Äänikirjapalkkio lähes 80 % pienempi kuin palkkio painetusta kirjasta– Kirjailijaliitto selvitti kirjailijoille vuonna 2021 maksettuja tekijänpalkkioita
Äänikirjojen suosion myötä kirjat tavoittavat suurempia yleisöjä, mutta samalla se heikentää kirjailijan kokonaisansioita.
Huolestuttava suunta käy ilmi Suomen Kirjailijaliiton tekijänpalkkioselvityksestä 2022, jossa selvitettiin liiton jäsenille maksettuja palkkioita vuoden 2021 kirjamyynneistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kustannussopimuksien palkkioprosentteja sekä sitä, miten myynnit oli kirjailijan saamissa tilityslaskelmissa eritelty.
Äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio oli lähes 80 % vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto, eli keskimäärin vain 0,71 euroa teokselta.
”Äänikirjamarkkinat ovat uudet ja Suomi kehityksen etujoukoissa. Asiallinen ja reilu ansaintalogiikka ei ole vielä kehittynyt kirjailijalle riittävällä tavalla”, toteaa Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
Äänikirjojen kasvava myynti tekee loven kirjailijan kukkaroon
Keskimääräinen äänikirjasta maksettu palkkioprosentti oli selvästi matalampi kuin painetun kirjan. Kuitenkin kirjailijan työ on yhtä suuri painettuun ja äänikirjaan, ja siksi Kirjailijaliiton kyselyyn vastanneista jopa 83 % oli tyytymättömiä äänikirjasta maksettuun palkkioon:
”Tekijän osuus on kohtuuttoman pieni. Äänikirjoja myytiin kaksinkertainen määrä painettuun nähden, silti tuloa oli vain kolmasosa verrattuna painettuun”, kuvaa yksi vastaaja tilannettaan.
Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle vuonna 2021 keskimäärin 3,31 euroa myydyltä kappaleelta. Painetun kirjan tekijänoikeuskorvauksien taso on edelleen melko vakiintunut ja vaihtelee vuoden 2020 kyselyn tavoin vastanneilla yleisimmin 20–25 prosentin välillä. Yksittäisiä suurempiakin palkkio-osuuksia toki on.
Jos painettua kirjaa myydään 5 000 kappaletta vuoden aikana, on kirjailijan palkkio 16 550 euroa. Äänikirjojen kohdalla sama määrä tarkoittaa ainoastaan 3 550 euroa tekijänoikeustuloja eli 13 000 euroa vähemmän. Tämä on hälyttävää kirjailijan ansainnan näkökulmasta.
Painetun kirjan palkkiotasot olivat melko vakiintuneita, kun taas äänikirjojen prosentit vaihtelivat edelleen vuoden 2019 tavoin suuresti 11 prosentista 30:een, jopa 50 prosenttiin. Äänikirjojen puolella palkkiotaso näyttääkin hakevan edelleen muotoaan. Noin puolet tekijänpalkkioselvitykseen vastanneista kirjailijoista kertoi neuvotelleensa palkkiosta kustantajan kanssa ja heistä noin puolet koki neuvotteluilla olleen vaikutusta lopulliseen sopimukseen.
Kuunteleva yleisö olisi valmis maksamaan enemmän
Kuunteleva yleisö olisi kuitenkin valmis maksamaan kirjailijalle äänikirjan kuuntelusta selvästi enemmän. Tämä käy ilmi Kirjailijaliiton Helsingin Kirjamessuilla 2022 tekemästä kyselystä: vastaajat maksaisivat keskimäärin 4,86 €/ äänikirjan kuuntelukerta. Kyselyyn vastasi messujen aikana 279 ihmistä.
Selkeyttä tilityslaskelmiin
Vaikka äänikirjojen palkkioprosentti nousi hitusen edellisen vuoden 2019 tutkimuksen tasosta (16,5 prosentista 18,1 prosenttiin), äänikirjaan liittyvää ongelmaa syventää se, että luku- ja kuunteluaikapalveluissa lähtöhinta, josta kirjailijan palkkio lasketaan, on selvästi matalampi kuin painetussa kirjassa. Lähtötasoa ei myöskään määritellä tarkasti palveluntarjoajan taholta, jolloin kirjailijan on käytännössä mahdotonta hahmottaa, mistä hinnasta prosentti maksetaan:
”Tekijänprosentilla ei juuri ole väliä, sillä hinnat, joilla kustantamo myy äänikirjaa eteenpäin, saattavat vaihdella todella paljon.”
Yli puolella kustantaja ei eritellyt äänikirjan tilityslaskemassa jakelukanavia. Huolestuttavan moni vastanneista kertoi, etteivät he tiedä tai ymmärrä, mistä äänikirjoista maksettava korvaus muodostuu:
”Läpinäkyvyyttä pitäisi olla tulokertymissä enemmän. Tuntuu, että moni kustantamo ei kerää kaikkea tietoa, joka kiinnostaisi kirjailijaa, tai suhtautuu sen jakamiseen nihkeästi.”
Äänikirjojen myyntikanavien ja -tapojen monimuotoistuttua tulee kirjailijalle annettavan raportoinnin olla selkeää. Painetun kirjan kohdalla tilitys on selkeämpää: kirjailijan saama palkkio lasketaan arvolisäverottomasta myyntitulosta, jonka kirjakauppa tai muu vähittäismyyjä maksaa kustantajalle.
Kirjailijalla on EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaan oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teostensa hyödyntämisestä. Jotta kirjailija voisi tätä oikeutta valvoa, on hänen saatava riittävät tiedot tekijänpalkkioiden tilityksistä. Kustannussopimuksissa tulisikin aina sopia tilityksen tietojen vähimmäissisällöstä, johon sisältyy teosten luku- ja kuuntelukerrat.
”Vaatimus asianmukaisesta ja oikeasuhtaisesta korvauksesta koskee luonnollisesti myös äänikirjoja. Sekä oikeuden toteutumisessa että sen valvomisessa on nyt epäkohtia,” toteaa Suomen Kirjailijaliiton juristi Eeva Asikainen.
Koko alan yhteistä vastuuta tarvitaan
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen peräänkuuluttaa suunnan korjaamista alan eläessä voimakasta murrosta:
”Kirjallisuuden liiketoimintaan liittyvässä rakenteessa on ymmärrettävä, ettei ilman alkutuotantoa ole myöskään tulevaisuutta. Jotta voimme jatkossakin nauttia uudesta laadukkaasta kaunokirjallisuudesta, sopimusehdoissa on huomioitava paremmin arvoketjun merkittävin tekijä, kirjailija.”
Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti edellyttäen, että kirjailijoiden tekijänoikeustulot saadaan kestävälle tasolle:
”Parhaimmillaan äänikirjamarkkinat luovat kirjailijoille uusia mahdollisuuksia ansaita ja lukijoille uusia keinoja nauttia kirjallisuudesta. Olisi erittäin harmillista, jos kehitys pysähtyy siihen, että kirjailijat eivät epäreilun tuottojen jakautumisen vuoksi voi tehdä työtään. Jos Suomi haluaa edelleenkin olla maailman lukevin kansa, on pidettävä huolta monipuolisen kirjallisen työn edellytyksistä.”
Selvitykseen vastasi 96 Suomen Kirjailijaliittoon kuuluvaa kaunokirjailijaa. Keskimääräinen vastaaja oli 1960-luvulla syntynyt kirjailija, joka on julkaissut 2–5 teosta 1–3 eri kustantamon kautta. 69 % vastaajista oli julkaissut viimeisimmän teoksensa vuonna 2021. Edellinen vastaava tutkimus toteutettiin liiton toimesta vuonna 2020.
Tutustu selvitykseen tarkemmin täällä.
Lisätietoja:
Ville Hytönen
Puheenjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto ry
041 502 3172, puheenjohtaja@kirjailijaliitto.fi
Ilmi Villacís
Toiminnanjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto ry
040 830 5936, ilmi.villacis@kirjailijaliitto.fi