Suoratoistosta yli 80 % pienempi palkkio kuin painetusta kirjasta – Kirjailijaliitto selvitti kirjailijoiden tekijänpalkkioita
Äänikirjat tavoittavat suoratoistopalveluiden kautta yhä suurempia yleisöjä, mutta kirjailijan saamat tekijänpalkkiot ovat edelleen riittämättömällä tasolla.
Huolestuttava suunta käy ilmi Suomen Kirjailijaliiton tekijänpalkkioselvityksestä 2025, jossa selvitettiin liiton jäsenille maksettuja palkkioita vuoden 2024 kirjamyynneistä. Kyselyssä tutkittiin myös kustannussopimuksien palkkioprosentteja sekä sitä, miten myynnit oli kirjailijan saamissa tilityslaskelmissa eritelty.
Lähes 60 % vastasi kyselyyn vuonna 2024 ilmestyneen teoksen perusteella. Suoratoistopalvelusta äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio oli 83 % vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto, eli keskimäärin vain 0,52 euroa teokselta.
”Suoratoistopalveluista kirjailijan saamat korvaukset ovat jämähtäneet liian heikolle tasolle. Tämä tulisi korjata mahdollisimman pian”, toteaa Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
Uusi tekijänoikeuslaki ei ole vaikuttanut kirjailijoiden tuloihin, vaikka sen mukaan kirjailijalla on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksensa hyödyntämisestä riippumatta formaatista tai jakelukanavasta.
Lähes 90 % vastaajista oli tyytymättömiä suoratoistopalveluista saatuihin korvauksiin. Vaikka kustannussopimuksissa äänikirjojen keskimääräinen palkkioprosentti on noussut 20 %:iin (vuonna 2022 18,1 %) eivät suoratoistopalveluista saadut korvaukset ole nousseet.
Sähkökirjojen osalta mediaanipalkkio per myyty teos suoratoistopalvelussa oli vain 0,57 euroa. Yksittäismyydystä äänikirjasta kirjailija sai selkeästi paremman korvauksen, eli 1,03 euroa per myyty teos. Yksittäismyynti Suomessa on kuitenkin erittäin vähäistä.
Suoratoistopalveluissa tekijänpalkkio lasketaan kuunneltujen minuuttien perusteella, eli kirjan pituus vaikuttaa kuunnellusta teoksesta saatavan korvauksen määrään.
”Tämä epäasiallinen tapa mitata kirjallisuuden arvoa näkyi eri kirjallisuuden lajeista saaduista korvauksista. Kirjailijalla on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä riippumatta jakelukanavasta, formaatista saatikka kirjallisuuden lajista”, kertoo Kirjailijaliiton lakiasiainpäällikkö Eeva Asikainen.
Esimerkiksi lyriikan ja lastenkirjallisuuden tekijöiden palkkiot jäävät erityisen pieniksi: vastaajien palkkio kuunnellusta teoksesta saattoi olla esimerkiksi vain 0,10–0,15 euroa.
Suoratoistopalvelusta kirjailija saa käytännössä saman korvauksen, kuin pokkarista, josta kirjailija sai 0,55 euroa per myyty kappale. Kirjailijaliiton näkemyksen mukaan suoratoistopalveluissa uutuuskirjoilla tulisi olla erillinen korkeampi hinta ja minuuttiperustaisesta hinnoittelusta tulisi päästä eroon suoratoistossa.
”Suuri huolemme on, että kirjojen hintamielikuva vääristyy kuluttajien silmissä ja uutuuskirja menettää arvonsa. Esimerkiksi elokuvien suoratoistopalveluissa uutuuksista joutuu yleensä maksamaan enemmän. Samoja elokuvia löytyy harvoin eri suoratoistopalveluista, toisin kuin äänikirjapalveluissa, joissa on kaikissa kutakuinkin sama valikoima”, sanoo Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.
”Tekijän osuus on kohtuuttoman pieni. Äänikirjoja myytiin kaksinkertainen määrä painettuun nähden, silti tuloa oli vain kolmasosa verrattuna painettuun”, kuvaa yksi vastaaja tilannettaan.
Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle vuonna 2024 keskimäärin 3,13 euroa myydyltä kappaleelta.
Hieman alle puolet tekijänpalkkioselvitykseen vastanneista kirjailijoista kertoi neuvotelleensa palkkiosta kustantajan kanssa, ja heistä kolmasosa koki neuvotteluilla olleen vaikutusta lopulliseen sopimukseen.
Kirjailijat tarvitsevat läpinäkyvyyttä suhteessa suoratoistopalveluihin
Suoratoistopalveluissa ei myydä teoksen kappaleita, vaan aikaa. Tutkimuksen mukaan yli 90 % kirjailijoista ei saa tilityslaskelmaa, jossa olisi eritelty, miten yksi kuunneltu kappale äänikirjaa määrittyy suoratoistossa. Suoratoistopalveluiden ansaintalogiikkaa pidetään salamyhkäisenä ja heikosti perusteltuna.
Suurin osa kirjailijoista saa tilityslaskelman, jossa myynnit eritellään eri julkaisumuotojen mukaan. Sen sijaan jakelukanavia ei eritellä, joten kirjailija ei voi tietää, kuinka paljon teosta kuunneltu esimerkiksi BookBeatissa vai Storytelissä.
“Kirjailijat tarvitsevat lisää tietoa ja läpinäkyvyyttä suoratoistopalveluiden kuuntelukertojen laskentatavasta ja palkkioiden muodostumisesta. Tarkemmat tiedot mahdollistavat reilummat sopimusneuvottelut ja vuosittain saatavien tilitystietojen tarkistamisen. Kirjailijat haluaisivat lisäksi saada tilityslaskelmat sähköisessä muodossa, jotta tietojen hallinta olisi helpompaa”, sanoo Hytönen.
Kirjailijat tarvitsevat läpinäkyvyyttä suhteessa suoratoistopalveluihin: tarkempaa tietoa kuuntelukertojen laskentatavasta ja palkkioiden muodostumisesta sekä sopimusneuvotteluissa että vuosittain saatavissa tilitystiedoissa. Kirjailijat toivovat, että he saisivat tilitystiedot sähköisessä muodossa paperikirjeiden sijaan.
”Ilman riittäviä tietoja siitä, miten ja millä ehdoilla teosta myydään eri jakelukanaviin, kirjailija ei voi arvioida kustannussopimuksessa sovittavan palkkion asianmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta” sanoo Eeva Asikainen.
“Kirjallisuusalan pitäisi kyetä ottamaan mallia musiikkialasta yksityiskohtaisten tilitysten muodossa”, Hytönen kommentoi. “Se loisi avoimuuden kulttuuria ja lujittaisi luottamussuhteita.”
Selvitykseen vastasi 176 jäsentä, eli 19 % Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä. Keskimääräinen vastaaja oli 1960-luvulla syntynyt kirjailija, joka on julkaissut 2–5 teosta 1–3 eri kustantamon kautta. 69 % vastaajista oli julkaissut viimeisimmän teoksensa vuonna 2021. Edellinen vastaava tutkimus toteutettiin liiton toimesta vuonna 2022 ja tulotutkimus vuonna 2023.
Tekijänpalkkioselvitys tehtiin yhteistyössä tutkimustalo Bondatan kanssa. Se toteutettiin sähköpostikyselynä lokakuussa 2025, ja tuloksia vertailtiin soveltuvin osin vuonna 2023 toteutettuun tulotutkimukseen sekä vuosina 2022 ja 2020 toteutettuihin tekijänpalkkioselvityksiin.
Lisätiedot:
Eeva Asikainen
lakiasiainpäällikkö, Suomen Kirjailijaliitto
puh. 044 757 4155
eeva.asikainen@kirjailijaliitto.fi
