Jäseneksi Suomen Kirjailijaliittoon
Vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.
Jäsenyyden hakeminen
Jäsenyyttä haetaan 2–4 itsenäisesti kirjoitetulla suomenkielisellä kaunokirjallisella teoksella sekä erillisellä hakemuslomakkeella. Hakemuslomake ja teokset toimitetaan Kirjailijaliittoon. Teoksia ei palauteta.
Jos teosta ei ole julkaistu painettuna kirjana, voi jäsenyyttä hakea myös sähköisessä muodossa julkaistulla teoksella. Tällöin hakemukseen täytyy liittää ohjeet siitä, mistä teos löytyy, ja hakijan tulee huolehtia siitä, että teos on johtokunnan saatavilla helposti ja maksuttomasti riittävän pitkän ajan.
Päätökset jäsenyydestä tekee Kirjailijaliiton johtokunta. Hakemusten käsittelyaika on keskimäärin 3-6 kk, sillä kaikki lähetetyt teokset luetaan ja hakijoita on paljon.
Hakemuslomakkeen ja teosten toimitus Kirjailijaliittoon
Huomaathan, että emme vastaanota jäsenhakemuksia toimiston joululoman aikana 20.12.2024–6.1.2025.
Tulosta oheinen jäsenhakemuslomake, täytä ja allekirjoita se. Toimita lomake teosten kera liittoon.
Mikäli teokset mahtuvat kirjeeseen tai postiluukun kautta toimitettavaan pikkupaketti-kokoiseen pakettiin, lähetä ne toimiston osoitteeseen Suomen Kirjailijaliitto ry, Runeberginkatu 32 C 28, 00100 Helsinki. Jos Posti kysyy lähettäessä saajan puhelinnumeroa, käytä numeroa p. 044 757 4157.
Mikäli teokset ovat isompia, lähetä ne noudettavana pakettina Postin palvelupisteeseen tai Postin pakettiautomaattiin. Jos mahdollista valitse toimituspisteeksi Postin automaatti, K-Supermarket Kasarmi (Pohjoinen Hesperiankatu 33, 00260 Helsinki). Merkitse pakettiin saajan puhelinnumeroksi p. 044 757 4157.
Lisätietoa pakettien lähettämisestä Postin verkkosivuilla.
Voit myös tuoda jäsenhakemuksesi suoraan Kirjailijaliiton toimistolle. Tässä tapauksessa sovi ajankohdasta etukäteen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@kirjailijaliitto.fi.
Jäsenhakemusrekisteriä koskevat tietosuojaselosteet
Usein kysyttyjä kysymyksiä jäsenyyteen liittyen:
Kenet voidaan hyväksyä Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan jäseneksi hyväksyminen edellyttää hakijan julkaisseen ”vähintään kaksi sellaista itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana”.
Miten jäseneksi haetaan?
Jäsenyyttä haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteenä vähintään kaksi eri teosta, joiden perusteella hän hakee jäsenyyttä.
Liitänkö hakemukseen ansioluetteloni tai suosituksia?
Älä liitä, ansioluettelolla tai suosituksilla ei ole merkitystä jäsenvalinnassa. Toimita täytetyn ja allekirjoitetun hakulomakkeen lisäksi vain teokset, joiden perusteella haet jäsenyyttä. Muita liitteitä ei huomioida.
En asu Suomessa, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kyllä, asuinpaikalla ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.
En ole Suomen kansalainen, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kyllä, kansalaisuudella ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.
Äidinkieleni ei ole suomi, mutta kirjoitan teoksia suomen kielellä, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kyllä, äidinkielellä ei ole merkitystä jäsenvalinnassa.
Teokseni ovat tietokirjoja, voinko hakea Kirjailijaliiton jäseneksi?
Kirjailijaliiton jäsenyyttä voi hakea ainoastaan kaunokirjallisten teosten perusteella. Tietokirjailijoilla on Suomessa oma yhdistys, Suomen tietokirjailijat ry.
Voinko hakea jäsenyyttä sarjakuvateoksilla?
Kirjailijaliiton jäsenyyttä voi hakea suomenkielisillä, ammattimaisesti kirjoitetuilla sarjakuvaromaaneilla. Tekstiosuudella tulee olla teoksissa merkittävä rooli.
Voinko hakea jäsenyyttä tekstin perusteella, joka on julkaistu antologiassa?
Sellaisen tekstin perusteella, joka on julkaistu ainoastaan antologiassa tai muussa eri tekijöiden tekstejä sisältävässä kokoelmassa, ei voi hakea jäsenyyttä.
Voinko hakea jäsenyyttä teoksen perusteella, jonka olen kirjoittanut yhdessä toisen henkilön kanssa?
Yhteisteoksen perusteella ei voi hakea jäsenyyttä. Teoksen tulee olla hakijan itsenäisesti luoma.
Miksi hakulomakkeessa kysytään apurahoja ja palkintoja?
Nämä ovat taustatietoja, jotka kuvaavat hakijan kirjallista uraa.
Kuinka monta jäsenhakemusta Kirjailijaliitto saa vuosittain?
Kirjailijaliitto saa vuosittain noin 50–90 jäsenhakemusta.
Kuinka suuri osa hakijoista hyväksytään jäseniksi?
Viime vuosina tilastollisesti noin puolet hakijoista on hyväksytty jäseniksi.
Miten saan tietää päätöksestä?
Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti kirjeitse tai sähköpostitse.
Miksi jäsenhaun yhteydessä ei anneta palautetta?
Palautteen antaminen ei ole mahdollista hakemusten suuren määrän takia.
Kuka jäsenyydestä päättää?
Päätökset jäsenyydestä tekee Kirjailijaliiton johtokunta. Kirjailijaliiton jäsenet valitsevat johtokunnan jäsenet keskuudestaan liiton syyskokouksissa.
Miten päätös jäsenyydestä tehdään?
Kaikki teokset, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, luetaan ja arvioidaan. Arvioijat ovat ammattikirjailijoita, eli kyseessä on vertaisarviointi. Arvioinnissa tarkastellaan teosten taiteellista ja ammatillista tasoa ja hakijan kirjallisen osaamisen kehitystä.
Vaikuttavatko myyntimäärät tai arvostelut arviointiin?
Eivät vaikuta. Arviointiin eivät vaikuta myöskään esimerkiksi teoksen saama mediahuomio, kustantamon maineikkuus tai se, onko teos omakustannettu.
Miksi hakijan tuotantoa arvioidaan?
Kirjailijaliitto on ammattitaiteilijoiden järjestö. Sen tavoitteena on vahvistaa kirjailijoiden ammatillista asemaa. Kirjailijan ammattiin ei ole yhtä virallista tutkintoa. Ainoa tapa selvittää hakijan ammatillinen taso on arvioida hänen tuotantoaan.
Taiteilijajärjestöissä hakijoiden ammatillisen tason arviointi on yleinen käytäntö. Jäseneksi eivät pääse kaikki haluavat. Moniin muihin taiteilijan ammatteihin voi kouluttautua tutkinnon suorittamalla. Joskus jo tietty tutkinto sinällään saattaa riittää alan järjestön jäsenyyteen. Usein valinta tehdään kuitenkin työnäytteiden perusteella.
Sain päätöksen, jossa kehotettiin palaamaan jäsenyyteen, kun olen julkaissut lisää teoksia. Miten haen jäsenyyttä uudelleen?
On yleistä, että ensimmäisellä hakukerralla jäsenyyden edellytykset eivät täyty. Moni hakija on hyväksytty jäseneksi toisella hakukerralla tai myöhemmin, kun hakijan tuotanto on täydentynyt ja kaunokirjallinen ilmaisu kehittynyt.
Voit hakea jäsenyyttä uudelleen, kun tuotantosi on täydentynyt uudella kaunokirjallisella teoksella.
Valitettavasti emme suuren hakijamäärän vuoksi pysty säilyttämään jo käsiteltyjä hakemuskirjoja, joten lähetäthän myös uudemman hakemuksen mukana vähintään 2 teosta, joilla haet jäsenyyttä.
Määritteleekö Kirjailijaliitto, kuka on kirjailija?
Kirjallisuutta ja kirjailijuutta määrittelevät muun muassa lukijat, kustantajat, kulttuuritoimittajat, kriitikot ja tutkijat. Määrittelijöinä toimivat myös kirjailijat itse. Kirjailijaliiton jäsenyydestä päättäminen on osa kirjailijoiden omaa, ammattikunnan sisäistä määrittelyä. Kirjailijaliitto ei päätä, kuka saa käyttää kirjailijan titteliä. Tällaista auktorisointia ei tee mikään taho.
Miksi vain suomeksi kirjoitetuilla teoksilla voi hakea jäseneksi?
Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan teosten, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, tulee olla suomen kielellä kirjoitettuja. Yhdistyksillä on Suomessa vahva autonomia, johon kuuluu oikeus valita jäsenensä.
Miksi suomen kieli on merkityksellinen Kirjailijaliiton toiminnassa?
Kieli on lähtemättömästi sidoksissa kirjailijan työhön. Kirjallisuus on kielen taidetta. Suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on noin 5 miljoonaa. Kirjailijaliitto vaalii suomen kieltä ja sen elinvoimaisuutta. Kirjailijoilla on keskeinen rooli kielen ylläpitäjinä ja uudistajina.
Onko Suomessa yhdistyksiä kirjailijoille, jotka eivät kirjoita suomeksi?
Finlands svenska författareförening on valtakunnallinen ruotsin kielellä kirjoittavien kirjailijoiden yhdistys.
Globe Art Point on yhdistys, joka edistää ja tukee Suomessa asuvien, ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden asemaa ja työskentelymahdollisuuksia.
Sámi Girječálliid Searvi (SGS) on pohjoismainen saamelaiskirjailijoiden yhdistys.
Suomessa toimii myös monia alueellisia kirjailijayhdistyksiä, joiden jäsenvaatimukset vaihtelevat. Lisätietoa kirjailijayhdistysten verkostoon kuuluvista kirjailijayhdistyksistä löydät verkkosivuiltamme.