Kirjailijan sosiaaliturva
Kirjailijat ovat sosiaaliturvan väliinputoajia valitettavan usein. Tämä on yleistä kaikille itsensä omassa työssään työllistäville taiteilijoille. Eläketurvajärjestelmä on sekava ja tuottaa hyvin vaatimattoman eläkekertymän, vaikka eläkettä maksaisi koko työuransa. Työttömyysturvan piiriin pääsy on kirjailijalle hankalaa, ja erilaisten ansiosidonnaisten sosiaalietuuksien tason määrittely on kirjavaa.
Tästä johtuen hallituskaudella 2023–2027 jatkuva sosiaaliturvauudistus on tärkeää saada valmiiksi itsensätyöllistäjien erityistarpeet huomioiden. Sosiaaliturvan tulee kohdella freelancereita ja yksinyrittäjiä tasapuolisesti ja kannustaa työskentelemään aloilla, joilla kokoaikatyötä on koko ajan vähemmän tarjolla. Tulevan järjestelmän täytyy kirjallisuuden tekijöiden kohdalla ottaa huomioon apurahat, tekijänoikeuskorvaukset, esiintymis- ja kirjoituspalkkiot sekä osa- ja väliaikainen työnteko.
Yleisesti sosiaaliturvasta
Sosiaaliturvan tarkoitus on korvata ansionmenetystä tilanteessa, jossa työtä ei voida tehdä esim. sairauden tai lapsen syntymän vuoksi. Sosiaaliturvaan kuuluvat toimeentuloturva (työttömyysturva ja eläketurva) ja sosiaalipalvelut.
Kirjailijan ansiosidonnaiset sosiaalietuudet voivat määräytyä eri perusteilla riippuen hänen työskentely- ja apurahatilanteestaan. MYEL-vakuutetulla apurahakaudella päivärahan perusteena pidetään MYEL-työtuloa. Jos kirjailijalla on yrittäjäeläkevakuutus, perusteena voi olla YEL-tulo. Mikäli yrittäjäeläkevakuutusta ei ole, saa kirjailija sosiaalietuuden minimimääräisenä. Tekijänoikeustulot vaikuttavat etuuksiin vain yrittäjäeläkevakuutuksen kautta. Mikäli kirjailijalla on kirjoitustyön ohessa toinen ammatti ja kirjailijuus on sivutoimista, voi hänellä olla oikeus sosiaaliturvaan palkkatulojen kautta.
Kirjailijan eläkkeet ja eläkevakuutukset
Kirjailijan eläketurva koostuu pääasiallisesti yrittäjäeläkevakuutuksesta (YEL) sekä apurahan saajan eläkevakuutuksesta (MYEL). Kirjailija järjestää ja kustantaa eläketurvansa siis itse. Pieni joukko kirjailijoita saa valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Jos kirjailijalla on ollut työsuhteita, on niistä voinut kertyä työeläkettä.
Yrittäjäeläkevakuutus
YEL viittaa yrittäjien eläkelakiin. Kyseisessä laissa yrittäjällä tarkoitetaan ”henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa”. Laki koskee myös ammattikirjailijaa.
YEL-vakuutus tulee ottaa, mikäli arvioitu työtulonsa on vähintään 9 010,28 euroa vuodessa (2024). Työtulon (ns. YEL-työtulo) määrittäminen ei kirjailijan (tai muun taiteilijan) kohdalla ole kovin helppoa – se ei ole yhtä kuin tulot kirjailijan työstä, vaan arvio työpanoksen rahallisesta arvosta yrittäjänä.
Yrittäjän YEL-työtulon määrittämisessä on aiemmin käytetty apuna Eläketurvakeskuksen soveltamissuosituksia eli työtulo-opasta. Työtulo-oppaasta on luovuttu, ja sen tilalle on tullut uusi YEL-työtulolaskuri. YEL-työtulolaskuri on Eläketurvakeskuksen ylläpitämä eläkeyhtiöiden yhteinen palvelu. Laskuri hyödyntää Tilastokeskuksen tietoja eri toimialojen mediaanipalkoista ja liikevaihdoista sekä yrittäjän omia toimiala- ja liikevaihtotietoja.
Eläkeyhtiöt vahvistavat yrittäjän työtulon kokonaisarvioon perustuen. Alan mediaanipalkka ei ole siten ainoa kriteeri YEL-vakuutuksen tasoon, vaan yrittäjä antaa itse oman arvionsa, jonka lisäksi otetaan huomioon yrittäjän työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito (esim. kokemus alalla) ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
Laskurin antama työtulosuositus on vain suositus, josta tulee lainkin mukaan poiketa silloin, kun se ei vastaa kokonaisarviota. Työtulosuosituksessa on 30 %:n liikkumavara, jonka sisään yrittäjä voi asettaa työtulonsa. Tarvittaessa ja perustellusta syystä yrittäjä voi poiketa myös 30 %:n liikkumavarasta.
YEL-vaakutuksen piirini kuuluva kirjailija voi laskea YEL-työtulosuosituksen YEL-työtulolaskurilla. Kirjailijat kuuluvat toimialaluokkaan 90030 Taiteellinen luominen. Kirjailijoiden osalta mediaanipalkkaa on haasteellista määrittää. Lisäksi tämän toimialaluokan mediaanipalkka, noin 3100 e/kk, ei vastaa monen kirjailijan todellisuutta, mikä on ongelmallista. Tärkeää kuitenkin on, että työtulosuosituksessa on liikkumavaraa ja suosituksesta voi poiketa! Liikkumavara vastaa melko hyvin aiemmin käytössä ollutta opasta.
Eläkeyhtiöiden tulee tarkistaa yrittäjän työtulot säännöllisesti kolmen vuoden välein. Eläkeyhtiö tekee yrittäjälle tarkistuksen jälkeen kirjallisen ehdotuksen työtulon tasosta. Yrittäjä voi täydentää ehdotusta antamalla täydentäviä tietoja. Yrittäjä voi myös valittaa päätöksestä.
Eläkeyhtiöiden pitää perustella työtulopäätökset ja niissä käytetyt tiedot nykyistä paremmin. Päätösten perustelu lisää ymmärrystä työtulojen määrittelyn perusteista sekä parantaa oikeusturvaa ja luo ennustettavuutta.
YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä valvoo Eläketurvakeskus (ETK). Mikäli valvonnassa käy ilmi, että henkilön olisi tullut ottaa vakuutus, ETK lähestyy häntä ja kehottaa ottamaan vakuutuksen. Tässä vaiheessa ETK:lle voi antaa vastineen, mikäli katsoo, ettei ole vakuuttamisvelvollinen. Vakuutus voidaan myöntää takautuvasti enintään kuluvalle ja edeltävälle kolmelle vuodelle. Mikäli henkilö laiminlyö YEL:n mukaisen eläketurvan järjestämisen, ETK voi määrätä laiminlyöntimaksun, joka on enintään yhtä suuri kuin laiminlyöntiajalta maksettava vakuutusmaksu. Viimesijaisena keinona ETK voi itse ottaa henkilölle vakuutuksen (ns. pakkovakuuttaminen).
Vuonna 2024 YEL-maksu on: 18–52-vuotiailla 24,10 % vahvistetusta YEL-työtulosta ja 53–62-vuotiailla 25,60 % vahvistetusta YEL-työtulosta. Ensikertalainen saa vakuutusmaksuun 22 %:n alennuksen ensimmäisen 48 kk:n ajalta. YEL-vakuutusmaksun voi vähentää täysimääräisesti verotuksessa. Eläkettä kertyy pääsääntöisesti 1,5 % vahvistetusta YEL-työtulosta. Poikkeuksena tästä 53–64-vuotiaille kertyy vuosina 2017–2025 eläkettä 1,7 %. Jos eläkettä ei nosta heti vanhuuseläkkeen alarajalla, saa eläkkeeseen 0,4 %:n lykkäyskorotuksen jokaiselta kuukaudelta, siis 4,8 %:n korotuksen 12 kuukaudelta.
Lisäksi on hyvä muistaa, että vahvistettu YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeiden (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke) määrän lisäksi sairaus- ja vanhempainpäivärahan määrään. YEL-työtulo vaikuttaa myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrään, mikäli on työttömyyskassan jäsen. Työttömyyskassaan (Yrittäjän Työttömyyskassa) voi liittyä, mikäli vahvistettu YEL-työtulo on vähintään 14 803 € euroa vuodessa (2024).
Sekä MYEL- että YEL-vakuutus ovat pakollisia vakuutuksia, eli ne tulee ottaa, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. MYEL-vakuutus ei korvaa YEL-vakuutusta, eikä toisinpäin. Asia erikseen ovat vielä työ- tai virkasuhteessa tehtävät työt, jotka kuuluvat eri järjestelmien piiriin. Esimerkiksi kirjoittamisen opettajana sivutoimisesti työskentelevä kirjailija voi olla vakuutettu sekä YEL:in, MYEL:in että TYEL:in (työntekijän eläkelaki) mukaan.
Nykyinen ratkaisu, jossa samaa työpanosta vakuutetaan kahden eri järjestelmän kautta, on sekava ja epätarkoituksenmukainen. Useimman kirjailijan työpanos jää edelleen osittain vakuuttamatta, koska YEL-vakuutuksen edellytykset eivät täyty.
Lisätietoja saa Kirjailijaliiton juristilta ja eläkevakuutusyhtiöistä:
Varma
Ilmarinen
Veritas
Apurahansaajan MYEL-eläkevakuutus
Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien eläkelaitoksesta Melasta otettava MYEL-vakuutus kerryttää kirjailijan eläkettä apurahatyöskentelyn aikana. MYEL-vakuutus tulee ottaa, mikäli apuraha on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden työskentelyyn, ja se on vuotuiseksi työtuloksi muunnettuna vähintään 4 506 euroa (2024). Lisäksi edellytetään, että henkilö on 18–68-vuotias, hän ei ole vielä vanhuuseläkkeellä, ja että hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
Vakuutuksen myöntää hakemuksesta Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on saanut päätöksen apurahasta. Laissa säädetty takaraja on kolme kuukautta apurahalla työskentelyn alkamisesta. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti Melan asiointipalvelussa tai paperilomakkeella. Jokainen apuraha tulee vakuuttaa erikseen.
Vakuutusmaksu lasketaan ns. MYEL-työtulosta, joka on apurahan määrä mahdollisten kulupidätysten jälkeen vuositasolle muutettuna. Maksu on 13–25,6 % työtulosta, prosentuaalinen osuus nousee työtulon noustessa. Melalla on kätevä laskuri, jonka avulla voi arvioida maksun suuruuden. Jos vakuutus on voimassa kalenterivuoden, maksu laskutetaan neljässä erässä. Muussa tapauksessa maksu laskutetaan kerralla. Vahvistettu MYEL-työtulo vaikuttaa eläkkeiden (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke) määrän lisäksi myös sairaus- ja vanhempainpäivärahan määrään.
MYEL-vakuutus voidaan keskeyttää, mikäli apurahalla työskentely keskeytyy vähintään neljän kuukauden ajaksi sairauden tai kuntoutuksen, lapsen syntymän tai alle kolmivuotiaan lapsen hoidon, palkka- tai muun ansiotyön, asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen, tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi. Lisäksi edellytetään, että vakuutus on ollut voimassa vähintään neljä kuukautta ennen keskeytystä, ja että työskentelyaikaa jää vähintään neljä kuukautta keskeytyksen jälkeen.
Sekä MYEL- että YEL-vakuutus ovat pakollisia vakuutuksia, eli ne tulee ottaa, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. MYEL-vakuutus ei korvaa YEL-vakuutusta, eikä toisinpäin. Asia erikseen ovat vielä työ- tai virkasuhteessa tehtävät työt, jotka kuuluvat eri järjestelmien piiriin. Esimerkiksi kirjoittamisen opettajana sivutoimisesti työskentelevä kirjailija voi olla vakuutettu sekä YEL:in, MYEL:in että TYEL:in (työntekijän eläkelaki) mukaan.
Nykyinen ratkaisu, jossa samaa työpanosta vakuutetaan kahden eri järjestelmän (MYEL ja YEL) kautta, on sekava ja puutteellinen. Osa tuloista jää vakuuttamisen ulkopuolelle eikä kerrytä eläkettä.
Lisätietoja apurahan saajan eläkkeestä saa Kirjailijaliiton juristilta ja Melasta.
Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke
Taiteen edistämiskeskus Taike voi myöntää 60 vuotta täyttäneelle tai pysyvästi työkyvyttömälle kirjailijalle valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana taiteilijana. Lisäksi hänen tulee asua tai olla asunut pysyvästi Suomessa. Eläke on harkinnanvarainen: siihen ei ole subjektiivista oikeutta eikä sitä ansaita.
Eläkkeitä myönnetään koko taiteen kentälle vuosittain noin 50 kappaletta. Eläke on veronalaista tuloa ja se voidaan myöntää täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Täyden eläkkeen suuruus on noin 1601,92 euroa kuukaudessa (vuonna 2024) ja osaeläke on siitä puolet. Ylimääräisen taiteilijaeläkkeen maksaa Keva.
Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan varallisuusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa. Lisätietoja hakemisesta saa Taiteen edistämiskeskuksesta.
Valtion viisivuotiseen taiteilija-apurahaan liittyvä eläke
Kirjailijalla voi olla oikeus valtion taiteilija-apurahaeläkkeeseen, jos hän on saanut valtion taiteilija-apurahaa ennen vuotta 2009. Vuoteen 1996 asti eläkeoikeus syntyi 15-vuotisten ja vuosien 1996–2009 välillä viisivuotisten apurahojen perusteella. Lisätietoa taiteilija-apurahaeläkkeestä ja eläkkeen hakemisesta Kevasta.
Takuueläke
Kelan takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, joka on 976,59 e/kk (2024). Täyttä takuueläkettä pienentävät kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta.
Yleisesti työttömyysturvasta
Työtön työnhakija voi saada työttömyystukea Kelasta tai työttömyyskassasta. Työttömyyskassasta saatavan ansiosidonnaisen päivärahan ja Kelasta saatavan peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Omassa työssään työllistyvällä kirjailijalla ei ole varsinaisesti työttömyysturvaa, sillä työssäoloehdon edellytykset eivät täyty. Joissakin tapauksissa kirjailija voi saada työmarkkinatukea, sillä sitä voidaan maksaa työttömälle työnhakijalle, jos työssäoloehto ei täyty. Lisäksi sivutoimisesti taiteellisella toiminnalla työllistyvällä kirjailijalla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä on, että saaja on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, työnhaku on voimassa ja hakija hakee kokoaikatyötä. Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä on selvittää hakijan oikeus työttömyysturvaan ensisijaisesti työnhakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella. TE-toimisto arvioi siis hakijan tilanteen ja antaa työvoimapoliittisen päätöksen etuuden myöntämisestä.
Omassa työssä työskentely voi muodostua esteeksi työttömyysetuuden saamiselle. Mikäli TE-toimiston antamassa työvoimapoliittisessa lausunnossa katsotaan, että kirjailija työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään, kirjailija ei ole lainkaan oikeutettu työttömyysetuuteen. Mikäli hänet tulkitaan sivutoimisesti omassa työssään työllistyväksi, etuuden maksaja sovittelee työttömyysetuuden sen mukaan. Työllistyminen katsotaan päätoimiseksi, jos yritystoiminta tai oman työn vaatima työmäärä on niin suuri, että kirjailija ei voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Monelle tulee yllätyksenä, että ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa eivät ole yritystoiminnasta tai omasta työstä saatavat tulot tai voitto, vaan pelkästään toiminnan vaatima työmäärä.
TE-toimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta ei voi valittaa, mutta valituksen voi tehdä työttömyyskassan päätöksestä tai Kelan työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvasta päätöksestä työttömyysturvaa koskien.
Muu sosiaaliturva
Sairastuminen
Apurahansaajalla, jolla on MYEL-vakuutus, voi olla oikeus Mela-sairauspäivärahaan, joka on turva lyhytaikaisen sairastumisen aiheuttaman työkyvyttömyyden varalle. Lisäksi MYEL-vakuutetuilla apurahasaajilla voi olla oikeus korvauksiin, jos he tarvitsevat hoitoa tai menettävät työkykynsä tapaturman tai ammattitaudin seurauksena.
YEL-vakuutettujen sairaspäiväraha lasketaan heidän vahvistetun työtulonsa mukaisesti.
Kela maksaa sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden perusteella. Sairauspäivärahaa voi saada enintään 300 arkipäivältä.
Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön on mahdollista hakea Kelalta vammaistukea.
Heikentynyt työkyky ja kuntoutus
Ammattikirjailijat joutuvat kantamaan vastuun työterveydestään ja työkyvystään itse. Tutustu työkykyä ja työhyvinvointia tukeviin palveluihimme sekä kirjailijoiden omaan kuntoutukseen.
Kelan kautta voit hakea ammatillista kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa ja kuntoutus- ja sopeutumisvalvemmuskursseille.
Suurin osa kuntoutuspalveluista on suunnattu työikäisille ja/tai työkykyisille henkilöille. Eläkettä saavan hoitotuen tavoitteena on helpottaa vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakykyä, kuntoutusta ja hoitoa.
Vanhempien ja lastenhoidon tuet
Vanhemmilla on oikeus perhevapaisiin ja erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin, kuten vanhempainpäivärahaan, raskausrahaan, lapsilisään ja adoptiotukeen.
Kela on koostanut sivuilleen oppaan, jossa käsitellään yleisimmät etuudet aina lapsen odotuksesta lapsen kouluunmenoon saakka.
Muut tuet
Voit hakea toimeentulotukea, jos rahasi, varasi ja muut Kelan tuet eivät riitä välttämättömiin arjen menoihisi, kuten ruokaan ja asumiseen.
Voit saada Kelasta yleistä asumistukea, jos tulosi ovat pienet ja tarvitset apua asumismenoihin.
Sosiaaliturva ja työskentely ulkomailla
Ulkomailla tapahtuva apurahatyö voidaan vakuuttaa Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien eläkelaitos Melassa, jos apurahansaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Päätöksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta antaa työskentelymaasta ja työskentelyn kestosta riippuen joko Eläketurvakeskus tai Kela. Hakemus sosiaaliturvasta kannattaa tehdä samaan aikaan, kun teet MYEL-vakuutushakemuksen Melaan.
Mikäli työskentelet ulkomailla, sinulla voi olla oikeus työskentelymaan sosiaaliturvaan, jos työsi täyttää esimerkiksi työaikaa tai palkkaa koskevat vähimmäisedellytykset. Edellytykset ovat maakohtaisia.