Kirjailijan elokuvasopimukset

Kirja elää monessa eri muodossa. Suomessa ilmestyy vuosittain useita pitkiä elokuvia, jotka perustuvat romaaniin. Seuraavassa käydään läpi keskeisimmät asiat, jotka tulee ottaa huomioon sovittaessa teoksen elokuvaamisesta.

Kirjailija sopii teoksen elokuvaamisesta aina tuotantoyhtiön kanssa. Kustannussopimus koskee vain teoksen julkaisemista sellaisenaan tietyissä julkaisumuodoissa, eikä se kata esimerkiksi dramatisointeja.

Kuten aina, sopiminen perustuu tekijänoikeuteen. Tekijällä on tekijänoikeuslain nojalla yksinoikeus määrätä teoksesta sekä muuttumattomana että muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Täten myös teoksen elokuvaaminen edellyttää kirjailijan lupaa.

Sopimuskäytännöt ovat moninaisia, ja mahdollisiin tarjouksiin on tärkeää tutustua rauhassa. Kirjailijalla ja tuottajalla on oltava yhteinen näkemys dramatisoinnin toteuttamisesta. Sopimusten sisältö on neuvottelukysymys. Mitään ei pidä allekirjoittaa, ellei ehtojen merkitys ole itselle selvä, tai jos sopimukseen ei muuten ole tyytyväinen.

Yleensä elokuvasta tehdään kaksi sopimusta:

1. Optiosopimuksella tuotantoyhtiö varaa yksinomaisen oikeuden lunastaa kirjan elokuvaamisoikeus myöhemmin tehtävällä sopimuksella. Tarvittaessa jo optiosopimuksessa voidaan sopia keskeisimmistä asioista, kuten elokuvaamisoikeuden luovutuksesta maksettavasta korvauksesta. Optiosopimuksen voimassaolon aikana tuotantoyhtiö valmistelee tuotantoa ja hakee sille rahoitusta.
2. Jos tuotantoyhtiö päättää käyttää option, neuvotellaan varsinainen elokuvaamisoikeuden luovutusta koskeva sopimus. Tämä on yleensä selvästi yksityiskohtaisempi kuin optiosopimus.

Keskeisimpiä asioita ovat:

Option voimassaoloaika ja optiosta maksettava korvaus

Optiosopimus on usein voimassa enintään pari vuotta, ja korvaus optiosta on noin 2 000–5 000 €. Yleensä tuotantoyhtiö voi uusia option kerran maksamalla vähintään yhtä suuren korvauksen. Korvauksesta ja voimassaolosta voidaan sopia siis esimerkiksi seuraavasti: 18 kk + 18 kk, 5 000 € + 5 000 €.

Korvaus elokuvaamisoikeuden luovutuksesta

Kirjailijan korvaus elokuvaamisoikeuden luovutuksesta on Suomessa yleensä noin 20 000–60 000 €, mutta enemmänkin voidaan maksaa. Optiosta maksettavaa korvausta ei vähennetä luovutuksesta maksettavasta korvauksesta.

Elokuvaamisoikeuden luovutuksesta maksettava korvaus muodostuu yleensä suurimmaksi osaksi kiinteästä korvauksesta. Korvaus voidaan kuitenkin sitoa osittain katsojalukuun tai elokuvan budjettiin. Tämän lisäksi sovitaan rojaltista. Kirjailijan rojalti on yleensä noin 1–5 % elokuvan nettotuotosta.

Jos kirjailija käsikirjoittaa, tulee siitä sopia nimenomaisesti. Tällöin korvaus on yleensä kokonaisuudessaan noin 30 000–70 000 €.

Oikeudenluovutuksen laajuus

Kuten kaikissa tekijänoikeussopimuksissa, myös elokuvasopimuksissa on keskeistä, että oikeudenluovutus määritellään ja rajataan selkeästi. Laajat ja epämääräiset ilmaisut kuten ”ja muut kaikki muut oikeudet” tai ”kaikki hyödyntämisoikeudet” tulee poistaa. Jos tuotantoyhtiö haluaa tehdä esimerkiksi elokuvaan liittyviä oheistuotteita, on tästä sovittava ja maksettava erikseen.

Hyvän mallin antaa tekijänoikeuslain 39 §, jonka mukaan kirjallisen teoksen elokuvaamisoikeuden luovutus käsittää ”oikeuden saattaa teos yleisön saataviin esittämällä elokuva teatterissa, televisiossa tai muulla tavoin sekä oikeuden varustaa elokuva tekstillä tai uudelleen äänittää sen teksti toisella kielellä”. Pykälä on tahdonvaltainen, eli osapuolten on mahdollista sopia toisin.

Olennaista on myös varmistaa, ettei luovutus koske Kopioston hallinnoinnin piirissä olevia oikeuksia. Tästä kannattaa lisätä sopimukseen nimenomainen maininta. Kopiosto myöntää lupia esim. tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluihin ja tv-kanavien edelleen lähettämiseen. Nämä ovat teosten niin sanottuja massakäyttötilanteita, joissa teoskohtainen lisensointi ei ole mahdollista. Kirjailijoiden ja muiden tekijöiden on tärkeää tehdä Kopioston av-tekijänoikeussopimus tai av-valtakirja. Vain täten varmistaa av-teosten käytöstä itselleen kuuluvat korvaukset.

Ns. remake-oikeuksista kannattaa tarpeen tullen sopia erikseen. Kyse on käytännössä melko harvinaisesta tilanteesta, jossa elokuvaan (ja erityisesti sen käsikirjoitukseen) perustuen tehdään uusi elokuva. Sopimus ei saa estää sitä, että romaanista tehdään myöhemmin kokonaan uusi dramatisointi.

Maksuaikataulu

Maksuaikataulusta on tärkeää sopia selkeästi. Korvaus optiosta maksetaan vakiintuneesti optiosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Mikäli tuottaja päättää uusia option, korvaus uusimisesta maksetaan ennen ensimmäisen sopimuskauden päättymistä.

Korvaus elokuvaamisoikeuden luovutuksesta maksetaan yleensä suurelta osin luovutussopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Osa korvauksesta saatetaan sopia maksettavaksi viimeistään kuvausten aloittamisen yhteydessä. Katsojalukuun sidotut korvaukset ja rojalti maksetaan yleensä kerran vuodessa, myyntiä seuraavan vuoden alkupuolella. On hyvä sopia nimenomaisesti, että tuottaja antaa maksun yhteydessä selvityksen katsojaluvuista ja rojaltikorvausten perusteina olevista myynneistä.

Ohjaaja, käsikirjoittaja, kontrolli

Ohjaajasta ja käsikirjoittajasta on mahdollista sopia nimenomaisesti. Jos kirjailija ei itse käsikirjoita, sovitaan usein vähintäänkin, että kirjailijalla on oikeus tutustua käsikirjoitusversioihin. On myös mahdollista sopia, että käsikirjoitus tulee hyväksyttää kirjailijalla. Olennaista on, että kontrolli on sellainen kuin itse pitää tärkeänä.

Kreditointi

On tärkeää sopia nimenomaisesti, miten oma nimi ja alkuperäisteos mainitaan elokuvassa (alku- ja lopputekstit) ja sen markkinoinnissa. Esim.: ”Perustuu kirjailija X:n romaaniin Y.”

Oikeus käyttää elokuvan materiaalia kirjassa

Yleensä elokuva lisää kiinnostusta kirjaa kohtaan. Joskus kirjasta otetaan erikoispainos, johon lisätään kuvia ja muuta materiaalia elokuvasta. Asia on hyvä ennakoida sopimalla, että tuottaja antaa elokuvasta tarvittavat materiaalit (esim. julisteet, tuotantokuvat ja muut vastaavat materiaalit) kirjailijan ja kustantajan käyttöön ilman korvausta. Järjestelystä hyötyvät kaikki.

Elokuvan toteutumatta jääminen

On tärkeää sopia tuotannolle tietyt aikarajat niin, että niiden ylittyessä itsellä on oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio. Usein aikarajat sidotaan kuvausten aloittamiseen ja elokuvan ensi-iltaan. Esimerkiksi niin, että kuvausten tulee alkaa vuoden kuluessa, ja ensi-illan tulee olla kahden vuoden kuluessa luovutussopimuksen allekirjoittamisesta.

Tarkastusoikeus

Lopuksi on tärkeää sopia oikeudesta tarkastuttaa tuottajan kirjanpitoaineisto tilityksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Tämä siitä huolimatta, että tarve tarkastukselle on tietenkin hyvin epätodennäköinen. Kyse on tavanomaisesta sopimusehdosta, ei missään nimessä epäluottamuksen osoittamisesta.

Kuten kaikissa kirjailijan työhön liittyvissä sopimuksissa, myös elokuvasopimuksissa voi kysyä neuvoa liiton juristilta. Kommentit sopimusluonnoksista auttavat neuvotteluissa.