Kirjailijaliiton talous ja rahastot

Kirjailijaliiton talouden rakenne koostuu kolmesta kokonaisuudesta:


Yhdistystoiminta

Varsinainen yhdistystoiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, valtion yleisavustuksella ja muilla avustuksilla. Yhdistystoimintaa rahoitetaan myös liiton rahastojen hallinnointipalkkioilla rahastosääntöjen mukaisesti.

Valtion yleisavustus muodostaa yhdistystoiminnan kokonaismenoista noin 30 %. Yleisavustuksen lisäksi liitto anoo tarvittaessa OKM:n erityisavustusta erilaisiin hankkeisiin. Lisäksi yhdistystoimintaan käytetään Kopioston tekijänoikeuskorvauksia siten, kuin niiden käyttöehdoissa määrätään.

Tekijänoikeuskorvauksista noin puolet jaetaan jäsenistölle apurahoina.


Rahastot

Kirjailijaliitolla on kaksi käyttötarkoituksiltaan sidottua rahastoa. Näillä rahastoilla tuetaan eri tavoin suomenkielistä kaunokirjallisuutta ja suomen kielellä kirjoittavia kirjailijoita. Rahastoja ovat apurahoja ja palkintoja myöntävä apuraha- ja palkintorahasto sekä kirjailijoiden työskentelyedellytyksiä ja erilaisia avustuksia myöntävä tukirahasto. Nimikkorahastot, joista jaetaan apurahoja, on sisällytetty apuraha- ja palkintorahastoon.  

Rahastojen varat ovat osakeomistuksia sekä asunto-osakkeita. Rahastot ovat syntyneet erilaisista lahjoituksista ja testamenteista vuosikymmenten kuluessa, ja niiden käyttöä määrittelevät testamentit ja lahjakirjojen ehdot sekä rahastojen omat käyttösäännöt. Liitto tarjoaa juristin avun ilmaiseksi niille testamentin laatijoille, jotka muistavat testamentissaan liiton rahastojen toimintaa. 

Rahastojen sijoitustoimintaa hoitaa käytännössä liiton taloustoimikunta, jonka liiton johtokunta vuosittain nimittää. Rahastojen edellisen vuoden tuottoja käytetään rahastojen toimintaan seuraavana vuotena ja sijoitetaan osin uudelleen. Rahastoilla on sijoitustoiminnan tuottojen lisäksi sekä vuokratuottoja että tekijänoikeustuloja. 

Rahastojen varoilla jaetaan kolme kirjallisuuspalkintoa:

  1. Tunnustuspalkinto ansiokkaasta kirjallisesta urasta,
  2. Tirlittan-palkinto lasten- ja nuortenkirjailijalle sekä
  3. Eeva-Liisa Manner -runouspalkinto, joka jaetaan joka viides vuosi.

Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDE

Suomen Kirjailijaliitto ja Finlands svenska författareförening perustivat yhdessä Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn vuonna 1986. KIDE toimii Suomen Kirjailijaliiton yhteydessä. KIDEn toiminta rahoitetaan tekijänoikeuslakiin perustuvista hyvitysvaroista, jotka ovat hyvitystä teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön ja jotka maksetaan valtion budjetista.

KIDEn varoista jaetaan kirjailijoille apurahoja ja pidetään yllä Ateenan residenssiä. KIDE varoja käytetään myös Kirjallisuustapahtumien järjestämiseen. KIDE jakaa kohdeapurahoja, jotka on tarkoitettu lähinnä tietokoneisiin ja matkoihin. Apurahahakuja on kaksi, maaliskuussa ja lokakuussa.

KIDEn asioista ja taloudesta päättää erillinen valtuuskunta, jonka liiton johtokunta nimittää vuosittain. Valtuuskunnan puheenjohtaja on liiton puheenjohtaja.