Kirjailijaliiton lausunto työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen mallista

Suomen Kirjailijaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen mallia koskevasta muistioluonnoksesta (diaarinumero: VN/10074/2024). Suomen Kirjailijaliitto edustaa yli 900 kaunokirjailijaa ja tehtävänämme on edistää pitkäjänteisesti kirjailijoiden ammatillista ja yhteiskunnallista asemaa.

Keitä yhdistelmävakuutus koskisi?

Selvityksessä ehdotetaan, että työttömyysturvan yhdistelmävakuutus mahdollistaisi myös taiteilijoille palkkatyön, yritystoiminnan työtulon ja työskentelyapurahan yhdistämisen työttömyysvakuutuksessa. Yritystoiminnan työtulolla tarkoitetaan myös ansaintatarkoituksessa harjoitetusta itsenäisestä luovasta tai kulttuurialan työskentelystä tai tieteellisestä työskentelystä saatavaa tuloa.

Yhdistelmävakuutus koskisi henkilöitä, joilla ei nyt kerry työssäoloehtoa palkkatyön tai yritystoiminnan vähäisyyden takia. Tähän ryhmään kuuluvien osalta yhdistelmävakuutus mahdollistaisi perus- tai ansiopäivärahan saamisen työmarkkinatuen sijasta. Yhdistelmävakuutus koskisi myös henkilöitä, joilla joko palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehto kertyy jo nyt. Näillä vakuutettava tulo ja sen myötä ansiopäiväraha voisi olla nykyistä suurempi. 

Suomen Kirjailijaliitto kannattaa selvityksessä ehdotettua laajaa yhdistelmävakuutuksen henkilöpiiriä. On tärkeää, että vakuutuksessa voitaisiin ottaa huomioon kirjailijoille tärkeässä asemassa olevat apurahat sekä ansaintatarkoituksessa harjoitettu luova työ.

Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehto

Suomen Kirjailijaliitto kannattaa ehdotusta työssäoloehdon täyttymisestä. Kuitenkin Suomen Kirjailijaliitto esittää, että työssäoloehtojen kuukausien kertymisessä huomioitaisiin selvityksen vaihtoehtoisissa ratkaisuissa esitetty puolikkaiden kuukausien kertyminen palkansaajan työssäoloehdon kertymistä vastaavalla tavalla.

Selvityksessä ehdotetaan, että yhdistelmävakuutuksen työssäoloehtoa kerryttäisi jokainen sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana yhteenlaskettu, huomioitava tulo olisi 930 euroa tai enemmän. Työssäoloehto täyttyisi, kun 28 kuukauden tarkastelujaksolla on koossa 12 työssäoloehtoa kerryttävää kuukautta. Tarkastelujaksoa voitaisiin pidentää esimerkiksi päätoimisen opiskelun, työkyvyttömyyden ja perhevapaan perusteella, kuitenkin enintään seitsemällä vuodella. 

Selvityksessä ehdotettu työssäoloehto vastaisi pääosin palkansaajan työssäoloehtoa. Tuloraja on 930 euroa kuukaudessa siksi, että tätä matalampi yhteenlaskettu tulo ei vielä mahdollista ansiopäivärahan ansio-osan syntymistä, jolloin etuus jäisi joka tapauksessa työmarkkinatuen suuruiseksi. 

Mitkä tulot kerryttäisivät vaadittua vähimmäistuloa?

Selvityksessä ehdotetaan, että työssäoloehtoa tutkittaessa palkkatulona huomioitaisiin samat tuloerät kuin palkansaajan työssäoloehdossa. Palkka otettaisiin huomioon bruttomääräisenä ja pääsääntöisesti tulo huomioitaisiin maksuajankohdan mukaan. 

Yritystoiminnan tulona huomioitaisiin YEL, MYEL tai yrityksen osaomistajan kohdalla TyEL-vakuutuksen mukainen työtulo. Jos henkilöllä ei ole YEL-, MYEL- tai TyEL-vakuutusta, tulona huomioitaisiin henkilön työttömyyskassassa vakuuttama tulo, joka vastaisi YEL-vakuutuksen mukaista työpanoksen arvoa.

Suomen Kirjailijaliitto katsoo, että työskentelyyn tulee voida sisällyttää myös se taiteen, kulttuurin ja luovien alojen työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan tai tekijänoikeustulojen kautta. Apurahalla työskentely on taiteilijan ammatin harjoittamista, ja apurahoilla on merkittävä rooli vapaiden taiteilijoiden toimeentulon lähteenä. Suomen Kirjailijaliiton tulotutkimuksen 2023 mukaan 81 % apurahaa saaneista arvioi apurahan erittäin merkittäväksi toimeentulonsa kannalta.

Mallin on syytä olla joustava, jotta se toimii mielekkäästi useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti tulonsa kerryttäville luovien alojen tekijöille. Kirjailijat edustavat pienituloista joukkoa, mutta samalla heillä jää iso osa tuloista tällä hetkellä vakuuttamatta. Samalla on tärkeää huomata, että monityö yleistyy myös muualla työmarkkinoilla kuin luovilla aloilla.

Yhdistelmävakuutuksen ottajaa tulisi kehottaa arvioimaan vakuutettava tulo vastaavasti kuin YEL-vakuutuksessa arvioidaan. Suomen Kirjailijaliitto toteaa, että taiteilijoiden on usein mahdotonta arvioida ns. työtuloa ja työpanosta. Jos yhdistelmävakuutus toteutetaan todellisten tulojen laskennan sijaan niin, että taiteilija joutuu arvioimaan työtuloaan todellisten tulojen sijaan, mallia voi olla vaikea soveltaa monissa taiteilija-ammateissa.

Yhdistelmävakuutukseen perustuvan ansiopäivärahan määrä ja jäsenmaksu

Selvityksessä ehdotetaan, että yhdistelmävakuutukseen perustuva ansiopäiväraha laskettaisiin kuten palkansaajan tai yrittäjän ansiopäiväraha. Päiväraha perustuisi näin samoihin tuloihin, joiden perusteella työssäoloehdossa huomioitavat kuukaudet on kerrytetty. 

Suomen Kirjailijaliitto haluaa korostaa, kuinka riittävä rahoitus on olennaista, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille taiteilijoille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin kuin maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja. Tämänhetkiset YEL-maksut ovat liian kalliita isolle osalle luovien alojen yrittäjistä, mikä heikentää kannustimia yrittäjyyteen.

Suomen Kirjailijaliiton tulotutkimuksen 2023 mukaan laskettaessa yhteen vuoden 2022 verolliset tulot kaunokirjallisesta työstä  (1 713 €) ja muista kirjailijan työhön liittyvistä töistä (1 668 €) sekä saadut apurahat (14 800 €), oli kaunokirjailijoiden vuositulojen mediaani 12 600 euroa. Pienillä tuloilla vakuutusmaksut koetaan herkästi liian suuriksi.

Tilannetta korjaisi sekin, että kirjailijoiden neuvotteluasema vahvistuisi ja luovasta työstä saatu korvaus olisi suurempi. Kustannusala on kuitenkin kolmanneksi suurin luovan alan sektoreista, ja se voisi olla vieläkin suurempi, jos kaikki esteet taiteellisen työn tekijöiden eli kirjailijoiden ammatinharjoittamisen tieltä saataisiin poistettua. Kun kirjailijoiden tulotaso saataisiin korjattua ylöspäin, vähenisi myös tarve sosiaaliturvalle.

Ensi vaiheessa uudistus voidaan kuitenkin toteuttaa kustannusneutraalisti ilman valtion osallistumista.

Kysyntä yhdistelmävakuutukselle

Suomen Kirjailijaliitto ei tämänhetkisillä tiedoilla pysty ottamaan kantaa vakuutusottajien määrään, mutta on selvää, että mitä edullisempi vakuutus on sitä varmemmin kirjailijat pystyvät sen ottamaan. Lisäksi halukkuuteen vaikuttaa työvoimapoliittiset edellytykset eli se, voiko henkilö luottaa siihen, että työttömyyden koittaessa pääsee työttömyysturvan piiriin. Lisäksi Suomen Kirjailijaliitto ehdottaa, että myös työn toimeksiantajat ja tilaajat osallistuisivat vakuutuksen maksamiseen samalla tavoin kuten työnantajat palkansaajien kohdalla.

Yhdistelmävakuutukseen perustuvan työttömyyspäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset

Yhdistelmävakuutukseen perustuvan työttömyyspäivärahan saaminen edellyttäisi muun muassa sitä, että henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimaviranomaisessa, ja että hän noudattaa työllistymissuunnitelmaansa. Tämä vastaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan sekä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä. Lisäksi työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että työvoimaviranomainen toteaa, että mahdollinen yritystoiminta on päättynyt tai että työllistyminen yrittäjänä on sivutoimista. Myös tämä vastaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan sekä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä.

Suomen Kirjailijaliitto pitää valitettavana, että selvityksessä ei esitetä muutoksia työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin. Työttömyysturvalaissa ei ole riittävällä tarkkuudella tehty rajanvetoa päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden välillä. Nykyinen lainsäädäntö ja toimintamallit antavat paljon epävarmuutta aiheuttavaa tulkinnanvaraa viranomaisille. Yritystoimintaa koskeva työvoimapoliittinen arviointi ei tällä hetkellä ole yhdenmukaista ja ennakoitavaa itsensä työllistäjille ja yrittäjinä työllistyville taiteilijoille, mikä voi heikentää heidän halukkuuttaan ottaa yhdistelmävakuutus.

Työvoimapoliittisen päätöksen on perustuttava hakijan antamaan selvitykseen todellisesta tilanteestaan. Taide- ja kulttuurialan tekijät luokitellaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, mikä vaikeuttaa sosiaaliturvan saamista. Toisinaan tämä luokittelu ei vastaa henkilön tosiasiallista tilannetta: henkilö saatetaan luokitella yrittäjäksi, vaikkei hänellä olisi edes Y-tunnusta tai toiminimeä. Aivan liian herkästi syntyy asetelma, jossa järjestelmän näkökulmasta helpointa olisi olla kokonaan työtön. Tämä kannustinloukku voidaan poistaa päivittämällä etuuksien kriteerit vastaamaan tämän päivän todellisuutta.                                            

Vaivaton ja valtiolle edullinen keino vaikuttaa taiteilijoiden sosiaaliturvaan on ohjeistaa työvoimaviranomaisia nykyistä paremmin. Kun kulttuuripolitiikan tutkimuslaitos, Cupore, tutki taiteilijoiden kokemuksia työttömyysturva- ja sosiaaliturva-asioissa, tulos oli, että reilu puolet vastaajista (55 %) ilmoitti kohdanneensa ongelmia työttömyysturva-asioissa ja niin ikään puolet (50 %) sosiaaliturva-asioissa työssään taiteilijana. Vain noin joka kymmenes vastaaja ei ollut kohdannut lainkaan ongelmia sosiaaliturva- tai työttömyysasioissa. (Taiteen ja kulttuurin barometri 2022: Taiteilijoiden työhyvinvointi. Cuporen verkkojulkaisuja 72. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, 2023.)

Työvoimapoliittisia edellytyksiä arvioitaessa tulee ottaa huomioon luovien alojen, mm. kirjallisuuden tekijöiden, työn erityispiirteitä. Luovan työn tekijä ei pysty lopettamaan yritystään tai muuta työn tekoa tiettyyn hetkeen. Kuitenkin saadakseen työttömyysturvaa omassa työssä työllistyvän täytyy tehdä selvitys siitä, että toimintaa ei jatketa.

Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: pohjoismainen työvoimapalvelumalli edellyttää työttömältä aktiivisuutta, mutta toisaalta liika aktiivisuus voidaan katsoa joko työttömyyden päättymiseksi tai esteeksi olla työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin työttömyysturvaa ei voi saada. Samalla esimerkiksi yrittäjän työttömyyden päättyminen edellyttää nimenomaan aktiivista vaivannäköä: yrittäjän on itse pyrittävä hankkimaan asiakkaita ja muita tuloja oman yrityksensä kautta.

Aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työ johtaa tuloksiin ja ihminen alkaa saada elämiseen riittäviä tuloja. Pelkällä yrittämisellä ilman tuloja ei saa vuokraa tai kauppalaskuja maksettua. Taide- ja kulttuurialalla on yleistä, että tulottomien jaksojen aikana joutuu työskentelemään verrattain paljon pystyäkseen hankkimaan seuraavan apurahan, työkeikan tai tilauksen. Tätä ei nykymalli tarpeeksi huomioi. Erityisen hankalaa on, että jo pelkkä taiteen tekeminen ilman siitä syntyviä tuloja saatetaan katsoa työttömyyden tai toisaalta työmarkkinoiden käytettävissä olemisen päättymiseksi. Muiden työttömien kohdalla kirjoittaminen, maalaaminen tai säveltäminen ilman tuloja ei tyypillisesti vaikuta etuuskäsittelyyn. Etuuskäsittelyssä onkin tunnistettava taide- ja kulttuurialalla työskentelyn erityispiirteet.

Tällä hetkellä työvoimapoliittinen arviointi koetaan mielivaltaiseksi epäoikeudenmukaiseksi. Kirjailijat kokevat, että heidän antamia selvityksiä ei pidetä riittävinä taikka luotettavina. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista ja kannustinloukut tulee poistaa.

Työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu

Suomen Kirjailijaliitto pitää hyvänä, että kassat saavat itse päättää tarjoavatko he yhdistelmävakuutusta sekä sen hinnoittelun.

Yhdistelmävakuutuksen kokonaisarviointi

Kokonaisuutena Suomen Kirjailijaliitto kannattaa yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa ja sen laajaa henkilöpiiriä. Kuitenkin on todettava, ettei yhdistelmävakuutus tarjoa apua kaikkien kirjailijoiden tilanteeseen. Yhdistelmävakuutus ei siis ratkaise koko luovan alan sosiaaliturvan ongelmaa, ja hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi (”hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia”) tulee ottaa käyttöön muitakin keinoja kuin yhdistelmävakuutus. Lisäksi vakuutuksen houkuttelevuuteen kirjailijalle vaikuttanee vakuutuksen hinta sekä epävarmuudet liittyen työvoimapoliittiseen arviointiin.

Jatkovalmistelu

Suomen Kirjailijaliitto ehdottaa, että jatkovalmistelussa huomioitaisiin YEL-työtulon määrittämiseen liittyvät haasteet taiteilijoiden kohdalla.