aikanaan hän viettää aikaa kolmen nuorimmaisen lapsensa kanssa saarimökissä Päijänteellä.

Katja Kallio

Katja Kallio on kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja kolumnisti. Hän on kirjoittanut mm. seitsemän romaania, neljä elokuvakäsikirjoitusta sekä kaksi kirjoituskokoelmaa, joissa hän tarkastelee oman elämänsä vaiheita elokuvien ja niiden katsomiskokemusten kautta.

Aiemmassa elämässään hän on toiminut mm. Akateemisen kirjakaupan myyjänä sekä  Like Kustannuksen kustannustoimittajana. Kallio on ollut Helsingin kirjailijat ry:n johtokunnan jäsen, ja laati syksyllä 2024 yhdessä kollegoiden kanssa Avoimen kirjeen kirjallisuuden puolesta. Hän on image-lehden elokuvakolumnisti, ja toimi vuoteen 2024 asti myös Kirjasto-lehden kolumnistina. 

Anne Leinonen

Anne Leinonen on ristiinalainen kirjailija, kustannustoimittaja ja kirjoittajaohjaaja, joka kirjoittaa spekulatiivista fiktiota niin aikuisille kuin nuorille, yksin ja yhdessä toisten kirjoittajien kanssa.

Romaanien ja novellien lisäksi Leinonen on kirjoittanut kuunnelmia, lasten ja nuorten kirjoitusoppaita, näytelmän ja äänikirjoja. Kaikkea ei ole suinkaan julkaistu, ja hänellä onkin kokemusta myös kirjailijan ammatillisista vaikeuksista, kuten pöytälaatikkoon jääneistä käsikirjoituksista ja leipätyön ja kirjoittamisen yhdistämisen haasteista. Novellit ovat erityisen lähellä hänen sydäntään, ja hän onkin ollut mm. J. H. Erkon kirjoituskilpailun sekä Nova-kisan raadeissa. Kirjailijaliiton johtokunnassa hän haluaa erityisesti saada erilaisten kirjailijoiden äänen kuuluviin.

Leinonen harrastaa korealaista miekkailua haidong gumdoa, metsissä samoilua, metallimusiikkia ja kirjoittajien verkostoimista. Hän järjestää kotonaan Ristiinassa spefikirjoittajien leirejä, joilla konkarit ja noviisit pääsevät antamaan ja saamaan vertaistukea. Leinonen palkittiin yhteisöllisestä toiminnastaan Etelä-Savon taidepalkinnolla 2022 sekä Suomen Kirjailijaliiton Suunta-palkinnolla vuonna 2025.

Anne Leinonen on liiton johtokunnan jäsen vuodesta 2026.

Maaria Päivinen, varapuheenjohtaja

Maaria Päivinen on Tohmajärvellä syntynyt, eri maissa asunut, nykyään Kotkassa kotipesäänsä pitävä kirjailija. Koulutukseltaan hän on suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, runoutta ja pari lastenkirjaa. Hän on Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja.

Erityistä huolta Päivinen kantaa lasten ja nuorten lukutaidon rappeutumisesta, kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista, kirjailijoiden tulonlähteistä – työhyvinvoinnista puhumattakaan. Vapaa-ajallaan Päivinen liikkuu poikansa kanssa pitkin maita, mantuja ja laskettelurinteitä ja heiluttelee mielellään kahvakuulaa kynän lisäksi. Hän on johtokunnan jäsen kaudella 2024–2026 ja varapuheenjohtaja. Johtokuntatyöskentely on tullut hänelle tutuksi varajäsenen roolissa vuosina 2022–2023. Hän kuuluu myös Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmään.

Hanna Ryti

Hanna Ryti on kirjailija ja teatteriohjaaja. Hän on toiminut myös mm. radiojuontajana, kulttuuritoimittajana ja talonmiehenä. Koulutukseltaan hän on teatteritaiteen maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti ja teatteri-ilmaisun ohjaaja.

Vapaahetkinään Ryti urheilee, saunoo ja käy avannossa. Ryti on johtokunnan jäsen 2024–2026.

Pajtim Statovci

Pajtim Statovci (s. 1990) on helsinkiläinen kirjailija, väitöskirjatutkija ja filosofian maisteri (yleinen kirjallisuustiede). Hän on julkaissut neljä romaania sekä novelleja eri antologioissa. Hänen teostensa käännösoikeuksia on myyty yli 25 kielialueelle. Statovci palkittiin esikoisromaanistaan Kissani Jugoslavia (2014) Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Hänen toinen romaaninsa Tiranan sydän (2016) oli Yhdysvalloissa yksi National Book Award  -kirjallisuuspalkinnon viidestä finalistista. Hänen kolmas romaaninsa Bolla (2019) palkittiin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla. Statovci sai toisen Finlandia-palkinnon neljännestä romaanistaan Lehmä synnyttää yöllä (2024).

Pajtim Statovci on Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 2025–2027. Statovci kuuluu liiton uuteen edunvalvontatyöryhmään, kirjalliseen lautakuntaan sekä Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn valtuuskuntaan. Statovci on erityisen kiinnostunut kirjailijan tekijänoikeuksista ja tekijänoikeustuloista. Kirjallisuuden suoratoistopalveluiden ja tekoälyn aikana kirjailijan taloudellinen asema on turvattava.

Silja-Elisa Laitonen

Poliisihaalarit gepardiasuun vaihtanut Silja-Elisa Laitonen on väkevien naisten tarinoihin erikoistunut nummelalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut Suviranta-trilogian, joka käsittelee naisten sotakokemuksia sekä naispoliisien historiaa. Laitonen valmistui käsikirjoittajaksi Metropolia ammattikorkeakoulusta 2022 ja samana vuonna julkaistiin hänen esikoisteoksena Valinta. Laitonen on ohjannut ja käsikirjoittanut sisällissodan naistaistelijoista kertovan dokumentin Susinartut ja Lahtarin Morsiamet sekä naisuimariporukasta kertovan Vedenneidot-dokumentin. Hän on tämän lisäksi ideoinut ja järjestänyt kotimaisista lyhytelokuvista koostuvan Neito-festivaalin. Vapaa-ajallaan Laitonen laulaa ja mouruttaa kitaraansa Amygdalah-metallibändissään.

Laitonen on omien sanojensa mukaan selvinnyt rankasta lapsuudestaan kirjallisuuden avulla ja Kirjailijaliiton johtokunnan toimintaan hän hakeutui puolustaakseen kirjallisuutta ja lukutaitoa. Kirjailijan työtä ei voi harrastaa hauskana sivutoimena vaan siitä pitää saada asianmukainen korvaus, ja hänen mielestään kulttuurialaan kohdistuvat leikkaukset  ja epäkohdat heikentävät pahimmillaan yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.

Tittamari Marttinen, varapuheenjohtaja

Tittamari Marttinen on syntynyt Kajaanissa ja asunut yli 30 vuotta Helsingissä, nykyisin hän asuu Rovaniemellä. Hänen tuotantoonsa kuuluu kirjoja lapsille, nuorille ja aikuisille, yhteensä yli 100 nimekettä: proosaa ja runoutta, lasten- ja nuortenromaaneja, kuvakirjoja, satuja ja tarinoita sekä sarjakirjoja.

Tittamari Marttinen on filosofian maisteri Helsingin yliopistosta ja kulttuurituottaja (yamk) Oulun amkista. Hän on työskennellyt vuosikymmeniä lukemisen edistämisen parissa ja mm. Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijana. Hän harrastaa ulkoilua, elokuvia, lukemista ja kasviskokkailua sekä toimii rikos- ja riita-asioiden vapaaehtoisena sovittelijana.

Tittamari Marttinen on Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja. Hän on aiemmin ollut Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 2005-2016 ja varapuheenjohtaja 2007-2016. Hän on Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry.n johtokunnassa vuodesta 2022. Taiken lastenkulttuuripaneelissa hän oli vuosina 2017-2024 ja Lapin taidetoimikunnassa 2021-2024 (puheenjohtaja 2023-24). Hänelle tärkeitä teemoja ovat mm. lukutaito sekä kirjailijoiden tulot, oikeudet ja hyvinvointi.

J.S. Meresmaa

J.S. Meresmaa (synt. 1983) on ammattikoulun käynyt kirjailija Tampereelta. Hänen monipuolinen tuotantonsa on ollut ehdolla useille kirjallisuuspalkinnoille ja käsittää yli 25 teosta niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Meresmaan tuotantoa on käännetty myös muille kielille.

Kirjoittamisen lisäksi Meresmaa on toimittanut novelliantologioita ja toiminut useiden kirja- ja kulttuurihankkeiden alkuunpanijana ja johtajana niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hän on yksi osuuskuntamuotoisen Osuuskumma-kustannuksen perustajajäsenistä sekä entinen hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän on ollut perustamassa Tampere Steampunk Festivalia, jolla myönnettiin Tampereen Vuoden kulttuuriteko -palkinto 2022. Meresmaa toimii kirjallisuuden kentällä aktiivisesti edistämässä ennen kaikkea lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä spekulatiivisen fiktion asemaa. Tärkeitä arvoja hänelle ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, moninaisuus ja taiteellisen vapauden turvaaminen.

Alexandra Salmela

Alexandra Salmela (s. 1980) on Bratislavassa syntynyt ja Tampereella asuva kirjailija, kääntäjä ja dramaturgi. Hän kirjoittaa ja julkaisee sekä lapsille että aikuisille, sekä suomeksi että slovakiksi enimmäkseen proosaa, mutta myös draamaa, radiotekstejä, esseitä, ym. Hän on kirjoittanut siitä lähtien kun oli opetellut kirjoittamaan, mutta debytoi vasta 2010 romaanilla 27 eli kuolema tekee taiteilijan, joka sai mm. HS-esikoiskirjapalkinnon ja jonka Finlandia-ehdokkuuden myötä päivitettiin palkinnon säännöt.

Salmela nauttii kuvataiteesta ja teatterista ja kävelee mielellään, pisimmillään Tampereelta Helsinkiin. Vahvoja tunteita herättävät myös kaikenlainen epäoikeudenmukaisuus, typeryys ja ympäristökriisi. Koulutukseltaan Salmela on teatteridramaturgi (Bratislavan Teatteriakatemia) ja suomen kielen ja kirjallisuuden lisensiaatti (Prahan Kaarlen yliopisto).