Kirsti Kurosen palkintopuhe
Kirsti Kuronen palkittiin Suomen Kirjailijaliiton lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinnolla 27.4.2024.
Loistavat lajitoverit ja hyvä toimiston väki.
Hän
Hän sai
Hän sai kuulla
Hän sai kuulla palkinnosta
Hän sai kuulla palkinnosta ja
Hän sai kuulla palkinnosta ja melkein
Hän sai kuulla palkinnosta ja melkein pökertyi
Hän sai kuulla palkinnosta ja melkein pökertyi kiitollisuudesta.
Tiedättekö,
viidenneksi eniten pelkäsin epäonnistumista
neljänneksi eniten pelkäsin muiden mielipiteitä
kolmanneksi eniten pelkäsin huomiota
toiseksi eniten pelkäsin torjuntaa
eniten, ylivoimaisesti eniten
pelkäsin kyynistymistä.
Nyt en pelkää mitään.
Tulin kohdatuksi ja nähdyksi.
Saan vastakin etsiä ja eksyä
kieputtaa kieltä ja leikitellä lauseilla
säveltää säkeitä ja kurottaa kohti
kuvitella korpit kottaraisiksi
ja muuttaa murheet mustikoiksi
saan korjata kivut kirpuiksi
ja samaistua saniaisiin,
tanssia tiistait tiheiksi.
Te annoitte siihen luvan.
Kerran nuori viittasi ja kysyi
”Miten kirjoihin saisi enemmän tunnetta?”
Jos tietäisin, olisin valmis.
Nyt voin vain arvailla
ja raapustaa huoneentauluuni:
älä suodata, riisuudu
leiki mutta ota tosissasi
usko henkilöihisi ja intuitioon
jätä tulkinta asumaan aukkoihin
kuuntele puita, lintujakin
anna niiden kutitella alitajuntaasi
Mistä on Suomen lasten- ja nuortenkirjallisuus tehty?
Monimuotoisuudesta ja rohkeudesta,
lujasta laadusta ja edellä käymisestä.
Siitä on lastenkirjat tehty, kirjoitettu kaikenikäisille.
Vaikeinakin hetkinä meistä jokainen muistaa
että kielessä, ihmislajin ihmeessä
kaikki on mahdollista.
Kirjat hoitavat ja lohduttavat.
Kunnas, Huovi, Nopolat,
Mikkanen, Kallioniemi,
Parkkinen, Peltoniemi…
ketjullinen hehkuvia helmiä,
tuntuu nöyrältä ja epätodelliselta
päästä pujottautumaan helmeksi
näin vahvaan nauhaan.
Ja nyt, tässä, tänään
kaiken kunnian ja keskeneräisyyden
humalluttamana huomaan
pitäväni pysyvyydestä,
asioista joita kukaan
ei koskaan
voi viedä pois,
Tirlittan on sellainen
palkinto pysyy ja pysyy ja pysyy
vielä senkin jälkeen
kun minä olen jo mennyt.
Ystävät, kollegat, kannustajat,
ikimuistoinen kiitos tunnustuksesta.