Miten äänikirjat muuttavat kirja-alaa?
Suomen kirja-alalle 2010-luvun puolessa välissä rantautuneet kirjallisuuden suoratoistopalvelut ovat lisänneet kiinnostusta kirjoja kohtaan. Samalla uusi rakenne kuitenkin murtaa kirjallisuuden tekijän asemaa ja ansaintaa. Uutuusäänikirjoista kirjailijan saama tekijänpalkkio suoratoistopalveluissa on peräti 80 % pienempi kuin korvaus samasta kirjasta painetusta muodossa.
Tiesitkö?
Suoratoistopalveluilla on Suomessa poikkeuksellisen suuri osuus kirjamarkkinoista. Muualla maailmassa kuukausiperusteiset palvelut ovat harvinaisia, lukuun ottamatta Ruotsia ja muutamaa Itä-Euroopan maata. Suomen ulkopuolella kuluttajat eivät voi saada vastaavan suurta määrää uutuuskirjoja yhtä edullisesti kerralla käyttöönsä. Monissa muissa maissa kirjan hintasääntely sekä lukutavat ja -tottumukset vaikuttavat siihen, ettei markkinoista ole ainakaan toistaiseksi tullut äänikirjavoittoisia.
Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan Suomessa äänikirjojen osuus myynnistä kasvoi vuoteen 2022 saakka. Viimeisen kahden vuoden aikana äänikirjojen myynnin osuus kokonaismyynnistä on pysähtynyt ja vakiintumassa tietylle tasolle. Ääni- ja sähkökirjojen osuus kaunokirjallisuuden julkaisumäärästä on noussut nopealla tahdilla: kaunokirjallisuuden äänikirjojen myynti oli vuonna 2018 2,9 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton nettomyynti) ja vuonna 2023 se oli jo 24,1 miljoonaa euroa.
Vuodesta 2018 vuoteen 2022 kustantamoiden kaunokirjallisuuden kokonaismyynti kasvoi jopa 73 %, samalla kun kaunokirjailijoiden kirjallisesta työstä saama mediaaniansio putosi 25 %. Kustantamoiden myynnin kasvu on peräisin äänikirjojen myynnin kasvusta.
Kirjailijaliitto ei vastusta äänikirjoja, vaan epäreiluja ja läpinäkymättömiä toimintamalleja. Vallalla oleva äänikirjojen – etenkin uutuuksien – hinnoittelu suoratoistopalveluissa sekä kirjailijan saamat alhaiset korvaukset ovat ongelma.
Lisäksi kuluttajan on mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, miten ja kenelle hänen maksamansa kuukausihinta jakautuu.
Kuukausiperusteinen kirjan polkumyynti on pysäytettävä sen kokeilualueelle, siis Suomeen. Olemme eräänlainen perifeerinen kokeilualue, jossa testataan uutta teknologiaa sekä mahdollisuuksia alentaa kirjailijoiden saamaa rojaltisummaa.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen
Suoratoistopalvelut murtavat kirjailijoiden tuloja
Äänikirjoista suoratoistopalveluissa maksettavat tekijänoikeuskorvaukset ovat kirjailijoille liian alhaisia. Viidessä vuodessa kaunokirjailijan kirjallisen työn mediaanitulot ovat pienentyneet peräti 25 %.
Jopa 70 % kirjailijoista ei tiedä lainkaan hintaa, jolla kustantaja myy heidän teoksensa ääni- ja sähkökirjaoikeuksia suoratoistopalveluihin. Ainoastaan 4 % kertoi tietävänsä suunnilleen tai tarkalleen kyseisen hinnan. Suunta on hälyttävä ja kertoo siitä, että kirjailijat eivät tällä hetkellä tiedä tarpeeksi sopimuksiensa ehdoista.
Erityisen isoja ongelmia tuottavat uutuuskirjat, joita jaetaan suoratoistopalveluissa liian alhaisella hinnalla tai jopa ilmaiseksi. Kirja-alan kaupallinen logiikka perustuu uutuuskirjan myyntiin, samoin kuin kirjailijan tulot. Tästä syystä uutuuskirjan soisi päätyvän alennusmyyntiin suoratoistopalveluihin vasta sitten, kun sen koko myynti- ja markkinointipotentiaali on saatu kokonaan hyödynnettyä.
Kirjojen liian alhaisen hinnoittelun riskeistä on puhunut julkisesti jopa Storytelin globaalien toimintojen johtaja Johannes Larcher, joka peräänkuulutti keväällä 2024 Helsingin Sanomien haastattelussa kirja-alaa olemaan varovaisia siinä, ettei kirjojen arvoa lasketa kuluttajien silmissä.
Kirjailijaliiton ehdottamia ratkaisuja:
Kirjan hintasääntely?
Kirjailijaliitto toivoo, että valtio selvittää, miten lainsäädännöllä kirjailijoiden ajantasaiset tekijänpalkkiot voidaan turvata digitaalisessa toimintaympäristössä. Voisiko kirjan hintasääntely olla mahdollista myös Suomessa?
Kirjojen hintasääntelyä on Euroopassa painettujen kirjojen osalta 12 maassa: Belgiassa, Sloveniassa, Portugalissa, Norjassa, Itävallassa, Kroatiassa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Italiassa, Luxembourgissa ja Espanjassa. E-kirjojen osalta hintasääntelyä on Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Unkarissa, Norjassa, Sloveniassa, Espanjassa ja Alankomaissa. Hintasääntelyn kesto julkaisun jälkeen vaihtelee maittain. Esimerkiksi Belgiassa ja Sloveniassa säännelty kirjan kiinteä hinta on voimassa 6 kuukautta julkaisun jälkeen, kun taas Portugalissa ja Norjassa sääntely jatkuu 1 tai 2 vuoden ajan.
Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa kirjan hintasääntelyälakeja perustellaan tarpeella suojella kirjan kulttuurista luonnetta, jonka arvoa ei voi mitata pelkästään tuoton perusteella. Ranskassa laki pyrkii edistämään kansalaisten tasa-arvoa myymällä kirjoja samaan hintaan kaikilla maan alueilla, ylläpitämään tiheää ja hajautettua kirjojen myyntiverkostoa ja tukemaan moninaista kirjojen luomista ja kustantamista, etenkin vaikeiden teosten osalta, jotka eivät tuota suuria myyntituloja.
Ranskassa toteutettiin 2008-2009 arvio lain ajankohtaisuudesta. Arvion mukaan laki kirjan hinnasta on edelleen relevantti myös digitaalisten kirjojen ja internetin kannalta. Lain vaikutukset ovat selvästi positiivisia ja ne edistävät kulttuurillisesti, alueellisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa.
Iso-Britanniassa kirjan hintasääntely lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Sen jälkeen kirjojen hinta on kaksinkertaistunut ja kirjakauppojen määrä on puolittunut. Kiinteät hinnat mahdollistavatkin monipuolisten ja itsenäisten kirjakauppojen olemassaolon ja pitävät kirjan hinnan kuluttajille matalampana, johon esimerkiksi Ranskan kirjan hintasääntelylailla pyritään.
Kirjan hintasääntelyllä voi olla positiivisia vaikutuksia myös kirjailijoille, kun kirjojen hinnan ja näin myös kirjailijoiden palkkioiden ennustaminen onnistuu paremmin. Kirjailijoiden palkkiot ovat paremmin suojatut, kun alennusten määrää on säädelty.
Kannattaako äänikirjaoikeuksia luovuttaa?
Kirjailijaliitto suosittelee kirjailijoita harkitsemaan oikeuksiensa luovuttamista suoratoistopalveluihin, jos äänikirjan hintaa ei tiedä sopimusvaiheessa eikä siitä pysty neuvottelemaan. Kirjailijan kannattaa pyrkiä neuvottelemaan muun muassa näistä:
- Erillisestä palkkiosta siitä, että kustantaja saa muuttaa kirjallisen teoksen äänikirjaksi (kyseessä ei ole ennakko vaan oma erillinen maksu).
- Korkeammasta hinnasta uutuusäänikirjalleen suoratoistopalveluissa tietyksi ajanjaksoksi esimerkiksi 12 kk.
- Uutuusäänikirjan julkaisusta suoratoistopalveluissa vasta tietyn ajan jälkeen, esimerkiksi 6 kk.
Teoksen poistosta suoratoistopalveluista kesken sopimuskauden voi myös neuvotella kustantajan kanssa, kuten esimerkiksi Laura Lindstedt teki keväällä 2024.
Kirjailijaliitto on tehnyt 10 kohdan muistilistan äänikirjasopimisen tueksi.
Kirja-alan hyvät käytännöt
Liitto päivittää tällä hetkellä Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hankkeessa kirja-alan hyviä sopimuskäytäntöjä vastaamaan tekijän asemaa parantavaa tekijänoikeuslain sääntelyä. Erityisiä korjauksia tarvitaan äänikirjoista maksettaviin korvauksiin sekä niistä saatuihin tilitystietoihin.
Suoratoistopalveluihin liittyviä ongelmia kuluttajan näkökulmasta
Suoratoistopalveluiden toimintalogiikka on läpinäkymätön myös kuluttajien suuntaan. Suoratoistopalvelut myyvät aikaa: Kuluttaja maksaa kuukausittaisen summan siitä, että hän saa suuren määrän kirjoja potentiaalisesti käyttöönsä.
Palvelut kilpailevat markkinaosuudesta mahdollisimman matalilla hinnoilla, ja väittävät että kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan enempää. Tosiasia on kuitenkin se, että palveluiden käyttäjät eivät tiedä tarpeeksi siitä, kuinka paljon heidän maksamasta kuukausimaksusta tuloutuu kirjalle, eli kustantajalle ja kirjailijalle. Kirjailijaliiton Helsingin Kirjamessuilla vuosittain tekemän kävijäkyselyn mukaan kuluttajille tulee yllätyksenä se, kuinka pieni kirjailijan osuus kuukausimaksusta on. Kyselyn perusteella monet olisivat valmiita maksamaan kuunnellusta kirjasta huomattavasti enemmän.
On selvää, että 0 € maksavat kuukausitilaukset laskevat yksittäisen kirjan arvoa ja kirjailijan palvelusta saamia korvauksia entisestään.
Kirjailijaliiton ehdottamia ratkaisuja
Kuluttajalta kirjalle -malli
Kirjailijaliitto kannattaa suoratoistopalveluihin uutta rahan tuloutusmallia, joka tunnetaan musiikin puolella user centric -mallina. Siinä kuluttajan rahat jakautuisivat suoratoistopalvelun ja kustantajan kesken tietyllä jakosuhteella vain niiden kirjojen kesken, joita hän kuuntelee.
Malli olisi kuluttajan kannalta läpinäkyvä kun hän tietäisi, miten yritys, jonka palveluita hän ostaa, toimii. Malli muistuttaisi myös enemmän painetun kirjan ostamista, jossa kuluttaja tietää, kenelle hänen maksamansa rahat ohjautuvat ja mistä hän konkreettisesti maksaa.
Äänikirjan yksittäismyynti suoratoistopalveluiden ulkopuolella
Äänikirjan yksittäismyynnillä tarkoitetaan kirjahankintaa, jossa kuluttaja ostaa yksittäisen ääni- tai e-kirjatiedoston itselleen ja maksaa siitä kappalehinnan.
Yksittäismyynti on selkeästi suoratoistoa eettisempi vaihtoehto. Teoksen hinnoittelu on asianmukaisempaa kuin suoratoistopalveluissa, jolloin myös kirjailija voi saada oikeudenmukaisemman korvauksen. Samoin kuluttajan on helppo hahmottaa, mitä yksittäinen kirja maksaa.