Magdalena Hain puhe Sakset Seis -mielenilmauksessa
Suuri kulttuuriadressi luovutettiin päättäjille 5.4. Senaatintorilla. Forum Artisin järjestämässä tapahtumassa on painavia puheenvuoroja ja esityksiä. Kirjailijaliitto julkaisee kirjailija Magdalena Hain pitämän puheen.
“1800-luvun lopun Suomi ymmärsi, että irtautuminen Venäjän vallasta vaati suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen tukemista, vahvistamista ja arvostamista. On huolestuttavaa ja raivostuttavaa, että nyt kun Venäjä jälleen osoittaa aktiivisen imperialismin piirteitä, suomalaiset päättäjät ovat rajusti heikentämässä kulttuurin ja kielen säilymisen rakenteita. Jos suomalaisilla ei ole omaa kulttuuria, keitä me oikeastaan olemme? Mikä tekee meistä suomalaisia? 1800-luvun klassikot eivät riitä yksin yhdistämään 2000-luvun kansaa. Kulttuuri on pidettävä elävänä ja suomalaisen taiteen on oltava suomalaisten näköistä – sellaisina kuin olemme nyt. Moderneina, moninaisina, monenlaisina.
Viimeiset sata vuotta suomalaisen kulttuurin ydinajatus on ollut pyrkimys tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua ja hakeutua ammatteihin riippumatta perhetaustasta, taloudellisesta tilanteesta tai yhteiskuntaluokasta, johon on syntynyt. Kun hallitus leikkaa koulutuksesta, kirjastoilta ja kansanopistoilta, ollaan tuhoamassa tasa-arvoisen yhteiskunnan kivijalkaa. Nuorten lukemiseen liittyvissä tutkimuksissa huolestuttavinta onkin lukemisen luokkaistuminen: se, millaiseen perheeseen ja asuinalueelle synnyt, määrittää yhä enemmän sitä, tuleeko sinusta lukija – tai edes lukutaitoinen.
Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuesta puolet käytettiin lasten- ja nuortenkirjallisuuden ostamiseen erityisesti pienempiin kirjastoihin, joilla on vähän resursseja kirjahankintoihin. Maaseudun nuoret elävät todellisuudessa, jossa kirjallisuus katoaa yhä kauemmas heidän ulottuviltaan. Lähin kirjakauppa voi olla lähintä kaupunkia kauempana, lähikirjastot suljetaan eikä koulukirjastoa ole. Jos kirjat eivät ole läsnä fyysisinä esineinä nuorten arjessa, heille ei synny ajatusta itsestään lukijoina – he kasvavat ajattelemaan, että lukeminen kuuluu jollekin muulle, ei heille.”
