Keskeisiä lukuja vuoden 2024 toiminnasta
911 jäsentä, 351 800 € apurahoja, 22 tuntia lavaohjelmaa, 306 lakineuvontatapausta, uudistetut digipalvelut ja paljon muuta toimintaa. Uuden vuoden alettua kerrataan keskeisiä lukuja vuoden 2024 toiminnasta.
– 911 jäsentä –
Vuoden 2024 lopussa Kirjailijaliittoon kuului 911 kirjailijaa. Uusia jäseniä hyväksyttiin vuoden aikana 51.
Jäsenille järjestettiin 19 koulutus- ja ajankohtaistilaisuutta ja kokousta, joihin jäsenet osallistuivat yhteensä yli 700 kertaa. 4 koulutusta oli kaikille kirjailijoille avoimia.
6 työhuonettamme, 4 kirjailijakotiamme ja 4 virkistyskohdettamme olivat käytössä ympäri vuoden. Uusi työhuone Tekstin talosta otettiin käyttöön vuoden alussa. Lomakohteitamme ja residenssejämme käytti vuoden aikana kaikkiaan 78 kirjailijaa.
– 306 lakineuvontaa –
Lakineuvontaa annettiin liitossa läpi koko vuoden. Kaikkiaan juristin pöydällä oli vuoden aikana 306 neuvontatapausta.
Juristimme neuvoo jäseniämme kaikissa kirjailijan työhön liittyvissä sopimusasioissa, tekijänoikeudellisissa kysymyksissä sekä sosiaaliturva- ja verotusasioissa. Kustannussopimusasioissa neuvomme myös uransa alussa olevia, vielä liittoon kuulumattomia kirjailijoita.
– 351 800 € apurahoja –
Jaoimme vuonna 2024 apurahoina yhteensä 351 800 euroa. Käsiteltyjä apurahahakemuksia oli yhteensä 581, apurahan sai kauttamme 180 kirjailijaa.
Myöntämämme apurahat rahoitetaan liiton ylläpitämistä rahastoista, tekijänoikeusjärjestö Kopioston tilittämillä tekijänoikeuskorvauksilla sekä tekijänoikeuslakiin perustuvista hyvitysvaroista, jotka ovat hyvitystä teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön.
– yli 22 h messuja ja muuta ohjelmaa –
Olimme syksyllä mukana Turun ja Helsingin Kirjamessuilla sekä Tampereen kirjafestareilla. Messuosastomme tarjoilivat tietoa kirjailijan ammatista sekä tulonmuodostuksesta. Jäsenillemme osastomme tarjosivat mahdollisuuden tavata kollegoita kahvikupillisen äärellä.
Lavaohjelmamme lähtökohta oli esitellä monipuolisesti kirjailijan ammattia erilaisten eri vaiheessa uraa olevien tekijöiden voimin. Kaikkineen tuotimme messuille 10,5 tuntia lavaohjelmaa ja ohjelmassamme esiintyi 65 kirjailijaa ja alan muuta ammattilaista.
Lavalla keskusteltiin mm. kirjailijan tuloista, kirjallisuuden suoratoistopalveluista, tekoälystä. Järjestimme myös Suomen tietokirjailijoiden ja Sanaston kanssa molemmilla messuilla yhteensä 3 eri ohjelmakokonaisuutta liittyen äänikirjoihin, tekoälyyn ja kirjailijoiden tekijänoikeustuloihin.
Liiton kirjamessuohjelman suunnittelee vuosittain johtokunnan nimittämä kirjallisuustapahtumatyöryhmä. Maksamme messuesiintymisistä palkkiot sekä haastattelijoille että haastateltaville.
Euroopan kirjailijoiden neuvoston (European Writers’ Council – EWC) vuosikokous pidettiin Helsingissä 24.–26.5.2024. Tapahtumaa isännöivät meidän lisäksi Sanasto, Suomen tietokirjailijat ja Finlands svenska författareförening. EWC edustaa 49 tekijäjärjestönsä kautta yli 220 000 kirjailijaa ja kirjallisuuden kääntäjää 31:stä Euroopan maasta.
Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hankkeen päätösseminaari 4.12. keräsi Tekstin talolle lähes sata kirjailijaa ja kirja-alan vaikuttajaa. Näiden lisäksi liitto tuotti ohjelmaa keväällä 2024 Tekstin talon festivaaleille ja Kirjailijayhdistysten verkoston Talvipäiville Jyväskylään.
Suoratoistopalveluiden heikentävä vaikutus kirjailijoiden ansaintaan on totta eikä sitä muuta asian kieltäminen.
– Ville Hytönen, Kirjailijaliiton puheenjohtaja
– 10 lausuntoa ja kannanottoa –
Teimme vuoden 2024 aikana 10 lausuntoa ja kannanottoa liittyen muun muassa Kulttuuripoliittiseen selontekoon, taiteilijoiden sosiaaliturvaan, kirjojen ALV-kannan nostoon, valtion kulttuurileikkauksiin ja kulttuurialan tilastoinnin alasajoon.
Lisäksi tuotimme tietoa ja ohjeistusta liittyen kirjallisuuden tekijöiden tekijänoikeuksiin digitaalisessa toimintaympäristössä.
– Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hanke –
Kirjailijaliitto toteutti vuonna 2024 uuden tekijänoikeussääntelyn jalkauttamista varten Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hankkeen. Hanke toi yhteen kirja-alan keskeiset toimijat ja tavoite oli yhdessä määritellä tekijänoikeuslain tekijän asemaa parantavien säännöksien sisältö, jotta ne voitaisiin jalkauttaa osaksi kirja-alan sopimuskäytäntöjä. Erityisesti keskustelut koskivat ääni- ja e-kirjoja.
Kustantajien ja luku- ja kuunteluaikapalvelujen välisissä sopimuksissa sovitaan digitaalisten sisältöjen jälleenmyyntihinnoista, jotka ovat liian alhaiset. Suomessa kirjan jälleenmyyntihinnasta ei ole riittävästi sääntelyä, esimerkiksi määrättyä minimihintaa, toisin kuin monissa muissa maissa. Se on iso ongelma, ja siihen täytyy saada muutos”
Kirjailija Pajtim Statovci
Hankkeen tulokset osoittivat, että on tehtävä vielä paljon töitä sen eteen, että kirjailijoiden asema paranisi. Suomalaisen kirjallisen kulttuurin säilyminen digitaalisen murroksen keskellä edellyttää aktiivisia toimia koko kirja-alalta.
Kirjailijoiden avoin kirje
Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hankkeessa mukana olleet kirjailijat Katja Kallio, Laura Lindstedt, Pajtim Statovci ja Eeva Turunen sekä kirjailija Riikka Pulkkinen laativat syksyllä 2024 avoimen kirjeen suomalaisen kirjallisuuden puolesta.
Kirjeessä kirjailijat ilmaisevat huolensa siitä, että kirjailijoiden tekijänoikeustulot ovat romahtaneet, kun kirja-alalle vyöryneet suoratoistopalvelut myyvät kirjallisuutta liian alhaisella hinnalla Suomessa. Kirjeessä he ehdottavat viittä toimenpidettä tilanteen korjaamiseksi. Kirjeen allekirjoitti vuoden loppuun mennessä 1161 kirjailijaa.
– Kirjojen ALV-korotusta vastustava kampanja –
Kirjailijaliitto ja viestintätoimisto United Imaginations taistelivat loppuvuoden 2024 yhteisellä kampanjallaan kirjojen arvonlisäveron korotusta vastaan.
ALV-kanta valitettavasti nousi vuoden 2025 alussa 10 prosentista 14, mutta kampanja ehti herättää laajalti huomiota. Lisäksi vuoden 2024 lopulla hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä lainauskorvauksen määrärahaan esitettiin 530 000 euron korotusta kompensoimaan alv-korotuksen vaikutusta lainauskorvauksiin.
– 4 palkintoa –
Tirlittan- ja tunnustus -palkinnot
Kirjailijaliiton lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinto myönnettiin kirjailija Kirsti Kuroselle ja tunnustuspalkinto kirjailija Leena Krohnille. Palkinnot jaetaan tunnustuksena kirjailijan tähänastisesta tuotannosta sekä työstä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. Molemmat palkinnot ovat arvoltaan 10 000 euroa.
Suunta-palkinto
Vuoden 2024 Suunta-palkinto jaettiin kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särölle. Palkinto jaetaan vuosittain tapahtumalle tai henkilölle, joka on erityisellä tavalla edistänyt kirjallisuutta ja kirjallisuuden harrastamista omalla paikkakunnallaan.
Suunta-palkinto, 1000 € ja kompassi, rahoitetaan Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla.
Kirjailija kiittää -palkinto
Kirjailijaliiton Kirjailija kiittää -palkinto jaettiin lokakuussa Helsingin Kirjamessuilla osana liiton lavaohjelmaa. Palkinto myönnettiin Keuruun kaupungin Einari Vuorela -palkinnolle.
Vanhana kirjapainokaupunkina Keuruu pitää palkinnollaan yllä sivistys- ja kirjallisuusihanteita sekä nostaa samalla esiin Keuruun Jukojärvellä syntyneen suomalaisen klassikkorunoilijan kirjallista perintöä. Aikana, jolloin runoutta luetaan yhä vähemmän, mutta kirjoitetaan yhä enemmän, Einari Vuorela -palkinto muistuttaa ensimmäisen tärkeydestä jälkimmäisen edellyttäjänä.
– Kunniajäsen –
Kirjailijaliitto kutsui vuoden 2024 kevätkokouksessa kunniajäsenekseen Satu Gröndahlin.
Gröndahl on työskennellyt Uppsalan yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten apulaisprofessorina ja Norjan Ruijassa Kautokeinon saamelaisessa yliopistossa. Hän on paneutunut etenkin siirtolais- ja diasporakulttuurin kysymyksiin. Uppsalassa asuva Gröndahl on edistänyt ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden asemaa niin ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana kuin sen Liekki-lehden päätoimittajana.
– Kirjailijalehti siirtyi verkkoon! –
Kirjailija-lehti siirtyi kaikille avoimeksi ja ilmaiseksi verkkolehdeksi vuoden 2024 maaliskuussa. Ensimmäinen verkkolehden teema oli tekoäly. Lehteen tilattiin juttuja yli kuudeltakymmeneltä tekijältä.
Lehden muutos oli menestys: Kirjailija moninkertaisti lukijansa ja palkittiin Kultti ry:n Laatudigi-palkinnolla Helsingin kirjamessuilla.
– Uudet verkkosivut ja muut digipalvelut –
Liiton uudet verkkosivut avautuivat kesäkuussa 2024. Lisäsimme nettisivuille paljon uutta tietoa kirjailijan ammatin harjoittamisesta, kirjailijoiden yhteiskunnallisesta asemasta ja liiton vaikuttamistyöstä. Kaikille avoimien verkkosivujen lisäksi uudistimme myös jäsensivut, uutiskirjeet, jäsenluettelon ja jäsenkortin.
– Johtokunta ja toimisto –
Liiton puheenjohtajana toimi vuoden 2024 Ville Hytönen. Johtokunnan muut jäsenet olivat Paula Havaste (varapuheenjohtaja), Laura Honkasalo, Virpi Hämeen-Anttila (varapuheenjohtaja), Juha-Pekka Koskinen, Antti Leikas, Hanna Ryti, Maaria Päivinen ja Salla Simukka sekä varajäseninä Sami Hilvo, Anneli Kanto, Päivi Lukkarila ja Sinikka Vuola.
Liiton toimistolla työskentelivät viestintäpäällikkö Hanna-Reetta Schreck, toiminnanjohtaja Ilmi Villacís, juristi Eeva Asikainen, talouspäällikkö Virpi Laine, yhteisösuunnittelija Helmi Saukkoriipi ja tiedottaja Leena Pihkala.