Tekijänpalkkiotutkimus 2025

Suomen Kirjailijaliitto selvitti jäsentensä tekijänpalkkioiden tasoa. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2024 kirjamyynneistä saatuja tekijänpalkkioita, kustannussopimuksissa sovittuja palkkioprosentteja ja myyntien erittelyä tilityslaskelmissa julkaisumuodoittain. Ensimmäistä kertaa selvitettiin myös eri kirjallisuuden lajien palkkiotasoa. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi jäsenten tyytyväisyyttä tekijänpalkkioihin ja saatuihin tilitystietoihin.

Digitaaliset kirjat tavoittavat suoratoistopalveluiden kautta yhä suurempia yleisöjä, mutta kirjailijan saamat tekijänpalkkiot ovat riittämättömällä tasolla. Suomen Kirjailijaliiton tekijänpalkkioselvitys 2025 osoittaa, että suoratoistopalveluista vuonna 2024 saatu tekijänpalkkio äänikirjasta oli 83 % vähemmän kuin samasta painetusta kirjasta. Kirjailijan saamista tilitystiedoista ei käy ilmi, miten palkkio suoratoistopalvelussa muodostuu. Lähes 60 % vastasi kyselyyn vuonna 2024 ilmestyneen teoksen perusteella.

Tekijänoikeuslain tekijän neuvotteluasemaa parantavien säännöksien mukaan kirjailijalla on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen sekä oikeus saada säännöllisesti ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksensa hyödyntämisestä. Uusi tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan ole käytännössä vaikuttanut kirjailijoiden tuloihin tai tilitystietoihin. Sääntely on teknologianeutraalia ja Kirjailijaliiton näkemyksen mukaan kirjailijan saaman korvauksen tason ei tulisi vaihdella niin paljon riippuen jakelukanavasta tai julkaisumuodosta. Kirjailija kuitenkin tekee työnsä eteen saman työpanoksen riippumatta siitä, missä ja miten teosta myydään. Vaikka suoratoistopalvelussa ei myydä teoksen kappaleita, pääsee kuluttaja kuitenkin hyödyntämään kirjallista teosta täysimääräisesti.

Tekijänpalkkioiden taso ja tilitystiedot

Palkkioprosentit ja ennakot

Tekijänpalkkioiden palkkioprosenteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta äänikirjaa ja sähkökirjaa. Äänikirjojen osalta palkkioprosentti oli 20 %, kun vuonna 2022 se oli vain 18,1 %. Sähkökirjojen palkkioprosentti oli 24 %, kun vuonna 2022 se oli 22,8 %. Palkkioprosentit painettujen kirjojen osalta oli 21 % ja pokkareiden osalta 12 %.

Palkkioprosentin porrastuksesta eli palkkioprosentin nousemisesta myynnin mukaisesti oli sovittu vain reilun kolmanneksen kanssa. Jos palkkioprosentin porrastus oli käytössä, niin ääni- ja sähkökirjojen osalta porrastukset olivat hyvin vaihtelevia. Korkeimmat palkkioprosentit äänikirjojen osalta olivat tyypillisesti 25 %, kun myynti ylittää 5000–10 000 kappaletta. Sopimuksissa porrastuksien myyntimäärät ovat suuria ja toisaalta prosenttien korotukset maltillisia, joten tosiasiallinen hyöty niistä kirjailijalle jää pieneksi.

Kirja-alan hyvien käytäntöjen mukaisesti osa tekijänpalkkiosta maksetaan ennakkona. Ennakko maksettiin 64 %:lle ja sen mediaani oli 2000 euroa.

Palkkioiden määrä

Vuoden 2024 mediaanipalkkio per myyty painettu teos oli 3,13 €. Ansiotaso painetusta kirjasta kasvoi vuodesta 2022 reilu 14 %, jolloin mediaanipalkkio per myyty teos oli 2,68 €.

Vuonna 2024 mediaanipalkkio suoratoistopalveluissa per kuunnellusta äänikirjasta oli vain 0,52 €. Mediaanipalkkio per myyty sähkökirja suoratoistopalvelussa oli vain 0,57 €. Suoratoistopalveluissa tekijänpalkkio lasketaan kuunneltujen minuuttien mukaisesti, eli kirjan pituus vaikuttaa kuunnellusta teoksesta saatavan korvauksen määrään. Lyriikan ja lastenkirjallisuuden palkkiot jäävät erityisen pieniksi: vastaajien palkkio kuunnellusta teoksesta saattoi olla esimerkiksi vain 0,10–0,15 €.

Palkkio per yksittäismyyty äänikirja (1,03 €) on selkeästi suoratoistopalvelussa myytyjä teoksia parempi, mutta yksittäismyynti on erittäin vähäistä. Sähkökirjojen yksittäismyynnin mediaanipalkkio on pysynyt vuoden 2022 tasolla (1,00 €). Pokkareista vuonna 2024 saatu mediaanipalkkio per myyty teos oli 0,55 €. Pokkarista saadut palkkiot ovat siis samalla tasolla kuin suoratoistopalveluista kirjoista saadut korvaukset.  

Kirjailijaliiton näkemyksen mukaan suoratoistopalveluissa uutuuskirjoilla tulisi olla erillinen korkeampi hinta ja minuuttiperustaisesta hinnoittelusta tulisi päästä eroon suoratoistossa. Huolena on, että kirjojen hintamielikuva vääristyy kuluttajien keskuudessa ja uutuuskirja menettää sen arvon.  

Tilitystiedot

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus saada säännöllisesti ajantasaiset, kattavat ja merkitykselliset tiedot teoksensa hyödyntämisestä. Tyypillisesti tilityslaskelmissa ilmoitetaan myydyt kappaleet eri julkaisumuodoissa.

Selvityksen mukaan tekijänpalkkion tilityslaskelman sai 79 % vastaajista ja näistä 80 %:lla tilityslaskelmassa oli eriteltynä myynnit eri julkaisumuodoissa.

Suoratoistopalveluissa ei myydä teoksen kappaleita, vaan aikaa. Kysyimme, oliko tilityslaskelmassa eritelty, miten yksi kuunneltu kappale äänikirjaa määrittyy suoratoistossa. Yli 90 % vastasi tähän, että ei.

Yleinen tyytyväisyys ja kokemus palkkioista

Tekijänpalkkioselvitys osoittaa, että kirjailijat eivät ole tyytyväisiä saamiinsa palkkioihin. Monet kirjailijat kokevat kustantamoiden toteuttaman markkinoinnin olevan puutteellista. Kirjojen vähäinen näkyvyys vaikuttaa myyntimääriin ja sitä kautta tekijänpalkkioihin.

Painettujen teosten palkkioita pidetään kohtuullisempina kuin digitaalisten formaattien, mutta palkkiot nähdään silti alhaisina suhteessa työn määrään. Vain alle puolet kirjailijoista oli tyytyväisiä painettujen kirjojen palkkiotasoon. Vaikka palkkioprosentti olisi tyydyttävä, voi painetusta teoksesta saatava ansainta kokonaisuudessaan jäädä matalaksi, jos myyntiä ei ole riittävästi. Tähän johtaneita syitä vastaajat kuvaavat seuraavasti:

”Minusta kirjailijan osuuden pitäisi olla isompi, koska käytännössä kustantamo tuntuu sälyttävän kirjailijalle koko ajan enemmän vastuuta […], kuten panostukset asialliseen kustannustoimittamiseen ja markkinointiin.”

”Myynti on tosi pientä, koska kirjaa on harmittavan vähän myynnissä kirjakaupoissa. Myynti koostuu lähinnä kirjastoihin ostetuista kirjoista eikä summa ole järkevässä suhteessa kirjan kirjoittamiseen käytettyyn aikaan.”

Suoratoistopalveluista saatuihin korvauksiin ollaan kaikista tyytymättömimpiä ja lähes 90 % oli sitä mieltä, että palkkiot ovat riittämättömällä tasolla. Kirjailijat kokevat, että digitaalisista teoksista saatavat korvaukset eivät vastaa työn määrää. Suoratoistopalveluiden ansaintalogiikkaa pidetään salamyhkäisenä ja heikosti perusteltuna. Vastaajat kuvaavat:

”Jos tilanne on huono painetun kirjan osalta, on se täysin katastrofaalinen äänikirjojen osalta.”

Suoratoistopalveluista saatavat korvaukset ovat jääneet aivan liian alhaiselle tasolle, eikä keväällä 2023 voimaan tullut tekijän asemaa parantava tekijänoikeuslain sääntely ole tuonut tilanteeseen muutosta. Vaikka äänikirjan palkkioprosentti on tasaisesti noussut (vuonna 2020 16,5 % ja vuonna 2022 18,1 %), ovat tekijänpalkkiot jumittuneet noin 50 senttiin.

Palkkioprosentin noususta huolimatta kirjailijoille maksetun palkkion mediaani on siis laskenut. Tämä paljastaa suoratoistoon liittyvät ongelmat, joista isoin liittyy siihen, että kirjailija ei sopimusta tehdessään eikä myöhemminkään pysty arvioimaan suoratoistosta saatavan tulon määrää. Täten kirjailijat eivät myöskään pysty arvioimaan, onko heille kannattavaa tehdä sopimus, jossa jakelukanaviin lasketaan mukaan myös suoratoistopalvelut.

”Tekijän osuus on kohtuuttoman pieni. Äänikirjoja myytiin kaksinkertainen määrä painettuun nähden, silti tuloa oli vain kolmasosa verrattuna painettuun.”

Kirjailijat kokevat sopimusneuvottelut haastaviksi

Sopimusneuvottelut ovat olennainen osa sopimusten solmintaa. Kuitenkin 57 % kirjailijoista ei neuvotellut lainkaan sopimuksestaan. 29 % neuvotteli palkkiosta siten, että sillä oli myönteinen vaikutus lopputulokseen.

Neuvottelut kustantajien kanssa koetaan vaikeiksi ja epätasa-arvoisiksi, etenkin uusien ja tuntemattomampien kirjailijoiden kohdalla. Monet kokevat, että heidän pitäisi olla tyytyväisiä jo siihen, että ylipäätään saavat kustannussopimuksen, jolloin sopimuksen sisältöihin ei uskalleta tai osata puuttua. Vastaajat kuvaavat ilmiötä näin:

”Kustannussopimus tyrkättiin paperisena käteen kustannuspalaverin jälkeen ja herkässä tilassa allekirjoitin sen.”

”Pitää ikään kuin olla ´kiitollinen´ että tulee julkaistuksi.”

”En vielä silloin ollut tietoinen, enkä ymmärtänyt, miten huono oli palkkio ja prosentti. Nykyään en enää suostuisi näihin summiin.”

On yleistä, että proosateoksista lähtökohtaisesti tehdään myös sähkö- ja äänikirja. Kuitenkin esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden, ja etenkin lyriikan kohdalla, painettu teos on ensisijainen julkaisumuoto.

Kirjailijoiden toiveet ja parannusehdotukset

Kirjailijat tarvitsevat lisää tietoa ja läpinäkyvyyttä suoratoistopalveluiden kuuntelukertojen laskentatavasta ja palkkioiden muodostumisesta. Tarkemmat tiedot mahdollistavat reilummat sopimusneuvottelut ja vuosittain saatavien tilitystietojen tarkistamisen. Kirjailijat haluaisivat lisäksi saada tilityslaskelmat sähköisessä muodossa, jotta tietojen hallinta olisi helpompaa.

Kirjailijat toivovat, että koko kirja-ala sitoutuisi selkeisiin palkkiotaulukoihin, joissa määriteltäisiin kohtuulliset vähimmäispalkkioprosentit eri julkaisumuodoille. Painettujen kirjojen markkinoiden tukemiseksi kirjailijat ehdottavat, että uutuusäänikirjat hinnoiteltaisiin erikseen ensimmäisen noin 12 kuukauden ajan, tai että uutuusäänikirjojen julkaisua viivästytettäisiin suoratoistopalveluissa.

”Käytän sopimusneuvotteluissa pohjana Kirjailijaliiton lausuntoja mm. palkkioiden keskiarvoista. Vetoamalla tutkittuun tietoon on helpompi saada tarkistettua omia prosenttejaan ylöspäin.”

Kirjailijat tarvitsevat lisää koulutusta sekä konkreettista tukea sopimusneuvotteluihin Kirjailijaliitolta. Tämä auttaisi etenkin uusia kirjailijoita neuvottelemaan paremmista sopimusehdoista.

Tutkimuksen toteutus ja lisätietoja

Tekijänpalkkioselvitys tehtiin yhteistyössä tutkimustalo Bondatan kanssa. Se toteutettiin sähköpostikyselynä lokakuussa 2025, ja tuloksia vertailtiin soveltuvin osin vuonna 2023 toteutettuun tulotutkimukseen sekä vuosina 2022 ja 2020 toteutettuihin tekijänpalkkioselvityksiin.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Suomen Kirjailijaliiton jäsenet ja siihen vastasi 176 jäsentä, eli 19 % liiton jäsenistä.

Lisätiedot:
Eeva Asikainen
vt. yhteiskuntasuhdepäällikkö
eeva.asikainen@kirjailijaliitto.fi

Tutustu myös: