Kirjailijan neuvotteluohjeet
Sopimuksen solmimista edeltää aina neuvotteluvaihe, jossa osapuolet etsivät yhteistä tahtoa sopimuksen sisällölle. Neuvotteluihin kannattaa valmistautua huolella ja varata siihen riittävästi aikaa!
Nämä neljä kohtaa kannattaa muistaa:
1. Neuvottele sopimuksesta
Kustannussopimuksissa sopiminen perustuu tekijänoikeuksiin. Kirjan tekijänoikeudet kuuluvat yksinoikeudella tekijälle eli kirjailijalle. Sopimuksella kirjailija luovuttaa kustantajalle tekijänoikeuden taloudellisten oikeuksien ”osia”. Luovutuksen nojalla kustantaja voi hyödyntää teosta kaupallisesti esimerkiksi julkaisemalla teoksen ja myymällä teoskappaleita kirjakaupoille.
Tekijänoikeudet eivät missään vaiheessa siirry kokonaan kustantajalle, vaan kustantajalla on ainoastaan sopimuksessa määritellyn laajuiset taloudelliset oikeudet. Sopimuksessa esimerkiksi luetellaan, mihin eri julkaisumuotoihin kustantajalle luovutetaan oikeudet. Jos sopimus kattaa suoratoistopalvelut, se olisi hyvä mainita sopimuksessa nimenomaisesti. Julkaisumuodoista ja jakelukanavista kannattaa aina keskustella.
Kustannussopimuksia ohjaavat kirja-alan hyvät käytännöt, jotka ovat melko hyvin vakiintuneet osaksi kustannussopimuksen ehtoja. Hyvien käytäntöjen lisäksi tekijänoikeuslain pakottavat tekijän asemaa parantavat säännökset tulee huomioida kustannussopimusta solmittaessa. Pääsääntönä näissä sopimuksissa on sopimusvapaus, eli osapuolet voivat vapaasti sopia keskenään sopimuksen ehdoista kuitenkin pakottava lainsäädäntö huomioiden.
Sopimusvapauden nojalla osapuolet keskenään päättävät sopimuksen sisällöstä. Siksi sopimusneuvottelut kannattavat! Kustantajan ehdottamaan sopimusluonnokseen on aina mahdollista vaikuttaa.
Aseta neuvotteluille tavoite
Ennen neuvotteluita tutustu huolellisesti sopimusluonnokseen. Aseta sen jälkeen neuvotteluille tavoite sekä mieti myös valmiiksi varasuunnitelmaa (ns. BATNA eli best alternative to a negotiated agreement).
Sopimusluonnosta kannattaa peilata hyviin käytäntöihin, sekä tarvittaessa konsultoida liiton juristia. Pyydä aina sopimusluonnoksesta word-versio, sillä siihen sinun on helpompi tehdä kommentteja.
Mistä asioista sopimuksessa voit joustaa ja mistä et? Mikä on varasuunnitelmasi? Onko sopimuksen syntymättä jääminen sinulle mahdollinen vaihtoehto, jos ette pääse sinulle tärkeästä asiasta sopuun?
Mikäli kirjailijan annetaan ymmärtää, että sopimuksen ehdoista ei voida neuvotella (”tarjoamme tasapuolisuuden nimissä kaikille samaa sopimusta”, ”tästä ehdosta emme voi keskustella”), rikotaan sopimusvapauden periaatetta. Yksin sovittu ei ole sopimus. Lisäksi alan hyvien käytäntöjen mukaan sopimuksesta kuuluu neuvotella.
2. Uusi tekijänoikeuslaki parantaa tekijän asemaa neuvotteluissa
Kustannussopimuksien sopimusvapautta kaventavat tekijänoikeuslain tekijän asemaa parantavat pakottavat säännökset. Niistä ei voida poiketa sopimuksella ja niihin kannattaa vedota sopimusneuvotteluissa.
a) Tekijällä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksensa hyödyntämisestä
Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksen hyödyntämisestä. Tekijä on lähtökohtaisesti heikommassa neuvotteluasemassa sopimuskumppaniinsa nähden. Nimenomaisella säännöksellä tuetaan tekijää korvausta koskevassa neuvottelussa ja varmistetaan, että sopimustilanteessa arvioidaan korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus. Korvauksen määräytymisessä on otettava huomioon tekijän panostus koko teoksessa ja kaikki muut tapauksen olosuhteet, kuten markkinakäytännöt tai teoksen tosiasiallinen hyödyntäminen.
Palkkio on neuvottelukysymys! Oma asema, aikaisempi menestys ja neuvoteltavan teoksen myyntipotentiaali vaikuttavat neuvotteluasemaan. Lisäksi palkkiosta neuvoteltaessa voi vedota Kirjailijaliiton palkkiokyselyihin sekä lakiin.
Sopimusluonnoksessa tarjottuja palkkioita voi vertailla Kirjailijaliiton palkkiokyselyn tuloksiin, jonka mukaan julkaisumuotojen palkkioprosenttien keskiarvot ovat seuraavat: painettu kirja 22,2 %, sähkökirja 22,8 %, äänikirja 18,1 %, taskukirja 12,9 % ja rikastettu sähkökirja 14,2 %.
Painetussa kirjassa ja sähkökirjassa tavanomainen vaihteluväli on noin 20–25. Äänikirjoissa hajonta on suurempaa, prosentit vaihtelevat 12:sta 25:een, jopa 50:een.
Keskimääräistä pienempiin prosentteihin ei kannata suostua. Kirjailijan työpanos teoksen eteen on sama, riippumatta siitä, missä julkaisumuodossa teos julkaistaan. Näin ollen eri julkaisumuotojen palkkioprosenttien tulisi olla samaa luokkaa. Äänikirjan palkkion tulisi olla vähintään sama kuin painetun kirjan.
Palkkioprosentista voi sopia myös progressiivisesti. Ajatuksena on se, että kirjailijan suhteellinen osuus kasvaa, kun kustantaja saa kulujaan katettua. Digitaalisten teosten osalta kuluja ei synny samalla tavalla, kuin painetun kirjan osalta (painatus, varastointi, makulointi yms.) Porrastukset ovat yleensä parista sadasta kappaleesta ylöspäin. Esim. 1–500 myytyä kappaletta 25 %, 501–1000 myytyä kappaletta 30 %, jne.
Tekijänoikeuslain esitöissä (HE 43/2022 ) todetaan, että: Rojaltisopimuksiin perustuvat korvaukset yleensä kasvavat teoksen kaupallisen menestyksen mukaisesti. Porrastuksen tulisi siten olla pääsääntö sopimuksissa kaikkien julkaisumuotojen osalta. Voidaan ajatella, että kirjailija yltää myyntitavoitteeseensa, kun ensimmäinen painos myydään loppuun. Viimeistään sen jälkeen palkkioprosentin tulisi nousta.
Jos teosta aiotaan myydä suoratoistopalvelussa, on erittäin tärkeää kysyä kustantajalta, mihin hintaan ja millä ehdoilla teos lisensoidaan edelleen. Miten kirjailijan palkkio muodostuu ja mistä silloin äänikirjasta sovittu tekijänpalkkioprosentti lasketaan? Vain näillä tiedoilla voit arvioida sitä, onko tarjottu ehdotus äänikirjan palkkioprosentista asianmukainen ja oikeasuhtainen. Jos ei, niin tulee pohtia muita vaihtoehtoja korvaukselle. Ks. kohta 4.
b) Tekijällä on oikeus saada selvitys teoksensa hyödyntämisestä
Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus saada säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksensa hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan. Selvityksen tulee sisältää tiedot teoksen hyödyntämisestä, siitä syntyneistä tuloista ja tekijälle maksettavasta korvauksesta kaikkien hyödyntämistapojen osalta.
Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tekijä saa totuudenmukaisen selvityksen kaikesta hyödyntämisestä saatavista tuloista. Sääntely on pakottavaa lainsäädäntöä ja kustantajan on otettava se huomioon. Selvityksen antamista koskevista yksityiskohdista tulee sopia tekijänoikeuden luovutusta koskevassa sopimuksessa.
Yleensä kustannussopimuksissa sovitaan kovin suppeasti tekijänpalkkion tilityksen sisällöstä. Laki kuitenkin edellyttää tarkennuksia nykyisiin tilityskäytäntöihin. Etenkin suoratoistopalveluista saatuihin tekijänpalkkioihin tarvitaan läpinäkyvyyttä! Tilityksestä tulisi käydä ilmi, miten teosta on hyödynnetty suoratoistopalvelussa. Jos tekijänpalkkio kertyy suoratoistopalvelussa kuunneltujen minuuttien mukaan, kirjailijan tulisi saada tilityksessään tietää, kuinka monta minuuttia teosta on kuunneltu, ja mikä on minuutin hinta.
Lähtökohtaisesti kustantajan tulee antaa lain mukainen selvitys kirjailijalle teoksen hyödyntämisestä. Jos kustantaja ei voi tietoja antaa, esimerkiksi liikesalaisuuksien vuoksi, lain mukaan kirjailijalla on oikeus pyytää tietoja kustantajan sopimuskumppanilta, eli esimerkiksi suoratoistopalvelulta. Mikäli teoksen hyödyntämistä koskevat tiedot sisältävät liikesalaisuuden, tulee tämä tieto joka tapauksessa luovuttaa kirjailijalle. Lisäksi selvityksen antajan tulee yksilöidä, mikä tieto on liikesalaisuuden piirissä. Kaikkea teoksen hyödyntämiseen liittyvää tietoa ei voida pitää liikesalaisuutena. Kirjailija ei saa oikeudettomasti hyödyntää liikesalaisuutta.
Muista siis aina tarkistaa tilitysraportti ja verrata siinä olevia tietoja lain vaatimuksiin. Tarvittaessa voit pyytää apua liitosta.
3. Älä allekirjoita sopimusta ilman riittäviä tietoja
Pacta sunt servanda – sopimukset on pidettävä!
Sopimuksien sitovuuden periaate on sopimuksien peruskallio. Sopimuksissa sovitut oikeudet ja velvollisuudet pitävät, ja viimekädessä ne voidaan toimeenpanna tuomioistuimen päätöksellä. Onkin erittäin tärkeää, että ymmärtää sopimuksia tehdessä, mihin on sitoutumassa.
Älä allekirjoita sopimusta, ennen kuin olet ymmärtänyt kaikki sopimuksen ehdot. Älä allekirjoita, ennen kuin olet itse tyytyväinen sopimuksen sisältöön. Sopimuksia on vaikeampi muuttaa jälkikäteen, joten etukäteinen valmistautuminen kannattaa!
4. Tee äänikirjasta erillinen sopimus, jos mahdollista
Painettu kirja on fyysinen esine. Sähkökirja on digitaalinen versio painetusta kirjasta. Äänikirja puolestaan on kirjallinen teos ääneen luettuna, kun kirjoitettu teksti muuttuu ääneksi. Äänikirja ei siten ole suoranaisesti digitaalinen versio painetusta kirjasta.
Tekijänoikeuslain näkökulmasta äänikirja on äänitallenne, johon liittyy tekijänoikeuden lähioikeuksia; äänikirjan lukijan eli esittävän taiteilijan oikeudet sekä äänitallenteen tuottajan oikeudet.
Äänikirjoja myydään lähinnä suoratoistopalveluissa yksittäismyynnin sijaan. Suoratoistopalvelujen toimintalogiikka on täysin erilainen kuin yksittäismyynnissä; niissä myydään kuluttajalle aikaa, ja tekijän palkkio kertyy aikaperusteisesti. Kuluttaja ei saa omaksi teoskappaleita.
Äänikirjaan ja sen pääasiallisiin myyntikanaviin liittyvien erityispiirteiden vuoksi, on perusteltua, että äänikirjalle laadittaisiin erillinen sopimus. Samat vanhat ehdot eivät toimi enää suoratoistossa. Etenkin äänikirjan suoratoistosta saatava korvaus on aivan liian pieni, varsinkin uutuusäänikirjan kohdalla. Koska äänikirja on äänitallenne, olisi perusteltua, että äänikirjan oikeuksien luovutuksesta maksettaisiin erillinen ennakko. Lisäksi tulee pohtia palkkioprosenttia uudelleen. Onko 20 % lainkaan riittävä? Kun kustantaja on saanut kulunsa katettua, voisiko tekijän osuus olla 50 %? Voisiko sopimuksessa määritellä kiinteän vähimmäishinnan, jonka kirjailija saisi per kuunneltu teos? Tällä voitaisiin estää se, että kustantaja lisensoi äänikirjan kirjailijan näkökulmasta liian alhaisella hinnalla suoratoistopalveluihin.