Kirjojen arvonlisäveron korotus verottaa sivistystämme

Hallituksen uusi linjaus kirjojen arvonlisäveron korottamisesta 40 %:lla heikentää lukutaitoa ja kirjailijoiden asemaa entisestään.

Hallitus kaavailee korottavansa kirjojen arvonlisäveroa 40 % vuoden 2025 alusta. Korotus nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin on merkittävä heikennys maamme kielen ja kulttuurin ja alati rapautuvan lukutaidon kannalta. ALV:n korotus heikentää kirjan saatavuutta, ja sillä on tutkitusti selvä yhteys varsinkin lasten ja nuorten lukutaitoon.

Uutinen on huono myös kirjailijoiden romahtaneelle toimeentulolle, sillä korotuksen myötä valtio saisi myydystä kirjasta kirjailijaa enemmän tuloja. Toteutuessaan korotus tulee verottamaan lähinnä suomalaisten sivistystä ja oppimista sekä koko maan kilpailukykyä.

Ristiriitainen viesti lukutaidon arvoa korostavalta valtiolta

Päätös ALV-korotuksesta kummastuttaa tilanteessa, jossa lukutaito on ollut laskussa vuosikymmeniä. Viimeisten Pisa-tulosten mukaan joka viides nuori lukee heikosti tai erittäin heikosti. Lukutaidon kehitys on epätasa-arvoista: Kuilu hyvien ja erittäin huonojen lukijoiden välillä kasvaa sekä osaamiserot tyttöjen ja poikien välillä ovat OECD-maiden kärjessä. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu lukuisia toimia suomalaisen lukutaidon parantamiseksi, mutta nyt tehdyt verolinjaukset ovat räikeässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Hallituksen toimet myös kulkevat vastakkaiseen suuntaan kansainvälisen kehityksen kanssa: Euroopassa kirjojen ALV on keskimäärin 6 %, ja EU:n sääntely mahdollistaa jo nyt kirjojen ALV:n pudottamisen nollaan. Näin on jo toimittu useissa Euroopan maissa kuten Iso-Britanniassa, Norjassa ja Irlannissa. Tutkimuksessa havaittiin nollaverokannan edistävän kirjojen myyntiä ja siten myös kansalaisten lukutaitoa ja oppimista, sekä itsenäisten kirjakauppojen monimuotoisuutta.