Edesmenneen kirjailijan omaisille

Tekijänoikeuteen kuuluvat sekä taloudelliset että moraaliset oikeudet. Taloudelliset oikeudet tarkoittavat oikeutta määrätä teoksen käytöstä ja hyödyntämisestä sekä oikeutta saada korvausta. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijäpersoonaa eli käytännössä sitä, että teos sitä käytettäessä yhdistetään sen tekijään. Tekijän nimi tulee mainita teosten käytön yhteydessä ja teoksia täytyy käyttää niiden henkeä kunnioittaen. Molemmat oikeudet siirtyvät kirjailijan perillisille.

Tekijänoikeutta voi verrata arvopaperiin tai osakkeeseen. Sen arvoa on mahdotonta määritellä täsmällisesti. Kirjailijan ja jopa teoksenkin nimi on eräänlainen brändi, jolla on arvo sinänsä. Edesmenneen kirjailijan tuotanto voi nousta kiinnostuksen kohteeksi esimerkiksi silloin, kun kirjailijan tuotannon pohjalta tehdään elokuva. Tekijänoikeuden arvo määräytyy teosten käytön mukaan. Selvää kuitenkin on, että tekijänoikeudet ovat arvokasta omaisuutta.

Tekijänoikeuslaki suojaa luovan työn tekijää ja sitä, joka on perinnön kautta saanut tekijänoikeuksia. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Suoja tarkoittaa sitä, että tuona aikana teosten käyttämiseen tarvitaan oikeudenomistajien antama lupa. Suoja-ajan päätyttyä tuotanto on vapaasti käytettävissä.

Kirjailijan kuoltua hänen perillisensä, oikeudenomistajat, hoitavat kirjailijan tuotantoon liittyviä tekijänoikeusasioita. He ovat kirjailijan teosten suhteen samassa asemassa, jossa kirjailija oli eläessään. He antavat luvat tekstin käyttöön ja sopivat käyttämisen ehdoista sekä maksettavista korvauksista.

Oikeudenomistajille siirtyvät perinnön kautta sekä taloudelliset että moraaliset tekijänoikeudet. Käyttölupia antaessaan oikeudenomistajat vaalivat tekijän moraalisia oikeuksia siten, että kirjailijan teoksia ja nimeä käytetään teosten hengen mukaisessa yhteydessä ja hyvän tavan mukaan.  Luvan antaminen on oikeudenomistajien harkinnassa. Jos käyttöyhteys on sellainen, että kirjailijan nimen käyttäminen ei tunnu sopivalta, lupaa ei ole pakko antaa.

Tekijänoikeudet merkitään perukirjan omaisuusluetteloon esimerkiksi maininnalla ”Tekijänoikeudet kirjailija xx:n tuotantoon, ei verotusarvoa.”  Taiteilijan tuotanto on immateriaalista, eikä sellaiselle voida määritellä verotusarvoa samaan tapaan kuin esimerkiksi asunto-osakkeelle tai kiinteistölle. Tuotannon rahallisen arvon määrittelee sen tuleva käyttö, jota on etukäteen mahdotonta ennustaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan vuodelta 2004 (KHO 2004:55) todennut, että perillisille siirtynyttä oikeutta kirjailijan teoksiin ei voida pitää sellaisena omaisuutena, josta olisi maksettava perintövero.

Kun kirjailijalta jää useita perillisiä, muodostavat he yhdessä perikunnan. Jos perilliset haluavat pitää pesän tekijänoikeuksien osalta jakamattomana, hoitavat he oikeuksiin liittyviä asioita yhdessä perikuntana. Käytännön kannalta on hyvä, jos perilliset voivat keskuudestaan valita yhden hoitamaan pesän asioita ulkopuolisten kanssa. Silloin tehdään kirjallinen valtakirja, jolla muut pesän osakkaat valtuuttavat nimetyn henkilön hoitamaan pesän asioita ja edustamaan kuolinpesää.

Tekijänoikeudet voidaan myös jakaa perillisten kesken perinnönjaossa. Silloin jokainen, joka on saanut osuuden oikeuksista, edustaa omaa jako-osuuttaan itse muista riippumatta. Käyttäjät joutuvat pyytämään luvat kirjailijan jokaiselta oikeudenomistajalta erikseen.

Kirjailijan tuotantoa voidaan käyttää monella tavalla. Esimerkiksi seuraavat tekstin käyttötavat ovat tavallisia:

• kustantaja haluaa ottaa uusintapainoksia kirjailijan kirjoittamista kirjoista
• kustantaja haluaa julkaista ääni- tai sähkökirjan painetusta kirjasta
• teatteri haluaa dramatisoida näytelmän kirjailijan romaanista
• kirjailijan kirjoittamaa näytelmää halutaan esittää
• tuotantoyhtiö haluaa tehdä elokuvan kirjailijan romaanista
• kirjailijan novelli halutaan julkaista antologiassa
• säveltäjä haluaa säveltää kirjailijan kirjoittaman runon

Laki edellyttää, että käyttöön pyydetään lupa. Luvan ehdoista kannattaa aina tehdä kirjallinen sopimus, jossa sovitaan myös käytön hinta.

On tärkeä ymmärtää, mitä lupa koskee. Käyttöluvat annetaan täsmällisesti määritellen, tiettyyn tarkoitukseen ja mahdollisesti rajatuksi ajaksi.

Lupiin liittyvissä asioissa ja hinnoittelussa neuvoja saa Kirjailijaliitosta ja tekijänoikeusjärjestöiltä.

Tekijänoikeusjärjestöt valvovat tekijänoikeuksia kukin omalla toimialallaan. Niiden toimintaan kuuluvat myös tekijöiden kollektiivisten etujen valvonta ja erilaisten tekijänoikeuskorvausten tilittäminen. Tekijänoikeusjärjestöt maksavat korvauksia myös perikunnille. Tilityksiä varten niille toimitetaan ote perukirjasta ja tarvittavat valtakirjat. Tarkempia ohjeita löytyy järjestöjen kotisivuilta.

Sanasto ry on kirjallisuuden alan tekijöiden järjestö, joka tilittää lainauskorvaukset kirjailijan teosten lainaamisesta yleisistä kirjastoista, korkeakoulukirjastoista ja erikoiskirjasto Celiasta sekä tilittää korvaukset tekstin käytöstä yleisradiotoiminnassa. Lisäksi se myöntää lupia esim. tekstin julkiseen esittämiseen ja käyttöön antologioissa ja oppikirjoissa. Lisätietoa.

Kopiosto ry on luovan alan tekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö, valvoo ja myöntää lupia muun muassa kirjallisten teosten valokopiointiin ja tv-ohjelmien edelleenlähetykseen ja tallentamiseen. Lisätietoa.

Teosto ry on musiikintekijöiden ja kustantajien järjestö. Jos kirjailija on sanoittanut lauluja, tehnyt librettoja tai jos hänen runojaan on sävelletty, perikunnan on tärkeää olla yhteydessä myös Teostoon. Lisätietoa.

Jakamaton kuolinpesä tekee veroilmoituksen. Kuolinpesä ei tarvitse verokorttia, mutta jonkinlainen yksilöintitunnus täytyy verotusta varten olla. Monessa kuolinpesässä se on vainajan sosiaaliturvatunnus.

Tekijänoikeustulo on perillisille pääomatuloa. Maksettavista palkkioista pidätetään vero pääomatulon veroprosentin mukaan ennen maksua. Veroilmoituksen tekeminen on helppoa, koska esitäytetyllä verolomakkeella näkyvät maksetut palkkiot ja niistä tehdyt pidätykset. Pääomatulon verotusprosentti päätetään vuosittain. Vuonna 2024 se on 30 % 30 000 euroon saakka ja 34 % sitä suuremmista tuloista.

Kirjailijan eläketurva koostuu pääasiallisesti yrittäjäeläkevakuutuksesta (YEL) sekä apurahan saajan eläkevakuutuksesta (MYEL). Kirjailija järjestää ja kustantaa eläketurvansa itse. Pieni joukko kirjailijoita saa valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Jos kirjailijalla on ollut työsuhteita, on niistä voinut kertyä työeläkettä. Näihin kaikkiin liittyen voi kirjailijan leskellä ja hänen lapsillaan olla oikeus perhe-eläkkeeseen. Myös Kelasta on mahdollista saada taloudellista tukea.

• Jos kirjailijalla oli eläessään yrittäjäeläkevakuutus, siihen liittyvää perhe-eläkettä kannattaa selvittää siitä eläkevakuutusyhtiöstä, josta vakuutus oli otettu.
• Apurahansaajan MYEL-eläkkeeseen liittyvää perhe-eläkettä voi selvittää Melasta.
• Valtion ylimääräistä taiteilijaeläkeeseen liittyvät hakemukset taiteilijaperhe-eläkkeistä tulee lähettää Kevaan.
• Työeläkkeeseen liittyvästä perhe-eläkkeestä lisätietoa Eläketurvakeskuksesta ja Kelan perhe-eläkkeestä heidän sivuillaan.
• Omaiset voivat saada korvauksia myös erilaisten vakuutusten kautta. Lisätietoa.

Kirjailijan työssä kertyy valmiiden teosten lisäksi runsaasti muuta materiaalia: lähdeaineistoja, muistiinpanoja ja luonnoksia. Myös kirjailijan henkilökohtaiset päiväkirjat, kirjeenvaihto ja valokuvat ovat arvokkaita dokumentteja. Erilaiset kirjailijan arkistoaineistot palvelevat tulevaisuudessa kirjallisuuden- ja kulttuurihistorian tutkijoita sekä tietokirjojen kuten elämäkertojen tekijöitä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto kerää ja tallentaa turvallisesti kirjailijoiden materiaalit. Halutessaan omaiset voivat liittää arkistojen käyttöön ehtoja esimerkiksi niin, että arkisto avataan tutkijoiden käyttöön vasta tietyn ajan kuluttua kirjailijan kuoleman jälkeen.

Lue lisää arkiston ylläpidosta ja luovuttamisesta.

Kirjailijan työhuone on ainutlaatuinen pala kulttuurihistoriaa. Työhuone kannattaa valokuvata ja jos mahdollista, dokumentoida muullakin tavoin, esimerkiksi luetteloimalla kirjat, taulut ja esineet sekä liittämällä esineisiin niitä koskevat tärkeät tarinat. Työhuoneita irtaimistoineen voidaan myös tallentaa museoihin. Perilliset voivat tiedustella kotikunnan, maakuntamuseon tai muun tahon kiinnostusta työhuonetta kohtaan. Jotkut museot tekevät kotisivuilleen virtuaalihuoneita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto neuvoo asiassa.

Kirjailijaliiton edesmenneiden jäsenten omaisille maksetaan liiton hautausavustus ilman erillistä hakemusta. Liitto on yhteydessä omaisiin suruviestin saatuaan. Hautausavustuksen suuruus on vuonna 2024 1000 euroa.