Kirjailijan ammatti ja tulot
Kirjan kirjoittaminen on luovaa ja vaativaa ajattelutyötä, joka edellyttää kielen tajua, paneutumista, näkemystä ja kirjallista lahjakkuutta. Kirjailijat haluaisivat ansaita elantonsa ensisijaisesti kirjoittamalla, mutta suuri osa joutuu tekemään kirjoittamisen ohella sirpaleisesti muita töitä. Tällä sivulla on tietoa ammattikaunokirjailijoiden tulorakenteesta.
Kirjailijaliiton jäsenet kirjoittavat kaunokirjallisia teoksia kuten romaaneja, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, novelleja, esseitä, lyriikkaa ja sarjakuvaromaaneja. 7 % jäsenistä julkaisee teoksen alle vuoden välein, 18 % vuoden välein, 25 % kahden vuoden välein ja 33 % 3–5 vuoden välein.
Kirjailijaliiton jäsenistä vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on 83 %, yleisimmin humanistisista tieteistä tai taide- ja kulttuurialalta. Kirjallisuudentutkimuksen tai kirjoittamisen opintoja korkeakoulussa tai jonkin muun tahon tarjoaman kirjoittajalinjan opintoja oli taustalla 55 % vastaajista. 77 % vastaajista oli opiskellut jollakin tasolla kirjoittamista esimerkiksi yksittäisillä kirjoittamisen kursseilla tai erilaisten yhdistysten kirjoittajakoulutuksissa.
Kirjan kirjoittamisen prosessi pitää sisällään monia erilaisia vaiheita ideoinnista aiheen kypsyttelyyn, tiedonhankintaan ja aineistojen tutkimiseen. Myös kirjallisuuden lukeminen on keskeinen osa kirjailijan ammattia. Kirjailijat työskentelevät pitkälti yksin, mutta koska työ on harvoin sidottua yhteen fyysiseen paikkaan, voi työtä rytmittää ja siihen hakea uusia lähestymistapoja esimerkiksi residenssijaksoilla. Kirjailija tekee usein läheisesti töitä kustannustoimittajan kanssa. Julkaisun jälkeen kirjat jatkavat elämäänsä muun muassa käännöksinä, esittävän taiteen teoksina, elokuvina ja tv-sarjoina.
Lähtökohtaisesti kirjailijan työtä ei tehdä työsuhteessa. Esimerkiksi kustantaja ei ole kirjailijan työnantaja eikä kustannussopimuksen perusteella saadut tekijänoikeuskorvaukset ole palkkaa. Ammattimaisesti ja ansiotarkoituksessa toimiva kirjailija tulkitaan pikemminkin yrittäjäksi. Työttömyysturvajärjestelmässä pidetään yrittäjinä kaikkia niitä henkilöitä, jotka tekevät ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa ja yritystä perustamatta.
Kirjailijaprofiilit eli miten kirjailijan ammattia pääasiallisesti harjoitetaan
Kirjailijaliiton jäsentutkimuksessa 2025 kartoitettiin ensimmäistä kertaa kolme kirjailijan ammatin harjoittamisen päätapaa: pelkästään päätoimiset kirjailijat, moniottelija-kirjailijat ja sivutoimiset kirjailijat. Jaottelu tehtiin kirjailijan ammatin päätoimisuuden ja muussa ammatissa toimimisen pohjalta. Tutkimuksen mukaan päätoimisena kirjailijana toimii 59 % kirjailijoista, ja kirjailijan ammatin lisäksi muussa ammatissa 50 %.
Huomionarvoisaa on se, että pelkästään kirjailijan työtä harjoittavien päätoimisten kirjailijoiden tulotaso on heikko. Kokonaisansiot jäävät lähes puoleen verrattuna muilla aloilla työskenteleviin, sivutoimisiin kirjailijoihin.
Pelkästään päätoiminen kirjailija
Päätoiminen kirjailija, joka ei toimi muussa ammatissa. Heitä on 38 % Kirjailijaliiton jäsenistä.
Pelkästään päätoimisten kirjailijoiden toiminta on hyvin ammattimaista. He kirjoittavat monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeja, kuten proosaa, lastenkirjallisuutta, lyriikkaa ja nuortenkirjallisuutta. He myös julkaisevat tiuhasti: 14 % julkaisee teoksen tyypillisesti alle vuoden välein ja 27 % vuoden välein. Heistä 70 % on julkaissut viimeisimmän teoksen alle 2 vuotta sitten.
Teosten jatkokäyttö on heidän keskuudessaan yleistä: noin puolella teoksia on käännetty, noin 40 %:n teoksista on tehty näytelmiä tai muita esittävän taiteen teoksia, sävellyksiä on tehty 21 %:n teoksista ja elokuvia ja tv-sarjoja 14 %:n teoksista.
Pelkästään päätoimisten kirjailijoiden tulot
Kaunokirjalliset tulot ovat pelkästään päätoimisilla kirjailijoilla keskimääräistä korkeammat, mutta heidän kokonaistulonsa ovat keskimääräistä matalammat. Tässä profiilissa on mukana myös eläkettä ja/tai taiteilijaeläkettä saavia kirjailijoita, jotka toimivat edelleen kirjailijan ammatissa.
Pelkästään päätoimisen kirjailijan kaunokirjalliset tulot ovat keskimäärin 17 950 € vuodessa. Ilman apurahoja kaunokirjalliset tulot ovat 7300 € vuodessa. Kaikista töistä saatavat tulot ovat pelkästään päätoimisilla kirjailijoilla keskimäärin 23 766 € vuodessa.
Pelkästään päätoimiseksi kirjailijaksi jättäytyminen nostaa kaunokirjallisia tuloja, mutta laskee kokonaisvuosituloja. Kaunokirjallisuudesta saatavat tulot muodostavat valtaosan tuloista, minkä myötä tulotaso jää matalaksi. Pelkästään päätoimisten kirjailijoiden ryhmässä on nähtävillä keskivertoa hieman enemmän kaunokirjallisuuden freelance-tuloja ja apurahoja. Pelkästään päätoimiset kirjailijat ovat pitkälti Kirjailijaliiton neuvonnan varassa, sillä he eivät yleisesti kuulu mihinkään ammattiliittoon.
Moniottelija-kirjailija
Päätoiminen kirjailija, joka toimii myös muussa ammatissa. Heitä on 21 % Kirjailijaliiton jäsenistä.
Moniottelija-kirjailijat työskentelevät usein kaunokirjailijan työn ohella kirjallisuuden liepeillä esimerkiksi toimittajina, tietokirjailijoina, kriitikoina ja luovan kirjoittamisen opettajina sekä muiden taiteiden parissa esimerkiksi käsikirjoittajina tai muun alan taiteilijoina. He myös esiintyvät ja hakevat muita työmahdollisuuksia aktiivisesti.
Muu työ kuitenkin vaikuttaa julkaisutahtiin verrattuna pelkästään päätoimiseen kirjailijaan: harvempi julkaisee teoksen alle vuoden (5 %) tai vuoden välein (7 %). Tyypillisin julkaisutahti on kahden vuoden välein, ja 75 % heistä onkin julkaissut viimeisimmän teoksen alle 2 vuotta sitten.
Moniottelijoissa korostuvat korkeakoulutetut naiset, jotka ovat määrätietoisesti opiskelleet kirjoittamista esimerkiksi osana korkeakouluopintojaan tai kirjoittajakoulutuksissa.
Kirjallisuudenlajeista moniottelija-kirjailijat julkaisevat erityisesti proosaa, lyriikkaa, lastenkirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja esseistiikka. Myös moniottelijoilla noin puolella on tehty teoksista käännöksiä. Muu jatkokäyttö on jonkin verran pelkästään päätoimista kirjailijaa vähäisempää: näytelmä tai muu esittävän taiteen teos on 30 %, sävellys 7 % ja elokuva tai tv-sarja 13 % moniotteilijoista
Moniottelija-kirjailijoiden tulot
Moniottelijat toimivat kaunokirjailijoina useammin apurahalla kuin pelkästään päätoimiset kirjailijat, mutta lyhyemmillä jaksoilla. Muut kaunokirjalliset tulot sitä vastoin ovat hiukan pienemmät kuin pelkästään päätoimisilla kirjailijoilla, mutta kokonaistulot taas selvästi isommat.
Moniottelija-kirjailijoiden kaunokirjalliset tulot ovat 16 364 € vuodessa ja ilman apurahoja 4700 € vuodessa. Kaikista töistä kerääntyvä tulo nousee heillä 32 900 € vuodessa.
Moniottelijat esiintyvät ja hakevat muita työmahdollisuuksia aktiivisesti. Lähes 70 % saa kaunokirjallisuuden freelancer-tuloja verokortilla (työkorvaus). Tuloja, jotka eivät liity kaunokirjallisuuteen kerrytetään yhtä lailla freelancer-tuloina verokortilla (45 %), mutta myös osa-aikaisessa työsuhteessa (27 %), laskuttamalla toiminimen (20 %), laskutuspalvelun kautta (12 %) tai osakeyhtiön kautta (8 %), sekä muiden alojen tekijänoikeuskorvauksina (33 %). Moniottelija-kirjailijoista 46 % haluaisi toimia aktiivisesti kirjailijoiden yhteiskunnallisen aseman edistämiseksi.
Sivutoiminen kirjailija
Kirjailija, joka ei ole päätoiminen kirjailija, vaan toimii myös muussa ammatissa. Heitä on 30 % Kirjailijaliiton jäsenistä.
Sivutoimisina kirjailijoina toimii todennäköisesti sekä päätoimiseksi tähtääviä uransa alussa olevia kirjailijoita että sivutoimisena kirjailijana identiteettinsä löytäneitä, joilla on vahva ammatti-identiteetti myös muussa ammatissa.
Sivutoimiset kirjailijat ovat keskimäärin noin 50–59-vuotiaita ja he julkaisevat eri kirjallisuudenlajeja kapeammin kuin pelkästään päätoimiset kirjailijat ja moniottelijat. Pääasiassa he julkaisevat proosaa ja jonkin verran tietokirjallisuutta sekä lastenkirjallisuutta ja lyriikkaa.
Sivutoimiset kirjailijat julkaisevat harvemmin, tyypillisesti noin 3–5 vuoden välein (42 %), ja julkaisuja on yhteensä vähemmän kuin pelkästään päätoimisilla kirjailijoilla ja moniottelijoilla. Heistäkin kuitenkin 18 % julkaisee tyypillisesti vuoden ja 19 % kahden vuoden välein. Sivutoimiset kirjailijat haluavat pysyä kirjoittamisen ammattilaisina, ja päätoimisena kirjailijoina heistä haluaisi toimia 62 %.
Heidän teoksiaan on hiukan enemmän julkaistu omakustanteena (17 %), ja kirjojen jälkikäyttöä on sivutoimisilla kirjailijoilla vähemmän kuin pelkästään päätoimisilla kirjailijoilla ja moniottelijoilla. Suhteessa moniottelijoihin sivutoimisten kirjailijoiden ammattikenttä on laaja, eikä muu työ välttämättä liity suoraan kirjailijan työhön tai kirjallisuuteen. Etenkin opettajana toimiminen on yleistä.
Sivutoimisten kirjailijoiden tulot
Sivutoimisten kirjailijoiden kaunokirjalliset tulot ovat keskimäärin 4500 € vuodessa ja ilman apurahoja 2370 € vuodessa. Kaikista töistä saadut tulot ovat nousevat heillä keskimäärin 39 334 € vuodessa.
Lähes puolet ryhmän edustajista eli 47 % on kokoaikaisessa työsuhteessa, 29 % osa-aikaisessa työsuhteessa ja osalla on myös yritystoimintaa. Sivutoimiset kirjailijat työskentelivät keskimääräistä vähemmän apurahalla (39 %), ja yleisin apuraha oli vain 1 kuukauden mittainen. Heillä oli myös freelancer-tuloja päätoimisia kirjailijoita vähemmän.
Työelämän ulkopuolella toimii 12 % vuoden 2025 jäsenkyselyyn vastanneista Kirjailijaliiton jäsenistä. He eivät toimi päätoimisena kirjailijana eivätkä muussa ammatissa. Pääosa heistä on eläkkeellä ja osa työelämän ulkopuolella hetkellisesti. Suurin osa saa edelleen kirjailijan työstä sivutoimista tuloa.
Mistä kirjailijan tulot koostuvat?
Kirjailijan tulot muodostuvat monista lähteistä, kuten esimerkiksi kirjan myynnistä kerääntyvistä tekijänoikeuspalkkioista, taiteellisen työskentelyn mahdollistavista apurahoista, kirjoituspalkkioista, esiintymiskorvauksista ja kouluttamisesta.
Suomen kielialueella ja pienillä markkinoilla vain harva kirjailija saa toimeentulonsa pelkästään kirjamyynnistä. Siksi kustantajilta saatujen tilityksien lisäksi kirjailijoille ensiarvoisen tärkeitä tulovirtoja ovat Sanaston tilittämät lainauskorvaukset ja apurahat. Erityisesti apurahojen merkitys on alan digitalisaation vuoksi kasvanut.
Mitä kirjailijan keskeisimmät tulot ovat?
Apuraha
Apuraha on valtion tai yksityisten säätiöiden kirjailijalle maksama taloudellinen tuki eli investointi taiteelliseen työhön. Apurahan merkitys on yksinyrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä toimivalle kirjallisuuden tekijälle samankaltainen kuin yritystuki yritykselle. Apurahojen turvin Suomeen syntyy uutta kotimaista kirjallisuutta ja kielemme säilyy elävänä, moniäänisenä ja rikkaana.
Apurahan voi ymmärtää helposti väärin: kyse ei ole avustuksesta huonoon taloudelliseen tilanteeseen tai muusta sosiaalituesta taiteilijoille. Kyse on puhtaasti valtion tai yksityisen säätiön investoinnista taiteelliseen työhön, joka myönnetään aina tarkan työsuunnitelman perusteella.
Kustantajalta saadut tilitykset
Kustantajat maksavat tekijöille tekijänoikeuskorvausta oikeudestaan hyödyntää kirjaa taloudellisesti. Kirjailija saa kaupallisesta hyödyntämisestä tulevista tuloista osuutensa tekijänpalkkiona, joka lasketaan prosenttiosuutena kirjan arvonlisäverottomasta myyntitulosta.
Lainauskorvaus
Lainauskorvaus on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kirjailijalle tilittämä tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä.
Lainauskorvaus perustuu tekijänoikeuslakiin ja Euroopan Unionin vuonna 1992 antamaan vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Direktiivi edellyttää, että tekijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen teostensa lainaamisesta tai oikeus kieltää teostensa lainaaminen. Suomessa lainauskorvausta on maksettu vuodesta 2007 alkaen.
Mitä kirjailija tienaa?
Vuoden 2025 jäsenkyselyn mukaan bruttona maksettujen tulojen mediaani pelkästä kaunokirjallisesta työstä ilman apurahoja oli vuonna 2024 3000 euroa. Tuloihin laskettiin laajasti tekijänoikeuskorvaukset (kuten yllä) sekä kirjailijana esiintyminen, kirjoittamisen opettaminen, muut kirjoitustyöt ja muut kirjailijan työhön liittyvät tulot.
Kun kaunokirjalliseen työhön lisättiin mukaan myös apurahat, olivat kokonaisvuositulot kaunokirjallisesta työstä vuonna 2024 jäsenkyselyn mukaan bruttona 10 900 euroa (mediaani). Aiemman tulotutkimuksen mukaan kokonaisvuositulot olivat vielä vuonna 2022 12 600 euroa.
Kirjailijaliiton vuoden 2023 tulotutkimuksen mukaan kirjailijan pelkästään kaunokirjallisesta työstä saamien tulojen mediaani oli 1713 euroa vuodessa vuonna 2022. Tutkimuksessa tuloihin laskettiin kustantajilta saadut kirjan myynnin mukaiset tilitykset (tekijänoikeustulot), Sanaston lainauskorvaukset, tekijänoikeustulot ulkomailta, tulot käsikirjoitustöistä, muut tekijänoikeuskorvaukset, muut korvaukset teosten käytöstä, tulot kirjoista tehdyistä näytelmistä sekä tulot elokuvista ja kuunnelmista.
Tekijänoikeuskorvaukset pitävät sisällään kustantajilta kirjamyynnistä saadut tilitykset, kirjojen kirjastolainaamisesta maksettavat lainauskorvaukset ja tulot kirjoista tehdyistä näytelmistä ja elokuvista. Tämä tarkoittaa korvausta monen vuoden työstä.
Muut tulot
Muusta kuin kaunokirjallisesta työstä saadut tulot nostavat kirjailijoiden vuositulot tyydyttävälle tulotasolle. Melkein kaksi kolmasosaa kirjailijan vuosituloista muodostuukin muusta kuin kaunokirjallisesta tulosta.
Kirjailijaliiton jäsenkyselyn (2025) mukaan vuonna 2024 bruttona maksettu kokonaisvuositulo kaikista töistä (niin kaunokirjailijan työt kuin muutkin työt) oli kaunokirjailijalle keskimäärin 29 000 euroa eli noin 2400 euroa kuukaudessa (mediaani). Tuloihin laskettiin palkkatulot, palkkiot toimeksiannoista, tulot yritystoiminnasta, tekijänoikeuskorvaukset ja apurahat. Tuloihin ei laskettu eläkettä tai sosiaalietuuksia.
Aikavälillä 2018–2024 kirjailijoiden tulot tippuivat peräti 25 % (Tulotutkimus 2023). 2010-luvulla alkanut kirja-alan digitaalinen murros, eli painettujen kirjojen korvautuminen e- ja äänikirjoilla ja striimauspalveluilla, muuttaa kirja-alaa radikaalisti. Murros lisää teosten saatavuutta ja tuo uusia yleisöjä kirjojen pariin, mutta samalla se laskee ratkaisevasti kirjailijoiden ansioita.
Kirjailijan tekijänpalkkiot eri formaateista
Vuoden 2024 mediaanipalkkio per myyty painettu teos oli 3,13 €. Ansiotaso painetusta kirjasta kasvoi vuodesta 2022 reilu 14 %, jolloin mediaanipalkkio per myyty teos oli 2,68 €.
Vuonna 2024 mediaanipalkkio suoratoistopalveluissa per kuunnellusta äänikirjasta oli vain 0,52 €. Mediaanipalkkio per myyty sähkökirja suoratoistopalvelussa oli vain 0,57 €. Suoratoistopalveluissa tekijänpalkkio lasketaan kuunneltujen minuuttien mukaisesti, eli kirjan pituus vaikuttaa kuunnellusta teoksesta saatavan korvauksen määrään. Lyriikan ja lastenkirjallisuuden palkkiot jäävät erityisen pieniksi: vastaajien palkkio kuunnellusta teoksesta saattoi olla esimerkiksi vain 0,10–0,15 €.
Suoratoistopalveluista kirjailijan saama tekijänkorvaus on yli 80 % pienempi kuin painetusta kirjasta, vaikka kirjailijantyön näkökulmasta julkaisuformaatilla ei pitäisi olla merkitystä.
Kaunokirjailijan teoskohtaisen palkkion kehitys julkaisumuodoittain 2019–2024:
