Suomen Kirjailijaliiton kuntavaalitavoitteet 2025
Taide on kunnan ja kaupungin näkökulmasta tärkeä vetovoimatekijä, pitovoimatekijä ja tapa lisätä verotuloja. Taiteen arvo on myös syvällisempien haasteiden ratkaisussa: se on merkittävä henkisen huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden rakentaja.
Suomalaiset rakastavat kirjallisuutta ja lukeminen on meillä toiseksi suosituin ajanviettotapa. 82 % suomalaisista lukee kirjoja tai kuuntelee äänikirjoja joko erittäin mielellään tai melko mielellään. Kirjallisuustapahtumat houkuttelevat ihmisiä ja esimerkiksi Helsingin kirjamessut ylsivät vuonna 2024 uuteen ennätykseensä lähes 98 000 kävijällä.
Kirjallisuus on matalan kynnyksen taidekokemus. Kirjailijat, taiteilijat ja taidetoimijat luovat työllään kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista arvoa, joka houkuttelee niin matkailijoita kuin paikallisia. Kirjallisuuden tekijät tarvitsevat kuitenkin tukea ja kannustusta kunnalta.
Miten kunta voi tukea kirjallisuutta ja kirjailijoita? Tutustu Kirjailijaliiton ehdotuksiin!
Paikallista taidetta ei ole ilman paikallisia taiteilijoita
→ Tuetaan kirjailijoiden työskentelyä tarjoamalla apurahoja, työhuoneita ja residenssejä sekä tukemalla paikallisia kirjailijayhdistyksiä.
Kirjailijalle tärkeitä työn mahdollistajia ovat työhuone ja apurahat. Kunnan jakamat apurahat ovat merkittävä houkutin hakeutua tai jäädä työskentelemään paikkakunnalle. Residenssit eli taiteilijoiden lyhytaikaiset työskentelytilat tuovat kunnalle tunnettuutta kotimaassa tai kansainvälisesti.
Suomessa toimii lähes 30 alueellista kirjailija- ja kirjoittajayhdistystä, jotka järjestävät kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia ja toimintaa. Yhdistykset tarjoavat alueellisesti merkittävää toimintaa ja aktiiviset yhteydet alueella toimiviin kirjailijoihin.
Kirjailijalla on luovan ajattelun osaamista, jota kunta voi hyödyntää monin tavoin. Kirjallisuus ja tarinat ovat usein liima kaupunki- ja aluekehityksessä, ja niillä on myönteinen vaikutus paikallisidentiteettiin.
Taide ja sen tekijät ovat osa kunnan strategiaa ja siten tärkeitä kunnan menestymisessä. Kirjailijavierailut ja kirjailijoiden vetämä sanataideopetus lisäävät kulttuurihyvinvointia erilaisten yhteisöjen parissa.
Kirjastot, kirjallisuuden talot ja tekstikulttuuriin keskittyvät tapahtumat houkuttelevat yleisöjä
→ Tuetaan paikallisia taidetoimijoita, kuten tekstikulttuuriin ja kirjallisuuteen keskittyneitä taloja ja tapahtumia sekä huolehditaan kirjastojen taloudesta.
Kirjasto on kuntalaisen kohtaamispaikka. Kirjastot edistävät lukutaitoa, osallisuutta ja demokratiaa. Kuntien kirjastojen taloudesta huolehtiminen takaa, että kaikilla paikallisilla on mahdollisuus nauttia kirjallisuudesta sen monissa muodoissa. Samalla myös kirjailijat saavat elantonsa lainauskorvauksina ja esiintymispalkkioina kirjailijavierailuista.
Vuonna 2023 suomalaiset tekivät kirjastoihin yhteensä 83 miljoonaa lainaa. Kirjastoissa järjestettiin 81 500 tapahtumaa ja koulutusta, jotka keräsivät lähes 1,5 miljoonaa osallistujaa.
Myös yksityisen puolen toimijoita, kuten erilaisia kirjallisuuteen erikoistuneita festivaaleja, kauppoja ja taloja kannattaa tukea, sillä paikallisen toiminnan lisäksi ne houkuttelevat myös matkailijoita. Kulttuurielämykset ovat noin 40 %lle vapaa-ajan matkustajista tärkein syy vierailla paikkakunnalla. Kunnille tapahtumien ja luovan teollisuuden taloudellinen merkitys on kiistaton. Esimerkiksi Vinhan Kirjakaupassa Ruovedellä vieraili vuonna 2024 yli 55 000 ihmistä. Kaupan vaikutus on huomattava niin pienen Ruoveden kunnan kuin koko Pirkanmaan kulttuuritarjontaan.
Taide on kaikille kunnille sopiva keino aktivoida kuntalaisia: kunnille, joilla asukasluku pienenee, kulttuuri on keino luoda elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuripalvelut vetävät puoleensa korkeakoulutettuja nuoria asukkaita sekä lapsiperheitä.
Suomalaiset haluavat lukea
→ Ostetaan kirjoja kotiin ja kouluun. Annetaan lapsille ja nuorille mahdollisuus lukemiseen ja hyvään lukutaitoon.
Lukutaito ei voi kehittyä ilman kirjoja. Siksi kunnan on hyvä huolehtia koulukirjastoista, alueensa kirjallisesta kulttuurista ja kirjatarjonnasta.
Kirjallisuudella on suomalaisten vankka tuki. Kansantaloudellisesti kirja-ala on myös merkittävä: vuonna 2023 alan talous oli yhteensä 1,57 miljardia euroa. Kirjallisuus ylläpitää kieltämme ja mahdollistaa lukutaidon. Kirjakaupat lisäävät alueiden kiinnostavuutta ja ostamalla kirjan tukee samalla kotimaista luovaa alaa.
Kirjallisuuden tekijä työllistää kustantamoita, kirjakauppoja, suoratoistopalveluita, kirjastoja, elokuva- ja teatterialaa, tapahtuma-alaa, studioita, kirjapainoja ja mediaa. Kerrannaisvaikutukset ulottuvat turismiin ja teollisuuteen. Moni kirjailija myös kietoo taiteeseensa oman alueensa erityispiirteitä. Kirjallisuus kertoo alueen asukkaille heidän omasta ympäristöstään, kielestään ja kulttuuriperinnöstään ja vievät tietoisuutta tästä myös ympäri Suomea.
Taide ja kulttuuri ovat tärkeä osa lasten ja nuorten kasvua, osaamista ja yhteisöllisyyden kokemista. Se toteutuu, kun kunta huolehtii lasten ja nuorten yhdenvertaisesta kulttuurikasvatuksesta ja -opetuksesta tarjoamalla lapsille riittävän määrän kirjallisuutta läpi ikäkausien. Monilukutaito on kirjattu opetussuunnitelmiin läpi kaikkien kouluasteiden, jotta Suomi olisi maailman monilukutaitoisin maa vuonna 2030.
Kaiken kaikkiaan luovuus on Suomen vahvuus. Meidän suomalaisten pitää arvostaa omaa kulttuuriamme ja kieltämme ja olla valmiita vaalimaan elävän kulttuurin monia muotoja. Kulttuuritarjonta tukee myös muiden palvelualojen kasvua ja siten kestävää kehitystä.
