Kirjailijan työterveys ja työhyvinvointi
Työhyvinvointi on tasapainoilua työn vaatimusten ja voimavarojen välillä. Kirjailijan työssä vastuu työkyvyn, työterveyden ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä on kirjailijalla itsellään. Myös Kirjailijaliitto tukee jäseniään työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Kirjailijan työhön liittyy erityispiirteitä, jotka tekevät siitä henkisesti ja ruumiillisesti kuormittavaa. Vapaa ja luova työ kulkee lomien ja työaikojen puuttuessa aina mukana. Kirjailijan työn kääntöpuolia ovat myös taloudellinen epävarmuus ja jatkuva altistuminen julkiselle kritiikille. Kirjailija luovii moniosaajana kirjoitustyön lisäksi muun muassa sopimusneuvottelijana, apurahojen hakijana ja esiintyjänä sekä markkinoi teoksiaan mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Pitkät istumarupeamat rasittavat tuki- ja liikuntaelimiä.
Kirjailijan työn voimavarat rakentuvat itse luovan työn lisäksi fyysisen ja kognitiivisen työergonomian ja terveyttä tukevien elintapojen sekä omien palautumista tukevien mieltymysten kautta. Luovan työn vapaus mahdollistaa työn sisältöjen ja aikataulujen itsenäisen suunnittelun. Työhyvinvointia voi ylläpitää esimerkiksi kollegojen kohtaaminen ja työhön liittyvien kokemusten jakaminen, riittävästä vapaa-ajasta huolehtiminen sekä työn merkkipaalujen juhlistaminen.
On tärkeää tarkastella säännöllisesti omaa työhyvinvointiaan ja työhön liittyvää vireystilaansa sekä pohtia, miten palautumista työstä voisi tukea. Omaa työhyvinvoinnin tilannetta on mahdollista selvittää esimerkiksi Työterveyslaitoksen Miten voit? -työhyvinvointitestin avulla.
Työterveyshuolto
Koska kirjailijatyötä ei tehdä työsuhteessa, kirjailijalla ei ole palkansaajan tavoin lakisääteistä työnantajan järjestämää työterveyshuoltoa. Kirjailija voi käydä itsenäisesti terveyskeskuksessa tai yksityislääkärissä määräaikaistarkastuksissa.
Tietyissä tapauksissa Kela korvaa kustannuksia niille, joilla on yrittäjäeläkevakuutus (YEL) tai apurahansaajien eläkevakuutus (MYEL). Korvaamisen ehtona on työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa tehty sopimus ja toimintasuunnitelma. Lisätietoa Kelan sivuilta.
Melan työkykypalvelut
Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien eläkelaitos Mela ylläpitää apurahansaajille erilaisia työkykypalveluja. Esimerkiksi apurahansaajan Tyhy-neuvoja palvelee henkilökohtaisesti kaikissa apurahansaajan työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työkykyyn liittyvissä asioissa.
Kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus
Kirjailijaliitto järjestää säännöllisesti jäsenilleen ammatillista KIILA-kuntoutusta, jonka tavoitteena on ylläpitää ja parantaa työkykyä ja jaksamista. Kurssit toteutetaan Kelan tuella, ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Kuntoutukseen haetaan lääkärin kirjoittaman B-lausunnon perusteella, ja Kela valitsee kuntoutujat. Lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta jäsensivuilla.
Muu kuntoutus
Ammatillisen kuntouksen lisäksi Kela tarjoaa kuntoutusta esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsiville. Erilaisia ryhmä- ja yksilökuntoutusvaihtoehtoja on jatkuvasti tarjolla eri puolilla maata. Ennen kuntoutusta sinun tulee hakeutua lääkäriin, joka arvioi kuntoutustarpeesi. Itse kuntoutusta haetaan tämän jälkeen Kelan kautta. Lisätietoa Kelan sivuilta.
Mielenterveyden tukipalveluita
Julkisen terveydenhuollon Mielenterveystalo.fi-sivustolle on koottu tietoa mielenterveyspalveluista ja niihin hakeutumisesta sekä erilaisia omahoito-ohjelmia.
Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa verkossa ja puhelimitse mielenterveysneuvontaa.
Mieli ry:n kriisipuhelin ja chat tarjoavat keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa 24 tuntia vuorokaudessa.
Lisätietoa työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyen
Työterveyslaitoksen ergonomian tietopankki toimisto- ja tietotyöhön
Työterveyslaitoksen tietopankki aivotyön kognitiiviseen ergonomiaan
Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakin materiaalit
Työterveyslaitoksen ajankohtaisia työhyvinvointiin liittyviä teemoja käsittelevä Työpiste-verkkolehti
Mieli ry:n materiaalit mielenterveyden vahvistamiseksi
Oiva mieli -stressinhallintaharjoituksia
Cuporen tutkimus: Taiteilijoiden työhyvinvointi 2022