Tulotutkimus 2018

Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Kirjailijaliitto ry ja sen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskus. Tutkimus kuvaa suomalaisten kaunokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2017.

Sen tarkoituksena oli saada tietoa kirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saamista tuloista ja muista kirjailijan työhön liittyvistä tulonlähteistä. Lisäksi tutkimus antaa tietoa suomalaisesta kirjailijakunnasta. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2011 ja se kuvasi kaunokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2010.

Vastausaste

Jokaisella Suomen Kirjailijaliiton 769 jäsenellä oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen vastaamalla sähköiseen kyselyyn tai täyttämällä paperinen kyselylomake. Vastauksia saatiin yhteensä 225 kappaletta. Tutkimuksen vastausaste oli 29 prosenttia. Vastausaste on tavanomainen muihin vastaavan kaltaisiin tutkimuksiin verrattuna, ja sen tasoa voidaan pitää kohtuullisen hyvänä.

Vastaajien taustatiedot

Vastaajista hieman yli puolet (56 % n = 127) oli naisia ja hieman alle puolet (44 % n = 98) miehiä. Verrattaessa jakaumaa Suomen Kirjailijaliiton koko jäsenkunnan sukupuolijakaumaan voidaan todeta, että naiset vastasivat hieman aktiivisemmin kuin miehet; Kirjailijaliiton jäsenistä 51 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä.

Vastaajat olivat 31–96-vuotiaita. Vastaajajoukon mediaani-ikä oli 57 vuotta. Vastaajien mediaani-ikä vastaa hyvin Suomen Kirjailijaliiton koko jäsenkunnan mediaani-ikää, joka on 58 vuotta.

Lähes puolella (45 %) vastaajista oli ylempi korkeakoulututkinto ja noin kuudenneksella (15 %) alempi korkeakoulututkinto. Kokonaisuudessaan vastaajien koulutustaso oli varsin korkea, sillä kahdella kolmasosalla (66 %) vastaajista oli vähintään alemman korkeakouluasteen koulutus. Pelkästään perusasteen koulutus oli vain 5 prosentilla vastaajista.

Valtaosa tutkimukseen osallistuneista on aktiivisesti julkaisevia kirjailijoita. Vastaajat ovat kirjailijauransa aikana julkaisseet uuden kirjan keskimäärin hieman yli 1,5 vuoden välein. Yhdeksän kymmenestä (88 %) vastaajasta ilmoitti julkaisseensa kirjan vuonna 2014 tai sen jälkeen. Yli puolet (60 %) vastaajista oli julkaissut kirjan vuonna 2017 tai 2018. Kirjailijat julkaisevat myös virallisen eläkeiän jälkeen ja hieman yli puolet (52 %) vähintään 65-vuotiaista vastaajista oli julkaissut kirjan vuonna 2017 tai 2018.

Kolme neljäsosaa (76 %) vastaajista oli kirjailijanuransa aikana julkaissut useamman kustantajan kautta ja vain neljännes (24 %) oli julkaissut vain yhden kustantajan kautta.

Hieman yli puolet vastaajista (56 %) oli julkaissut eniten proosaa. Joka viides (19 %) vastaaja oli julkaissut eniten lasten- ja nuortenkirjoja ja hieman alle viidennes (16 %) runoja. Yli puolet vastaajista (54 %) oli julkaissut vähintään kolmea eri kirjallisuuden lajia. Vain yhtä kirjallisuuden lajia julkaisseiden vastaajien osuus oli hieman yli neljännes (22 %).

Vastaajilta kysyttiin myös siitä, missä muodossa heidän kirjojaan on julkaistu vuoden 2010 jälkeen. Yli puolet (58 %) vastaajista ilmoitti, että heidän teoksiaan on julkaistu sähkökirjana. Nyt tehdyn kyselyn valossa sähköinen julkaiseminen näyttää yleistyneen merkittävästi, sillä vuonna 2010 alle viidenneksen (16 %) teoksia oli julkaistu sähkökirjana. Kolmanneksen (35 %) teoksia oli julkaistu myös äänikirjana, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 39 prosenttia. Kirjakerhossa julkaiseminen sen sijaan näyttäisi vähentyneen, sillä tällaisten vastaajien osuus oli laskenut edellisen tutkimuksen neljänneksestä (23 %) kymmenykseen (10 %).

Joka neljännen vastaajan (28 %) kirjojen oikeuksia oli myyty ulkomaille. Keskimäärin (mediaani) kahden teoksen oikeudet oli myyty kahteen maahan. Se kuinka monen teoksen ja kuinka moneen maahan kirjojen oikeuksia oli myyty, vaihteli huomattavasti. Teosten, joiden oikeudet oli myyty ulkomaille, määrän yläkvartiili on 5 teosta ja vientimaiden yläkvartiili 10 maata.

Kaikkiaan 87 vastaajaa (39 %) ilmoitti, että heidän kirjastaan on tehty dramatisointeja. Joka neljännen (28 %) vastaajan kirjasta on tehty näytelmiä ja noin joka seitsemännen (15 %) kuunnelmia. Elokuvia oli tehty joka kymmenennen (9 %) vastaajan kirjoista.

Kirjailijan tulot

Kirjailijan tulonlähteinä tarkasteltiin kaunokirjalliseen työhön perustuvia tuloja sekä muita kirjailijoiden työhön liittyviä tuloja. Kaunokirjallisen työn tuloja ovat kustantajilta saadut kirjan myynnin mukaiset tilitykset, tulot ulkomailta, lainauskorvaukset, tulot kirjoista tehdyistä dramatisoinneista, tulot erilaisista käsikirjoitustöistä sekä erilaiset tekijänoikeuskorvaukset. Kirjailijan työhön liittyviä muita tuloja ovat esimerkiksi kirjailijana saadut tulot esiintymistä, lehtityöstä (kolumnit, esseet tms.) ja kirjoittamisen opettamisesta saadut tulot. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös apurahojen ja kirjallisuuspalkintojen osuutta kirjailijoiden tuloista. Tulojen jakautuminen on kuvattuna alla näkyvässä diagrammissa:

Kirjailijoiden veronalaisten tulojen mediaani kaunokirjallisesta työstä (= tilitykset kustantajilta, lainauskorvaukset, muut tekijänoikeuskorvaukset, tulot käsikirjoitustöistä, tulot ulkomailta ja tulot jatkokäytöstä) ja muusta kirjailijan työhön liittyvästä työstä (= esiintymispalkkiot, kirjoittamisen opettaminen, muut kirjoitustyöt) oli vuonna 2017 yhteensä 4800 euroa. Tulojen alakvartiili oli 1228 euroa ja yläkvartiili 13 955 euroa.

Ainoastaan kaunokirjallisesta työstä saatujen verollisten bruttotulojen mediaani oli 2294 euroa vuodessa. Tulojen alakvartiili oli 504 euroa ja yläkvartiili 9350 euroa.

Muusta kirjailijan työhön liittyvästä työstä saatujen verollisten bruttotulojen mediaani oli 840 euroa. Muiden tulojen alakvartiili oli 0 euroa ja yläkvartiili 3345 euroa.

Laskettaessa yhteen verolliset tulot kaunokirjallisesta työstä ja muista kirjailijan työhön liittyvistä töistä sekä saadut apurahat oli tulojen mediaani 11 000 euroa. Yhteenlaskettujen verollisten tulojen ja apurahojen alakvartiili oli 2527 euroa ja yläkvartiili 25 000 euroa.

Apurahojen merkitys kirjailijoiden tulonmuodostuksessa on merkittävä. Vastaajien vuonna 2017 saamien apurahojen kokonaismäärä oli yli neljännes (28 %) kokonaistuloista. Apurahoista noin 60 prosenttia oli valtion apurahoja.

Apurahojen mediaani vuonna 2017 oli 9250 euroa. Vastaajien saamien apurahojen alakvartiili oli 5000 euroa ja yläkvartiili noin 19 150 euroa. Vastaajista 59 % oli saanut apurahaa vuonna 2017. Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin kehitystä voidaan huomata, että apurahaa saaneiden kirjailijoihin osuus näyttäisi olevan laskussa. Aikaisempien tutkimusten mukaan apurahaa saaneiden vastaajien osuus oli 72 prosenttia vuonna 2005 ja 69 prosenttia vuonna 2010.

Apurahaa vuonna 2017 saaneista vastaajista lähes kolme neljäsosaa (71 %) piti apurahaansa erittäin merkittävänä toimeentulonsa kannalta. Viidennes (21 %) piti saamansa apurahaa toimeentulonsa kannalta kohtalaisen merkittävänä ja vain alle kymmenesosa (8 %) vähäisenä. Kyselyn valossa näyttää siltä, että apurahojen merkitys on entisestään hieman kasvanut: vuonna 2010 apurahaa saaneista vastaajista kaksi kolmasosaa (66 %) piti apurahaa erittäin merkittävänä tulonlähteenä toimeentulonsa kannalta. Apurahan merkitystä vähäisenä pitäneiden vastaajien osuus on sen sijaan hieman laskenut, sillä se oli vuonna 2010 11 prosenttia.

Kaunokirjallisesta työstä saadut tulot

Kaunokirjallisesta työstä saadut tulot kertyvät monesta eri lähteestä. Yli puolet tuloista (54 %) oli kustantajilta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä.  Lainauskorvaukset, jotka ovat tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausta kirjastolainaamisesta, muodostivat puolestaan 27 % kaunokirjallisen työn tuloista. Loput 19 % tuloista muodostui kirjojen dramatisoinneista saaduista korvauksista, ulkomaisista tilityksistä, käsikirjoitustöistä tai muista tekijänoikeuskorvauksista (ei lainauskorvaus).

Julkaisutahdilla on huomattava vaikutus kaunokirjallisesta työstä saatuihin tuloihin. Vähintään kerran vuodessa julkaisevien kirjailijoiden keskitulo (mediaani) kaunokirjallisesta työstä vuonna 2017 oli 8448 euroa. Tämä on noin kolme ja puolikertainen verrattuna kaikkien kirjailijoiden vuoden 2017 mediaanituloihin (2294 €).

Myös viimeisimmän kirjan julkaisuajankohta vaikuttaa luonnollisesti kaunokirjallisesta työstä saatuihin tuloihin. Viimeisimmän kirjansa vuonna 2017 tai sen jälkeen julkaisseiden kirjailijoiden mediaanitulot kaunokirjallisesta työstä olivat 5222 euroa vuonna 2017.

Alle 45-vuotiaiden kirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saamat tulot olivat tutkimuksen mukaan kaikkein korkeimmat ja 65-vuotiaiden ja tätä vanhempien tulot kaikkein alhaisimmat. Vuonna 2017 alle 45-vuotiaiden kirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saamien tulojen mediaani oli 3758 euroa. 45–64-vuotiaiden kirjailijoiden mediaanitulot kaunokirjallisesta työstä olivat 3000 euroa ja 65-vuotiaiden ja tätä vanhempien vain 1000 euroa.

Julkaisutahdin hidastuminen näyttäisi nyt tehdyn kyselyn valossa vaikuttavan apurahan saamiseen. Toisaalta apurahatta jääminen voi hidastaa julkaisutahtia. Vastaajista, jotka julkaisevat vähintään kerran vuodessa, reilulla neljänneksellä (29 %) ei ollut apurahaa. Sen sijaan vastaajista, jotka ovat julkaisset 3-4 vuoden välein, lähes kolmella neljästä (71 %) ei ollut apurahaa vuonna 2017.

Kirjailijoiden muut työt

Tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka suuri osuus kirjailijoista tekee jotain muuta työtä voidakseen tehdä kirjailijan työtä. Vastaajista 39 % ilmoitti tekevänsä kirjailijan työn ohella myös muuta työtä.

Noin joka kuudennella (18 %) vastaajalla oli kirjailijatyön ohella jatkuva työ- tai virkasuhde. Yleisintä jatkuva työssäkäynti oli 45–64-vuotiailla, joista neljännes (25 %) kertoi itsellään olevan jatkuvan työ- tai virkasuhteen. Reilulla kymmenesosalla (14 %) 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista oli vielä työ- tai virkasuhde.

Vajaa kolmasosa (30 %) vastaajista kertoi käyvänsä työssä tilapäisesti. Kaikkein yleisintä tilapäistöiden tekeminen on alle 45-vuotiaiden keskuudessa, joista hieman alle puolet (44 %) ilmoitti tekevänsä tilapäistöitä.

Arviot taloudellisen tilanteen muutoksista

Kirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saama tulotaso on varsin alhainen ja tulot ovat hyvin epävakaat ja vaihtelevat vuosittain. Kirjailijoita, jotka olivat osallistuneet vuonna 2011 toteutettuun tulokyselyyn, pyydettiin vuonna 2018 toteutetussa kyselyssä arvioimaan, miten heidän taloudellinen tilanteensa oli muuttunut vuosien 2010 ja 2017 välisenä aikana.

Kolmannes vastaajista arvioi taloudellisen tilanteensa pysyneen tarkasteluajanjaksona ennallaan. Yli neljännes (29 %) vastaajista arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyneen ja reilu kolmannes (36 %) arvioi taloudellisen tilanteensa kohentuneen.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan heidän taloudellisen tilanteensa kehitystä kirjailijanuran alusta aina tähän päivään. Puolet vastaajista (51 %) arvioi taloudellisen tilanteensa parantuneen ainakin jonkin verran kirjailijanuran ensivuosista. Joka neljäs (28 %) katsoi sen sijaan taloudellisen tilanteensa huonontuneen ainakin jonkin verran kirjailijanuransa alkuajoista.

Tutustu Brahea-keskuksen koko tutkimukseen:

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2017 (PDF)