Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja, johtokunta ja toimielimet

Ville Hytönen

Ville Hytönen (s.1982) on Porvoossa syntynyt, Turussa ja Tampereella vaikuttanut ja virolaisessa majakkalaaksossa pienen poikansa kanssa asuva kirjailija. Hän on julkaissut noin 50 teosta runoutta, romaaneja, esseeteoksia, lastenkirjoja, aforismeja sekä yhden keittokirjan.

Hytönen on ollut perustamassa Kustannusosakeyhtiö Savukeidasta, Tulenkantajien kirjakauppaa, Turun Kirjan taloa ja Tulenkantaja-palkintoa. Hän kirjoittaa myös kirjallisuuskritiikkiä sekä ulkopolitiikkaa koskevia analyyseja. Vapaa-ajallaan hän kävelee poikansa kanssa Itämeren rantatörmillä, pilkkoo puita ja remontoi pientä taloaan.

Ville Hytönen on liiton johtokunnan puheenjohtaja 2024-2026. Liitossa hän on toiminut aiemmin johtokunnan jäsenenä 2020–2022 ja johtokunnan varajäsenenä 2019–2020. Hytönen on myös liiton yhteydessä toimivien Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn ja Kirjailijayhdistysten verkoston puheenjohtaja, Kirjailija-lehden vastaava päätoimittaja, kirjallisen lautakunnan puheenjohtaja sekä taloustoimikunnan jäsen.

Sähköposti: puheenjohtaja (at) kirjailijaliitto.fi

Paula Havaste

Pikkutyttönä haaveilin kirjoittavani joskus kirjan. Nyt olen kirjoittanut yli 20 kirjaa: romaaneja, tietokirjallisuutta, satuja ja runoja.

Aikuisena aloin haaveilla siitä, että saisin puolustaa kirjailijoita: meidän sopimuksiamme ja oikeuksiamme, turvata tulevaisuuden näkymiä. Nyt olen saanut tehdä sitä liki 10 vuotta Kirjailijaliiton johtokunnassa sekä liittoa erilaisissa säätiöissä ja järjestöissä edustaen. Kiitos, että olen saanut tehdä mitä haluan, innostuneena ja sitkeästi.

Paula Havaste on liiton johtokunnan jäsen 2024–2026 ja varapuheenjohtaja. Hän on toiminut liiton johtokunnassa vuodesta 2015 alkaen. Havaste kuuluu liiton kirjallisuustapahtumatyöryhmään ja edustaa liittoa mm. Sanaston hallituksen varajäsenenä ja Kordelinin säätiön hallituksen jäsenenä.

Laura Honkasalo

Laura Honkasalo (s. 1970) on helsinkiläinen kirjailija, joka asuu kesät Varsinais-Suomessa. Honkasalo on kirjoittanut romaaneja, omakohtaisia tietoteoksia, sarjakuvakäsikirjoituksia sekä historiikkeja. Hän opettaa Omniassa luovaa kirjoittamista, autofiktiota sekä omaelämäkerrallista kirjoittamista. Honkasalo on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan taidehistoria. Hän on työskennellyt ammattitoimittajana yli 20 vuotta.

Laura Honkasalo harrastaa historiaa ja vanhoja kirjoja, ompelemista, kuvataiteita sekä kodittomien valokuvien ja vanhojen nappien keräämistä. Hän rentoutuu psykologisen kauhun parissa.

Laura Honkasalo on liiton johtokunnan jäsen 2022–2024. Hän toimi varajäsenenä 2019–2021. Honkasalo kuuluu liiton kirjalliseen lautakuntaan sekä Kirjailija-lehden toimituskuntaan. Honkasalolle tärkeitä teemoja ovat mm. kirjailijoiden työhyvinvointi, freelancereiden työterveyshuolto, työssä jaksaminen sekä sosiaaliturvakysymykset.

Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Hämeen-Anttila on vantaalainen kirjailija, tutkija ja kääntäjä. Hän on kirjoittanut pari tusinaa romaania, useita tietokirjoja sekä novelleja, runoja ja draama- ja musikaalitekstejä. Helsingin yliopistossa hän on opettanut sanskritin kieltä ja Intian kulttuurihistoriaa ja kirjallisuutta viime vuosiin asti, ja kaunokirjoittamisen sivussa hän tutkii Intian klassista kertomakirjallisuutta.

Hämeen-Anttila on ollut kirjojen pidäkkeetön ahmija polvenkorkuisesta, kirjallisuus on hänelle intohimo ja kirjallisuuden ja kirjailijoiden aseman puolustaminen sydämenasia. Hän on toiminut lukuisissa taiteen alan luottamustehtävissä. Hän on ollut Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen puheenjohtajana neljästi, Sanasto ry:n puheenjohtaja hän oli 2012-2017 ja vuodesta 2017 hän on kuulunut Kirjailijaliiton johtokuntaan, vuodesta 2018 alkaen sen varapuheenjohtajana. Hän on ollut myös taiteen järjestöjen yhteisjärjestön Forum Artis ry:n puheenjohtaja vuodesta 2019.

Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa musiikkia, kiipeilyä ja mykkäelokuvia.

Virpi Hämeen-Anttila on liiton johtokunnan jäsen 2023–2024. Hän on toiminut johtokunnassa vuodesta 2017 alkaen. Hämeen-Anttila on liiton varapuheenjohtaja ja lisäksi työvaliokunnan ja taloustoimikunnan jäsen.

Katja Kallio

Katja Kallio on kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja kolumnisti. Hän on kirjoittanut mm. seitsemän romaania, neljä elokuvakäsikirjoitusta sekä kaksi kirjoituskokoelmaa, joissa hän tarkastelee oman elämänsä vaiheita elokuvien ja niiden katsomiskokemusten kautta.

Aiemmassa elämässään hän on toiminut mm. Akateemisen kirjakaupan myyjänä sekä  Like Kustannuksen kustannustoimittajana. Kallio on ollut Helsingin kirjailijat ry:n johtokunnan jäsen, ja laati syksyllä 2024 yhdessä kollegoiden kanssa Avoimen kirjeen kirjallisuuden puolesta. Hän on image-lehden elokuvakolumnisti, ja toimi vuoteen 2024 asti myös Kirjasto-lehden kolumnistina. 

Maaria Päivinen

Maaria Päivinen on Tohmajärvellä syntynyt, eri maissa asunut, nykyään Kotkassa kotipesäänsä pitävä kirjailija. Koulutukseltaan hän on suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, runoutta ja pari lastenkirjaa. Hän on Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja.

Erityistä huolta Päivinen kantaa lasten ja nuorten lukutaidon rappeutumisesta, kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista, kirjailijoiden tulonlähteistä – työhyvinvoinnista puhumattakaan. Vapaa-ajallaan Päivinen liikkuu poikansa kanssa pitkin maita, mantuja ja laskettelurinteitä ja heiluttelee mielellään kahvakuulaa kynän lisäksi. Hän on johtokunnan jäsen kaudella 2024–2026. Johtokuntatyöskentely on tullut hänelle tutuksi varajäsenen roolissa vuosina 2022–2023. Hän kuuluu myös Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmään.

Hanna Ryti

Hanna Ryti on kirjailija ja teatteriohjaaja. Hän on toiminut myös mm. radiojuontajana, kulttuuritoimittajana ja talonmiehenä. Koulutukseltaan hän on teatteritaiteen maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti ja teatteri-ilmaisun ohjaaja.

Vapaahetkinään Ryti urheilee, saunoo ja käy avannossa. Ryti on johtokunnan jäsen 2024–2025.

Salla Simukka

Salla Simukka (s. 1981) on tamperelainen kirjailija, jonka esikoisteos “Kun enkelit katsovat muualle” ilmestyi vuonna 2002. Parhaiten hänet tunnetaan vuosina 2013-2014 ilmestyneestä Lumikki-trilogiasta, jota on myös käännetty 50 kielelle. Simukan tuotanto sisältää teoksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, mutta ennen kaikkea hän on profiloitunut YA-kirjailijana eli hänen suurin lukijakuntansa on nuoria aikuisia. Simukalle on myönnetty kaksikymmenvuotisen kirjailijanuransa aikana lukuisia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja, kuten Suomi- ja Topelius-palkinto.

Simukka on työskennellyt aiemmin kaunokirjallisuuden kääntäjänä, kirjallisuuskriitikkona ja hän on ollut tekemässä Turun Kirjamessujen ohjelmasuunnittelua sekä toimittanut Lukufiilis-lehteä. Hän on ollut Lukukeskuksen hallituksen puheenjohtaja ja mukana Sanaston vaikuttamistyössä sekä Lukutaitofoorumissa ja laatimassa Lukuliikkeen suuntaviivoja. Lasten ja nuorten lukutaito ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden asema ovat hänelle erityisen tärkeitä. Vapaa-ajallaan hän käy mielellään pitkillä kävelylenkeillä, uimassa, taidenäyttelyissä ja keskustelee ison kahvin äärellä ystävien kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä.

Salla Simukka on liiton johtokunnan jäsen 2023–2025 ja kuuluu kirjallisuustapahtumatyöryhmään.

Pajtim Statovci

Pajtim Statovci (s. 1990) on helsinkiläinen kirjailija, väitöskirjatutkija ja filosofian maisteri (yleinen kirjallisuustiede). Hän on julkaissut neljä romaania sekä novelleja eri antologioissa. Hänen teostensa käännösoikeuksia on myyty yli 25 kielialueelle. Statovci palkittiin esikoisromaanistaan Kissani Jugoslavia (2014) Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Hänen toinen romaaninsa Tiranan sydän (2016) oli Yhdysvalloissa yksi National Book Award  -kirjallisuuspalkinnon viidestä finalistista. Hänen kolmas romaaninsa Bolla (2019) palkittiin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla. Statovci sai toisen Finlandia-palkinnon neljännestä romaanistaan Lehmä synnyttää yöllä (2024).

Pajtim Statovci on Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 2025–2027. Statovci kuuluu liiton uuteen edunvalvontatyöryhmään, tapahtumatyöryhmään sekä Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn valtuuskuntaan. Statovci on erityisen kiinnostunut kirjailijan tekijänoikeuksista ja tekijänoikeustuloista. Kirjallisuuden suoratoistopalveluiden ja tekoälyn aikana kirjailijan taloudellinen asema on turvattava.

Silja-Elisa Laitonen

Poliisihaalarit gepardiasuun vaihtanut Silja-Elisa Laitonen on väkevien naisten tarinoihin erikoistunut nummelalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut Suviranta-trilogian, joka käsittelee naisten sotakokemuksia sekä naispoliisien historiaa. Laitonen valmistui käsikirjoittajaksi Metropolia ammattikorkeakoulusta 2022 ja samana vuonna julkaistiin hänen esikoisteoksena Valinta. Laitonen on ohjannut ja käsikirjoittanut sisällissodan naistaistelijoista kertovan dokumentin Susinartut ja Lahtarin Morsiamet sekä naisuimariporukasta kertovan Vedenneidot-dokumentin. Hän on tämän lisäksi ideoinut ja järjestänyt kotimaisista lyhytelokuvista koostuvan Neito-festivaalin. Vapaa-ajallaan Laitonen laulaa ja mouruttaa kitaraansa Amygdalah-metallibändissään.

Laitonen on omien sanojensa mukaan selvinnyt rankasta lapsuudestaan kirjallisuuden avulla ja Kirjailijaliiton johtokunnan toimintaan hän hakeutui puolustaakseen kirjallisuutta ja lukutaitoa. Kirjailijan työtä ei voi harrastaa hauskana sivutoimena vaan siitä pitää saada asianmukainen korvaus, ja hänen mielestään kulttuurialaan kohdistuvat leikkaukset  ja epäkohdat heikentävät pahimmillaan yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.

Tittamari Marttinen, varapuheenjohtaja

Tittamari Marttinen on syntynyt Kajaanissa ja asunut yli 30 vuotta Helsingissä, nykyisin hän asuu Rovaniemellä. Hänen tuotantoonsa kuuluu kirjoja lapsille, nuorille ja aikuisille, yhteensä yli 100 nimekettä: proosaa ja runoutta, lasten- ja nuortenromaaneja, kuvakirjoja, satuja ja tarinoita sekä sarjakirjoja.

Tittamari Marttinen on filosofian maisteri Helsingin yliopistosta ja kulttuurituottaja (yamk) Oulun amkista. Hän on työskennellyt vuosikymmeniä lukemisen edistämisen parissa ja mm. Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijana. Hän harrastaa ulkoilua, elokuvia, lukemista ja kasviskokkailua sekä toimii rikos- ja riita-asioiden vapaaehtoisena sovittelijana.

Tittamari Marttinen on Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja ja kuuluu kirjalliseen lautakuntaan. Hän on aiemmin ollut Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 2005-2016 ja varapuheenjohtaja 2007-2016. Hän on Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry.n johtokunnassa vuodesta 2022. Taiken lastenkulttuuripaneelissa hän oli vuosina 2017-2024 ja Lapin taidetoimikunnassa 2021-2024 (puheenjohtaja 2023-24). Hänelle tärkeitä teemoja ovat mm. lukutaito sekä kirjailijoiden tulot, oikeudet ja hyvinvointi.

J.S. Meresmaa

J.S. Meresmaa (synt. 1983) on ammattikoulun käynyt kirjailija Tampereelta. Hänen monipuolinen tuotantonsa on ollut ehdolla useille kirjallisuuspalkinnoille ja käsittää yli 25 teosta niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Meresmaan tuotantoa on käännetty myös muille kielille.

Kirjoittamisen lisäksi Meresmaa on toimittanut novelliantologioita ja toiminut useiden kirja- ja kulttuurihankkeiden alkuunpanijana ja johtajana niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hän on yksi osuuskuntamuotoisen Osuuskumma-kustannuksen perustajajäsenistä sekä entinen hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän on ollut perustamassa Tampere Steampunk Festivalia, jolla myönnettiin Tampereen Vuoden kulttuuriteko -palkinto 2022. Meresmaa toimii kirjallisuuden kentällä aktiivisesti edistämässä ennen kaikkea lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä spekulatiivisen fiktion asemaa. Tärkeitä arvoja hänelle ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, moninaisuus ja taiteellisen vapauden turvaaminen.

Alexandra Salmela

Alexandra Salmela (s. 1980) on Bratislavassa syntynyt ja Tampereella asuva kirjailija, kääntäjä ja dramaturgi. Hän kirjoittaa ja julkaisee sekä lapsille että aikuisille, sekä suomeksi että slovakiksi enimmäkseen proosaa, mutta myös draamaa, radiotekstejä, esseitä, ym. Hän on kirjoittanut siitä lähtien kun oli opetellut kirjoittamaan, mutta debytoi vasta 2010 romaanilla 27 eli kuolema tekee taiteilijan, joka sai mm. HS-esikoiskirjapalkinnon ja jonka Finlandia-ehdokkuuden myötä päivitettiin palkinnon säännöt.

Salmela nauttii kuvataiteesta ja teatterista ja kävelee mielellään, pisimmillään Tampereelta Helsinkiin. Vahvoja tunteita herättävät myös kaikenlainen epäoikeudenmukaisuus, typeryys ja ympäristökriisi. Koulutukseltaan Salmela on teatteridramaturgi (Bratislavan Teatteriakatemia) ja suomen kielen ja kirjallisuuden lisensiaatti (Prahan Kaarlen yliopisto).