Miten äänikirjat muuttavat kirja-alaa?

Suomen kirja-alalle 2010-luvun puolessa välissä rantautuneet kirjallisuuden suoratoistopalvelut ovat lisänneet kiinnostusta kirjoja kohtaan. Samalla uusi rakenne kuitenkin murtaa kirjallisuuden tekijän asemaa ja ansaintaa. Uutuusäänikirjoista kirjailijan saama tekijänpalkkio suoratoistopalveluissa on peräti 80 % pienempi kuin korvaus samasta kirjasta painetusta muodossa.

Kirjailijaliitto ei vastusta äänikirjoja, vaan epäreiluja ja läpinäkymättömiä toimintamalleja. Vallalla oleva äänikirjojen – etenkin uutuuksien – hinnoittelu suoratoistopalveluissa sekä kirjailijan saamat alhaiset korvaukset ovat ongelma.

Lisäksi kuluttajan on mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, miten ja kenelle hänen maksamansa kuukausihinta jakautuu.

Kuukausiperusteinen kirjan polkumyynti on pysäytettävä sen kokeilualueelle, siis Suomeen. Olemme eräänlainen perifeerinen kokeilualue, jossa testataan uutta teknologiaa sekä mahdollisuuksia alentaa kirjailijoiden saamaa rojaltisummaa.

Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen

Suoratoistopalvelut murtavat kirjailijoiden tuloja

Äänikirjoista suoratoistopalveluissa maksettavat tekijänoikeuskorvaukset ovat kirjailijoille liian alhaisia. Viidessä vuodessa kaunokirjailijan kirjallisen työn mediaanitulot ovat pienentyneet peräti 25 %.

Jopa 70 % kirjailijoista ei tiedä lainkaan hintaa, jolla kustantaja myy heidän teoksensa ääni- ja sähkökirjaoikeuksia suoratoistopalveluihin. Ainoastaan 4 % kertoi tietävänsä suunnilleen tai tarkalleen kyseisen hinnan. Suunta on hälyttävä ja kertoo siitä, että kirjailijat eivät tällä hetkellä tiedä tarpeeksi sopimuksiensa ehdoista.

Erityisen isoja ongelmia tuottavat uutuuskirjat, joita jaetaan suoratoistopalveluissa liian alhaisella hinnalla tai jopa ilmaiseksi. Kirja-alan kaupallinen logiikka perustuu uutuuskirjan myyntiin, samoin kuin kirjailijan tulot. Tästä syystä uutuuskirjan soisi päätyvän alennusmyyntiin suoratoistopalveluihin vasta sitten, kun sen koko myynti- ja markkinointipotentiaali on saatu kokonaan hyödynnettyä.

Kirjojen liian alhaisen hinnoittelun riskeistä on puhunut julkisesti jopa Storytelin globaalin toiminnan johtaja Johannes Larcher. Hän peräänkuulutti keväällä 2024 Helsingin Sanomien haastattelussa kirja-alaa olemaan varovaisia siinä, ettei kirjojen arvoa lasketa kuluttajien silmissä.

Kirjailijaliiton ehdottamia ratkaisuja:

Kirjan hintasääntely?

Kirjailijaliitto toivoo, että valtio selvittää, miten lainsäädännöllä kirjailijoiden ajantasaiset tekijänpalkkiot voidaan turvata digitaalisessa toimintaympäristössä. Voisiko kirjan hintasääntely olla mahdollista myös Suomessa? Esimerkiksi Norjassa kirjalaki määrittää kirjan hinnan tietyksi ajanjaksoksi.

Kannattaako äänikirjaoikeuksia luovuttaa?

Kirjailijaliitto suosittelee kirjailijoita harkitsemaan oikeuksiensa luovuttamista suoratoistopalveluihin, jos äänikirjan hintaa ei tiedä sopimusvaiheessa eikä siitä pysty neuvottelemaan. Kirjailijan kannattaa pyrkiä neuvottelemaan muun muassa näistä:

  1. Erillisestä palkkiosta siitä, että kustantaja saa muuttaa kirjallisen teoksen äänikirjaksi (kyseessä ei ole ennakko vaan oma erillinen maksu).
  2. Korkeammasta hinnasta uutuusäänikirjalleen suoratoistopalveluissa tietyksi ajanjaksoksi esimerkiksi 12 kk.
  3. Uutuusäänikirjan julkaisusta suoratoistopalveluissa vasta tietyn ajan jälkeen, esimerkiksi 6 kk.

Teoksen poistosta suoratoistopalveluista kesken sopimuskauden voi myös neuvotella kustantajan kanssa, kuten esimerkiksi Laura Lindstedt teki keväällä 2024.

Kirjailijaliitto on tehnyt 10 kohdan muistilistan äänikirjasopimisen tueksi.

Kirja-alan hyvät käytännöt

Liitto päivittää tällä hetkellä Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hankkeessa kirja-alan hyviä sopimuskäytäntöjä vastaamaan tekijän asemaa parantavaa tekijänoikeuslain sääntelyä. Erityisiä korjauksia tarvitaan äänikirjoista maksettaviin korvauksiin sekä niistä saatuihin tilitystietoihin.

Suoratoistopalveluihin liittyviä ongelmia kuluttajan näkökulmasta

Suoratoistopalveluiden toimintalogiikka on läpinäkymätön myös kuluttajien suuntaan. Suoratoistopalvelut myyvät aikaa: Kuluttaja maksaa kuukausittaisen summan siitä, että hän saa suuren määrän kirjoja potentiaalisesti käyttöönsä.

Palvelut kilpailevat markkinaosuudesta mahdollisimman matalilla hinnoilla, ja väittävät että kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan enempää. Tosiasia on kuitenkin se, että palveluiden käyttäjät eivät tiedä tarpeeksi siitä, kuinka paljon heidän maksamasta kuukausimaksusta tuloutuu kirjalle, eli kustantajalle ja kirjailijalle. Kirjailijaliiton Helsingin Kirjamessuilla vuosittain tekemän kävijäkyselyn mukaan kuluttajille tulee yllätyksenä se, kuinka pieni kirjailijan osuus kuukausimaksusta on. Kyselyn perusteella monet olisivat valmiita maksamaan kuunnellusta kirjasta huomattavasti enemmän.

On selvää, että 0 € maksavat kuukausitilaukset laskevat yksittäisen kirjan arvoa ja kirjailijan palvelusta saamia korvauksia entisestään.

Kirjailijaliiton ehdottamia ratkaisuja

Kuluttajalta kirjalle -malli

Kirjailijaliitto kannattaa suoratoistopalveluihin uutta rahan tuloutusmallia, joka tunnetaan musiikin puolella user centric -mallina. Siinä kuluttajan rahat jakautuisivat suoratoistopalvelun ja kustantajan kesken tietyllä jakosuhteella vain niiden kirjojen kesken, joita hän kuuntelee.

Malli olisi kuluttajan kannalta läpinäkyvä kun hän tietäisi, miten yritys, jonka palveluita hän ostaa, toimii. Malli muistuttaisi myös enemmän painetun kirjan ostamista, jossa kuluttaja tietää, kenelle hänen maksamansa rahat ohjautuvat ja mistä hän konkreettisesti maksaa.

Äänikirjan yksittäismyynti suoratoistopalveluiden ulkopuolella

Äänikirjan yksittäismyynnillä tarkoitetaan kirjahankintaa, jossa kuluttaja ostaa yksittäisen ääni- tai e-kirjatiedoston itselleen ja maksaa siitä kappalehinnan.

Yksittäismyynti on selkeästi suoratoistoa eettisempi vaihtoehto. Teoksen hinnoittelu on asianmukaisempaa kuin suoratoistopalveluissa, jolloin myös kirjailija voi saada oikeudenmukaisemman korvauksen. Samoin kuluttajan on helppo hahmottaa, mitä yksittäinen kirja maksaa.